| ”Uuden koronaviruksen lähteminen liikkeelle Kiinan ruokatoreilta ei ollut millään tavalla yllättävää, sillä ruokatorit olivat jo kerran aiemmin, vuosina 2002 ja 2003, tuottaneet uudentyyppisen ja erittäin vaarallisen koronaviruksen, joka oli jo tuolloin lähellä aiheuttaa vakavan pandemian. Kiinassa marraskuussa tai joulukuussa 2019 syntynyt COVID- 19 oli siis keuhkokuumeita ihmisille aiheuttavien koronavirusten kolmas vakava läpimurtoyritys ja tällä kertaa ne valitettavasti onnistuivat.” Risto Isomäki kuvaa Mitä koronapandemian jälkeen -kirjassa myös muutamia muita hyvin vakavia pandemian uhkia. Hän ei kuitenkaan näe tilannetta toivottomana vaan listaa kolme syytä optimismiin: aidosti isojen pandemiauhkien lukumäärä on melko pieni, olemme onnistuneet toisen maailmansodan jälkeen torjumaan pandemioita hämmästyttävänkin hyvin ja pandemioiden torjunta ei edes ole kovin vaikeaa, kunhan luovumme tietyistä erityisen vaarallisista toimintatavoista. Koronapandemia voi myös auttaa meitä ymmärtämään paremmin antibioottiresistenssin vaaran ja saada meidät ymmärtämään miksi sikojen ja kanojen tehotuotanto olisi syytä lopettaa, sanoo Isomäki kirjassaan. Syksyllä 2020 ilmestyy myös Risto Isomäen romaani Vedenpaisumuksen lapset. Teos on Sarasvatin hiekan itsenäinen jatko-osa. Jäätiköiden sulaminen pohjoisilla merialueilla käynnistää lähitulevaisuudessa yllättävän ja nopean luonnonilmiöiden ketjun, joka uhkaa ihmiskunnan selviytymistä: issuu.com/intokustannus/docs/into_katalogisyksy2020-netti | 
