Anna Kontulan “Pikkuporvarit” on täynnä herkullisia huomioita aikamme hengestä – pikkuporvarillisesta elämäntyylistä ja mielenmaisemasta. “Sylvi-Kyllikki Kilpi – Matka valtakunnan vaikuttajaksi” kertoo, miten vankkumaton usko sivistykseen ja tasa-arvoon ajoi Kilven politiikan huipulle.
Riittääkö hyvään elämään Vallilan verhot, vai pitääkö olla myös valkoinen sohva? Voiko kunnollisuus mennä överiksi? Saako taide ärsyttää, tai toiset ihmiset? Pikkuporvarit pohtii elämäntapaa ja mielenmaisemaa, jotka ovat riistäytymässä valloilleen keskiluokan aseman muuttuessa epävarmemmaksi.
Pikkuporvarit kuvaa pikkumaista, pragmaattista ja ulkokultaista elämäntapaa, jossa teeskentely korvaa leikin, pöytätavat moraalin, dystopia utopiat ja naapurikyttäys yksilönvapauden. Pikkuporvarille mukavuudenhalu ja häiriöttömän elämän tavoittelu kasvavat ainoaksi siedettäväksi olotilaksi. Pikkuporvari ei kykene erottamaan sovinnaistapaa moraalista, eikä hän vaivaa päätään itsenäisellä ajattelulla. Ennen kaikkea pikkuporvari on puhdas materialisti, joka arvostaa korkealle kaiken, mitä rahalla saa.
Kukin eläköön miten tahtoo. Pikkuporvari kuitenkin katsoo oikeudekseen ja jopa velvolisuudekseen taivuttaa myös kaikki muut elämäntapaansa, koska pitää sitä ainoana oikeana ja muita elämäntapoja henkilökohtaisena loukkauksena. Tämä tekee pikkuporvarista hyvin vaarallisen.
Anna Kontula on sosiologi, kansanedustaja ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen kirjojaan yhdistävät voimakkaat ja valtavirrasta poikkeavat näkökulmat, jotka haastavat lukijaa ajattelemaan toisin.
Sylvi-Kyllikki Kilpi (o.s. Sinervo 1899–1987) syntyi Sörnäisissä köyhän, seitsenlapsisen perheen esikoisena. Vaasankadun pienestä hellahuoneesta Kilpi raivasi tiensä valtakunnan tason poliittiseksi vaikuttajaksi. Poliitikkona Kilpeä ajoi eteenpäin usko sivistyksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sukupuolen suhteen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hän raivasi aktiivisella toiminnallaan tietä tuleville naispoliitikoille. Kilpi muistetaan myös auttamistyöstään erityisesti Suomeen 1930-luvun lopulla saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.
Jaana Torninoja-Latola on historioitsija, joka on kirjoittanut useita artikkeleita Sinervon sisaruksista Airasta, Elvistä ja Sylvi-Kyllikistä. Hänen Elvi Sinervo
-elämäkertansa Yhä katselen pilviä (2017) sai kiittäviä arvosteluja.
