Into julkaisee koronakriisin jälkeisen yhteiskunnan uudelleenrakennukseen kolme punnittua tietokirjaa. Professori Pekka Puskan “SOTE ja sen pitkä kaari” kuvaa sote-uudistuksen pitkää valmistelua ja värikästä käsittelyä eduskunnassa viime kaudella, ja esittää soten välttämättömät jatkotoimet koronan jälkeen. Pitkäaikaisen kansliapäällikkö Markku Lehdon “Hyvinvointiyhteiskunnan arvot” on avain tulevaisuuden Suomeen, joka kuvaa kuinka itsenäisen Suomen historiassa olemme jo kokeilleet kahta hyvinvointimallia. Aina sodan jälkeen on lähdetty rohkeasti uudelle polulle: Nyt käydään virussotaa ja sen jälkeen on aika tarttua kolmanteen. Professori Hannu Uusitalon “Tutkimus ja päätöksenteko hyvinvointivaltiossa” kuvaa kuinka tutkimustietoa käytetään nykyisin päätöksenteon tukena huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Silti tutkimuksen, hallinnon ja poliittisen päätöksenteon suhde on jatkuvasti jännitteinen.
Professori Pekka Puskan odotettu uutuuskirja SOTE ja sen pitkä kaari kuvaa Suomen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon pitkää kaarta aina kansanterveyslaista viimeisen 15 vuoden sote-uudistushankkeisiin. Puska tarkastelee uudistusten taustoja ja kertoo, mitä kulissien takana ja varsinkin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tapahtui Sipilän hallituskauden sote-uudistuksen käsittelyssä. Samalla se kertoo selkeästi ja ymmärrettävästi myös muille, mistä sotessa todella on kyse, ja esittää soten välttämättömät jatkotoimet koronakriisin jälkeen.
Sosiaali- ja terveyministeriön pitkäaikainen kansliapäällikkö Markku Lehto kuvaa kirjassaan Hyvinvointiyhteisku
On kulunut yli 200 vuotta siitä, kun pariisilaiset lähtivät kaduille tavoitteinaan vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Samat tavoitteet kiehtovat edelleen ja ohjaavat ajatuksiamme huomaamatta. Ajankohtaisia ongelmia ei voi ratkaista etsimättä avaimia näistä arvoista. Ongelmia syntyy, kun haluamme vapautta ilman vaivannäköä ja tasa-arvoa ilman erilaisuuden tuomaa rikkautta. Vapaus on pahimmillaan mielivaltaa, ja tasa-arvo voi kangistaa työn ja tukahduttaa ilmapiirin. Ne tarvitsevat rinnalleen veljeyden. Sen mukana tulevat luottamus, vuorovaikutus ja osallisuus.
Professori Hannu Uusitalo kertoo kirjassaan Tutkimus ja päätöksenteko hyvinvointivaltiossa – Havaintoja viideltä vuosikymmeneltä kokemuksistaan yhteiskunnan tutkijana ja hyvinvointipoliittista päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen johtajana. Teos on myös Suomea koskeva tutkimus, joka kuvaa yhteiskunnan sosioekonomisen rakenteen, taloudellisen eriarvoisuuden ja hyvinvointivaltion muutoksia 1960-luvulta 2010-luvun loppuun. Paljon on muuttunut, mutta myös rakenteiden ja instituutioiden pysyvyys on silmiinpistävää.
Uusitalo osoittaa, että yhteiskuntatieteet ovat 1970-luvun jälkeen ottaneet isoja askeleita eteenpäin tutkimusaineistojen ja menetelmien voimakkaasta kehittymisestä johtuen. Hyvinvointivaltion päätöksenteon tueksi tuotettu tietoperusta on parantunut huomattavasti.
Tässä tutkimuslaitoksilla on ollut ja pitää olla iso rooli, mutta myös yliopistoissa tehtävää kriittistä yhteiskuntapoliittisten kysymysten tutkimusta tarvitaan.
Pekka Puska on entinen THL:n ja KTL:n pääjohtaja ja kaksinkertainen kansanedustaja. Puska on ollut myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Suomen Sydänliiton puheenjohtaja. Kansainvälisellä urallaan hän on toiminut Maailman terveysjärjestön johtajistossa ja useissa muissa johtotehtävissä. Puskalta on ilmestynyt satoja tieteellisiä julkaisuja ja useita terveysaiheisia kirjoja suurelle yleisölle. Hänet tunnetaan myös Pohjois-Karjala-projektin johtajana ja ”koko kansan terveysvalistajana”.
VTT Markku Lehto on tehnyt pitkän uran sosiaali- ja terveyministeriössä, viimeiset 12 vuotta kansliapäällikkönä. Eläkkeelle jäätyään hän on ollut Sata-komitean ja sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.
Hannu Uusitalo on professori, sosiologi ja yhteiskuntapoliitikko. Hän on toiminut tutkijana ja yliopisto-opettajana sekä Stakesin ja Eläketurvakeskuksen tutkimus-
johtajana viiden vuosikymmenen aikana.
