Into Kustannuksen uutuuskirjoissa on viihdyttäviä kotimaisia avauksia, tyttöjen ja naisten voimaa, suosikkisarjojen jatko-osia sekä vertaistukea niin ADHD:n, anoreksian kuin Alzheimerin kanssa eläville.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittu Riina Tanskanen on tyttöyden ja luokan ytimessä. Tympeät tytöt – Luokkakipuja -sarjakuvaromaanissa tytöt penkovat asioiden kääntöpuolia, käyvät budjettineuvotteluja ja kokevat äitikauhua. Kirja avaa talouden perusasiat ohittamattomalla tavalla – tässä kirjassa talous ei asu ekonomien kokoushuoneissa vaan tyttöjen iholla!
Tanskasen esikoissarjakuva mainittiin mm. yhdeksi ilmestymisvuotensa 2021 tärkeimmistä teoksista. Imatralta omalle luokkamatkalleen lähtenyt Riina Tanskanen on noussut rakastetuksi ilmiöksi, joka haluaa olla äänessä myös syrjäseutujen tyttöjen rinnalla.
Kirjailija ja Darravapaa-yhteisön perustaja, sosiologi Laura Wathén sai ADHD-diagnoosin 28-vuotiaana opiskelijana. Wathén on kirjoittanut kokemuksiinsa pohjaten ajankohtaisen ja puhuttelevan teoksen Ai se olikin ADHD, joka tarjoaa kaivattua vertaistukea myöhäisdiagnosoiduille sinnittelijöille – ja tärkeää tietoa myös läheisille ja ammattilaisille.
Monipuolinen kirjailija Eveliina Talvitie aloittaa historiallisen romaanitrilogian, joka lumoaa lukijan! Avausosa Helga esittelee kunnianhimoisen ja taitavan ompelijan, joka jättää perheensä ja muuttaa kaupunkiin työn ja unelmien perässä. Kolmen sukupolven tarinan kertova sarja on kunnianosoitus määrätietoisille käsityöläisnaisille, uskallukselle ja muodin voimalle. Talvitiellä on aiheeseen vahva side, sillä hän on seurannut läheltä ompelijaäitinsä ja -isoäitinsä työtä.
Saara Henrikssonin Kerjäläiskuningatar esittelee lukijoille niin ikään kiehtovan vahvan naisen. Keskiaikaiseen Eurooppaan sijoittuvan teoksen päähenkilö on historian sivuhuomautukseksi jäänyt hallitsijanainen Hedwig, joka ajautuu keskelle juonitteluja, petoksia ja salaliittoja. Eevi Iisakkilan Majatalo omenapuiden katveessa aloittaa puolestaan uuden sydäntälämmittävän Kaunisjärvi-viihdesarjan. Lila on menettänyt puolisonsa Kaapon auto-onnettomuudessa, mutta majatalon persoonalliset asukkaat ja vireän kylän tapahtumat tuovat elämään iloa.
Kotimaiset dekkarikirjailijamme Antti Vihinen ja Sanna Kotajärvi jatkavat paikkansa lunastaneita sarjojaan. Vihisen trillerimäisessä Valkoinen susi -teoksessa tamperelaispoliisit selvittävät murhia, joiden uhreilla on outo kytkös Hitlerin ja Mannerheimin tapaamiseen kesäkuussa 1942. Mestarillisia juonia punovan Kotajärven Valon vapahtajat on toinen osa dekkarisarjaa, jossa rikoskonstaapeli Kasper Rahkola selvittää Turun seudulla sattuneita henkirikoksia.
Bestseller-listojen kärkisijoja pitävän Anders de la Motten Lasiprinssi jatkaa koukuttavan hyytävää Kadonneet sielut -sarjaa. De la Motten otetta on kiitellyt muun muassa Sofi Oksanen: “De la Mottella on erittäin dynaaminen lause ja erinomainen rakenteen taju.”
Rakkaus, toivo ja selviytyminen ihmiskunnan synkimpinä hetkinä – Anna Stuart jatkaa lukijoiden sydänten valloittamista. Auschwitzin orpotyttö kertoo Tasha Ancelista, jonka SS-sotilas riisti äitinsä sylistä vain muutama päivä ennen Auschwitzin porttien avautumista. Kirja on itsenäinen jatko-osa Auschwitzin kätilö ja Auschwitzin kadonneet lapset -romaaneille, joita on mahdoton laskea käsistään.
Toimittaja Markku Tasala valottaa lähihistoriaa vaikuttavassa tietoteoksessaan Partisaanien sotavankina. Teoksen ytimessä on kokemus sotavankeudesta, kohtalo, jonka moni koki neuvostoliittolaisten partisaanien iskettyä tuhoisin seurauksin kesällä 1944 suomalaisiin lappilaiskyliin Seitajärvelle ja Lokkaan. Kirja perustuu ainutlaatuisiin haastatteluihin, arkistomateriaaliin ja KRP:n 2000-luvun vaihteessa koottuun salaiseen esitutkintamateriaaliin.
Miten kuolemaan johtaneista ammuskeluista tuli Ruotsissa osa arkipäivää? Asianajaja Evin Cetinin ja kirjailija Jens Liljestrandin ravisuttavassa Jenginuorten väkivalta -kirjassa lukija saa kohdata lapsisotilaiden värvääjät, tappojen tilaajat ja ne, jotka elävät elämäänsä tietäen, että heidän päästään on luvattu palkkio.
Juuri Tietopöllö-palkinnon saaneen Jani Kaaron koukuttava teos Massahysteria kysyy puolestaan, mitä tapahtuu, kun mielikuvitus voittaa todellisuuden ja pelko alkaa ohjata käytöstämme. Miten ihmiset saatiin esimerkiksi vuonna 1835 uskomaan, että Kuussa elää biisoneja, yksisarvisia ja lepakonsiipisiä ihmisiä?
Puoli vuosisataa kestänyt kumppanuus päättyi odottamattoman nopeasti, kun Alzheimerin tauti muutti Markku Niskasen ja hänen vaimonsa yhteiselon hoitosuhteeksi. Puolisoni Alzheimer on kaunistelematon kuvaus elämästä Alzheimerin taudin rinnalla. ”Tärkein ohjeeni sairastuneen puolisoille on tämä: kun on kova paikka, hanki apua. Pitää keksiä juuri itselle parhaat keinot selviytyä. Itse pidin yhteyttä ystäviin ja päätin elää”, Niskanen toteaa.
Palkitun ja kiitetyn Laura Juntusen uusi teos Pyhät pahat äidit läpivalaisee koskettavasti äitiyden monet muodot ja äitiyteen liitetyt stigmat ja haastaa käsityksiämme äitiydestä. Toimittaja Heini Kilpamäen Aseman nainen on poikkeuksellinen yhteiskunnallinen henkilökuva. Kilpamäki on seurannut usean vuoden ajan Helsingin rautatieasemalla asuvan Sarin elämää ja kertoo Sarin ja hänen yhteisönsä kautta, mitä tapahtuu, kun Suomessa tippuu turvaverkkojen läpi. Mistä ihmisarvo ja koti silloin rakentuvat?
Vahva on anoreksiaan 15-vuotiaana sairastuneen Eevi Sjöholmin pysäyttävä teos, joka avaa ennennäkemättömällä tavalla anoreksiaan liitettyjä ajattelumekanismeja, oirekuvastoa ja hoitoa. Omakohtaisuudesta kumpuaa myös vuoden 2023 queer-taiteilijana palkitun aktivisti Piki Rantasen glitterinkimalteinen Miten sä kehtaat?, joka on häpeilemätön muistutus siitä, että mitään normaalin sääntöjä ei ole olemassa – tai ainakaan niitä ei tarvitse totella.
Aika käy vähiin, mutta toivoa on. Tämä kirja jokaisen tulisi lukea: Philip Lymberyn 60 satoa jäljellä kertoo, mitä meidän olisi tehtävä pelastaaksemme maapallon. Teos tarjoaa ratkaisuehdotuksia kestävään ja eettiseen maatalouteen siirtymiseen.
Lapsille Innon keväässä on tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkitun Hannu Laaksonvastustamaton Me Siiliset -kirja, Vuokko Hurmeen ja Noora Katon Hirveä Ikävä sekä Tero ”Kaukoputkimies” Hiekkalinnan ja Carlos da Cruzin Avaruus nyt!, joiden äärellä tulevaisuuden ajattelijat ja lukijat saavat kosketuksia tiedon ja tarinoiden lumovoimaan.
