Heikki Hiilamo pohtii uutuuskirjassaan, miksi syntyvyys Suomessa laskee, mitä laskusta seuraa ja mitä sille pitäisi tehdä. Reetta Huttunen ja Salla Nazarenko puolestaan selvittävät miten käy ihmisen ilman antibiootteja.
Syntymättömät lapset valottaa alhaisen syntyvyyden syitä ja seurauksia. Se laajentaa keskustelua syntyvyyteen vaikuttavista yhteiskunnallisista tekijöistä ja selvittää, miksi lasten saamiselle koetaan olevan aiempaa enemmän esteitä. Pelkkien syntyvyyslukujen huomioiminen ei riitä. On tärkeää nähdä, kenen lapset saavat syntyä ja kenen lapset jäävät syntymättä.
Suomi on tunnettu pitkään suhteellisen korkean syntyvyyden maana, jossa perhepolitiikka on helpottanut työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Huolta herättää kuitenkin vuonna 2008 alkaneen globaalin talouskriisin jälkeen alkanut syntyvyyden lasku. Mutta onko syntyvyydestä syytä tehdä julkinen kysymys vapaassa yhteiskunnassa? Kenenkään ei pitäisi joutua tuntemaan lapsen saamista velvollisuudeksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on tunnettu ja arvostettu yhteiskunnallinen keskustelija. Hän on julkaissut aikaisemmin muun muassa kirjan Uusi hyvinvointivaltio ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saaneen Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö -teoksen.
Reetta Huttusen ja Salla Nazarenkon Miten käy ihmisen ilman antibiootteja herättää ajattelemaan, mitä antibioottiresistenssille voidaan tehdä niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolla.
Antibiootit kuuluvat ihmiskunnan suuriin keksintöihin. Ne ovat pidentäneet ihmiselämää ja mahdollistaneet uskomattomia lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Antibiootteja on kuitenkin käytetty muuhunkin kuin bakteeritautien hoitoon. Niillä on hoidettu virustauteja, kasvatettu eläimiä ja niitä on päässyt vesistöihin. Näistä syistä bakteerien vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt, ja tällä hetkellä vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee maailmassa yli 700 000 ja Euroopassa yli 30 000 ihmistä vuosittain.
Maailman terveysjärjestö WHO on jo kauan pitänyt antibioottiresistenssiä yhtenä suurimmista globaaleista terveysuhista. Uhka on kuitenkin jäänyt yhteiskunnallisessa päätöksenteossa muiden ongelmien alle. Resistenssi ei ole vain lääketieteellinen ongelma – se koskettaa ruoantuotantoa, lääketeollisuutta ja jopa suhdettamme lemmikkieläimiin.
Reetta Huttunen on infektiosairauksien dosentti ja apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hän hoitaa mm. resistenttien bakteerien aiheuttamia sairauksia ja seuraa antibioottien kulutusta. Salla Nazarenko on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on aiemmin tehnyt kirjoja muun muassa seksuaalisuudesta ja korruptiosta.
