Aihearkisto: Yleinen

Naamat-kirja antaa kasvot asunnottomuudelle

Huomenna 17.10. vietetään jälleen Asunnottomien yötä, jossa julkaistaan Naamatpysäyttävä haastattelu- ja valokuvakirja asunnottomuudesta.

Ääneen pääsevät asiantuntijat sekä kadun varsinaiset ekspertit, asunnottomat. Monisäikeinen puheenvuorojen vyöry pureutuu suorasukaisesti asiaan ja repii auki palvelujärjestelmän mekaniikkaa ja viranomaisten taakkaa. Esiin piirtyy köyhyys, leipäjono, ruuan dyykkaus, verkkokellari, kaverin sohva, päihteet, prostituutio, väkivalta, vankila, asumisyksikkö – ihminen, joka on aina arvoitus, ellei tunne hänen tarinaansa.

Suomessa on kodittomia noin 7 000. Suurin osa heistä elää pääkaupunkiseudulla.

”Tunsin olevani liian hyvässä kunnossa saadakseni asunnon, kunnes ymmärsin, että ansaitsen oman kodin kuten kaikki muutkin. Olen nukkunut ystävieni luona, ja äitini. He ovat minua hyvää hyvyyttään majoittaneet. On tarjottu apua, mutta ylpeyteni estää minua vaivaamasta ketään.” – kirjaan haastateltu Hemppa

”Kuljetan patjaa kainalossani. Tämä yhteiskunta ei tule yhtään vastaan sen jälkeen kun luottotiedot ja asuto menee alta: on pakko oppia varastamaan ja ryöstämään.” – kirjaan haastateltu Joni

Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvoja Ulla Pyyvaara marssittaa eteemme alati liikkuvan aikalaiskertomuksen, joka on väkevä, ruma ja kaunis. Huumori kukkii odottamattomissa paikoissa, koska sen täytyy. Jokainen haastateltava on antanut kirjaan paitsi tarinansa myös kasvonsa. Valokuvaaja Arto Timosen pysäyttävät otokset tulevat iholle.

Katso lukunäyte

Ulla Pyyvaara ja Arto Timonen: Naamat – Tarinoita asunnottomuudesta
ISBN: 978-952-264-830-3, 221 sivua

Jaa tämä:

Naamat-kirja antaa kasvot asunnottomuudelle

Huomenna 17.10. vietetään jälleen Asunnottomien yötä, jossa julkaistaan Naamatpysäyttävä haastattelu- ja valokuvakirja asunnottomuudesta.

Ääneen pääsevät asiantuntijat sekä kadun varsinaiset ekspertit, asunnottomat. Monisäikeinen puheenvuorojen vyöry pureutuu suorasukaisesti asiaan ja repii auki palvelujärjestelmän mekaniikkaa ja viranomaisten taakkaa. Esiin piirtyy köyhyys, leipäjono, ruuan dyykkaus, verkkokellari, kaverin sohva, päihteet, prostituutio, väkivalta, vankila, asumisyksikkö – ihminen, joka on aina arvoitus, ellei tunne hänen tarinaansa.

Suomessa on kodittomia noin 7 000. Suurin osa heistä elää pääkaupunkiseudulla.

”Tunsin olevani liian hyvässä kunnossa saadakseni asunnon, kunnes ymmärsin, että ansaitsen oman kodin kuten kaikki muutkin. Olen nukkunut ystävieni luona, ja äitini. He ovat minua hyvää hyvyyttään majoittaneet. On tarjottu apua, mutta ylpeyteni estää minua vaivaamasta ketään.” – kirjaan haastateltu Hemppa

”Kuljetan patjaa kainalossani. Tämä yhteiskunta ei tule yhtään vastaan sen jälkeen kun luottotiedot ja asuto menee alta: on pakko oppia varastamaan ja ryöstämään.” – kirjaan haastateltu Joni

Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvoja Ulla Pyyvaara marssittaa eteemme alati liikkuvan aikalaiskertomuksen, joka on väkevä, ruma ja kaunis. Huumori kukkii odottamattomissa paikoissa, koska sen täytyy. Jokainen haastateltava on antanut kirjaan paitsi tarinansa myös kasvonsa. Valokuvaaja Arto Timosen pysäyttävät otokset tulevat iholle.

Katso lukunäyte

Ulla Pyyvaara ja Arto Timonen: Naamat – Tarinoita asunnottomuudesta
ISBN: 978-952-264-830-3, 221 sivua

 

Jaa tämä:

Sammakoiden nahkea todellisuus ja muita kiehtovia tietoteoksia

Into Kustannus täyttää vuosia. 10-vuotisen taipaleen kunniaksi on ilmestynyt vaikuttava tietokirjavalikoima kiehtovaa poliittista historiaa ja terävää yhteiskunnallista pohdiskelua. 

Vesa-Matti Lahden SIPERIA KUTSUU! kertoo siitä, miten amerikansuomalaiset aktiivit perustivat Siperiaan kansainvälisen siirtokunnan, AIC Kuzbasin auttaakseen nuorta Neuvosto-Venäjää teollistumaan. Eräs siirtolaisista oli sekatyömies Richard Lahti, jonka matkakertomus Siperiaan paljastui Vesa-Matti Lahdelle vasta isovanhempiensa jäämistöstä.

Vesa-Matti Lahti (VTT) on johtava asiantuntija strategia- ja ennakointiyksikössä Sitrassa.

Suomen sisällissodassa punakaarti käytti asetta, jollaista ei ennen ollut näillä main nähty: panssarijunaa. Tuija Wetterstrandin PUNAISTEN PANSSARIJUNA 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssarijunan miesten silmin. He kokevat sodan toiveikkaan alun, verisen käännekohdan ja paniikinomaisen paon. Punaisten huolimattomuus, epäonnistuneet ajoitukset ja silkka huono onni seuraavat toistaan.

Tuija Wetterstrand on filosofian maisteri, arkeologi, historioitsija ja tietokirjailija.

Kirjailija ja kääntäjä Elvi Sinervon kattava elämäkerta  YHÄ KATSELEN PILVIÄ pohjautuu laajaan ja ainutlaatuiseen aineistoon, johon kuuluvat muun muassa Elvin ja tämän miehen Mauri Ryömän toisilleen kirjoittamat kirjeet vankila-ajalta. Aatteen palo vei heidät jatkosodan aikana kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta, ja siellä sai alkunsa Elvi Sinervon tunnetuin runokokoelma Pilvet. Vankilan tiukkojen sääntöjen vuoksi Elvi kirjoitti runot salaa vessapaperille.

Jaana Torninoja-Latolan on elämäkerroista kiinnostunut historioitsija, joka valmistelee väitöskirjaa Sinervon kolmesta sisaruksesta.

Helsingin yliopistossa oppihistorian emiritusprofessori Anto Leikolan SAMMAKOIDEN NAHKEA TODELLISUUS – ESSEITÄ TIETEESTÄ, LUONNOSTA JA KULTTUURISTA kirjoittaa kiehtovasti ihmistestä ja evoluutiosta, ihmisen suhteesta muihin eläimiin sekä biologisen tieteen synnyttämistä filosofisista ongelmista.

Hannu Reimen IHMISKIELEN IHMEITÄ – NÄKYMIÄ KIELEEN, KIELIIN JA KULTTUURIIN pohtii ihmiskielen rakennetta sekä kielten ja kielikuntien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Kielikyky näyttää olevan ihmisen biologinen erityisominaisuus mutta samalla kieli on kaiken kulttuurin perusta ja tältä osin erottaa ihmisen muista eläimistä.

Hannu Reime on suurimmalle osalle suomalaisista tuttu radioääni, kun hän työskenteli Ylen radiouutisissa uutistoimittajana, ulkomaantoimittajana ja erikoistoimittajana yöi 40 vuotta.

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Full-size Image

Kuva: Kirsti Reime

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Reime, Hannu

Hannu Reime työskenteli Ylen radiouutisissa uutistoimittajana, ulkomaantoimittajana ja erikoistoimittajana vuodesta 1966 vuoteen 2008. Ihmiskielen ihmeitä perustuu osittain Yle Radio 1:ssä vuosina 2004–2007 esitettyyn kielisarjaan, jossa oli toistasataa kymmenminuuttista osaa.

Artikkeleita ei löytynyt.
Jaa tämä:

Podcast Introjuonnot 2

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Etiam quis risus a nunc lacinia molestie. Vivamus tincidunt hendrerit arcu vitae vulputate. Phasellus consectetur fermentum ante, et fringilla erat maximus vitae. Etiam tristique velit urna, quis tristique magna tristique at. Phasellus sed nulla condimentum, aliquet mi a, malesuada massa. Quisque posuere suscipit tortor, ut feugiat orci rutrum porttitor. Phasellus at ultricies justo. Aenean eget ante elementum, vehicula purus eget, tempor nunc. Etiam turpis mi, finibus vitae neque at, euismod finibus elit. Pellentesque fermentum, lorem ut ultrices fermentum, augue ligula cursus ligula, tempor volutpat orci nibh vitae libero. Cras sed nisl sit amet quam ultricies blandit.

Jaa tämä:

Podcast Introjuonnot 3

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Etiam quis risus a nunc lacinia molestie. Vivamus tincidunt hendrerit arcu vitae vulputate. Phasellus consectetur fermentum ante, et fringilla erat maximus vitae. Etiam tristique velit urna, quis tristique magna tristique at. Phasellus sed nulla condimentum, aliquet mi a, malesuada massa. Quisque posuere suscipit tortor, ut feugiat orci rutrum porttitor. Phasellus at ultricies justo. Aenean eget ante elementum, vehicula purus eget, tempor nunc. Etiam turpis mi, finibus vitae neque at, euismod finibus elit. Pellentesque fermentum, lorem ut ultrices fermentum, augue ligula cursus ligula, tempor volutpat orci nibh vitae libero. Cras sed nisl sit amet quam ultricies blandit.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Ruotsin dekkarikuningattaren Suomen valloitus jatkuu

Ruotsalaisen Denise Rudbergin suosittu Marianne Jidhoff-sarjan kolmas osa Kolmen kohtalokas leikki jatkaa Tukholman seurapiirejä ravistavien rikosmysteerien sarjaa.

Tukholmaa kuohuttaa kansan rakastaman poliitikon ja arvostetun diplomaatin murha. Samoihin aikoihin katoaa kaksi naista, joita yhdistää karu menneisyys murhatun miehen kanssa. Tapausta selvittämään ryhtyy syyttäjänvirastossa työsketelevä teräväpäinen Marianne Jidhoff. Näyttää siltä, että sankarin maineessa paistattelevalla poliitikolla oli paljon salattavaa menneisyydestään.

Rudbergin luoman Marianne Jidhoff -sarjan dekkareissa rikokset tapahtuvat Tukholman seurapiirien komeissa puitteissa, missä jokaisella on jotakin salattavaa. Rudbergiltä on aiemmin ilmestynyt suomeksi kaksi Marianne Jidhoff -kirjaa: Yksi tappava syrjähyppy (Into, 2015) ja Toinen toista pahempi (Into, 2016). Sarjan kirjat toimivat myös itsenäisinä teoksina.

Jo se, että pääroolin saa 55+ nainen, joka on aktiivinen niin elämässä kuin rakkaudessa, on hienosti tehty.

– Upsala Nya Tidning –

Denise Rudberg (s.1971) on Tukholmassa asuva kirjailija ja kolumnisti. Yli 20 teosta kirjoittanut Rudberg on Ruotsissa todellinen kirjailijastara, joka nähdään usein aikakauslehtien palstoilla ja tv-ohjelmien vieraana. Kirjailija itse luonnehtii Jidhoff-sarjan tyylilajia termillä elegant crime. 12-osaiseksi suunnitellusta sarjasta on Ruotsissa ilmestynyt kuusi osaa. Jidhoff-kirjoja on myyty yli 400 000 kappaletta Ruotsissa, ja niiden elokuvaoikeudet on myyty ruotsalaiselle tuotantoyhtiölle.

Denise Rudberg: Kolmen kohtalokas leikki (Into, 2017)

ISBN: 978-952-264-734-4

Sivumäärä285

https://intokustannus.fi/kirja/kolmen-kohtalokas-leikki/

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Slavoj Žižekin uutuuskirja on teräväsanainen kritiikki länsimaiden osuudesta pakolaiskriisin syntyyn

Into Kustannus julkaisee Slavoj Žižekin uutuuskirjan Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt, joka tarjoaa katsonnan nykymaailman tilanteeseen: Pakolaisvirta ja terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla ja empatialla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisen päätöksenteon seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu.

Kun eri maiden vaurastumista ja ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan yritetään estää ja hillitä, niin seurauksena yhteiskunnat hajoilevat liitoksistaan ja ihmiset valitsevat helpommin uskonnollisen tai ideologisen ääriliikkeen tai lähtevät muualle paremman elämän toivossa. Lännen vaatimukset tasa-arvosta ja demokraattisista ja liberaaleista arvoista jäävät ontoksi sanahelinäksi, olipa niiden täyttyminen miten suotavaa tahansa. Maahanmuuton ongelmien varaan rakennettu uhkakuva on vain seurausta taustalla vaikuttavasta suuremmasta ongelmasta: globaalin kapitalismin dynamiikka luo maailmanlaajuista epätasa-arvoa, mikä on kulkenut käsi kädessä maailmanlaajuisen fundamentalismin synnyn kanssa.

Žižek esittää kirjassaan hahmotelmia pakolaiskriisin syntyperistä sekä terävästi argumentoitua kritiikkiä nykyisistä toimintamalleista. Tarkastelun alaiseksi päätyy globaalin kapitalismin ohella muun muassa uskonto, kulttuurierot, aseelliset konfliktit sekä ideologisen tekopyhyyden haitallisuus.

Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek (s. 1949 Ljubljana) on yksi nykyajan merkittävimmistä yhteiskunnallisista ajattelijoista. Hän on kulttuurikriitikko ja psykoanalyysin teoreetikko, jolla on lukuisia kansainvälisiä vierailijaprofessuureja muun muassa Columbian yliopistossa New Yorkissa ja Princetonissa.

Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Vuoden viehättävin nisäkäskirja

Into Kustannuksen vuoden alkua ilostuttaa Maia Raitasen värikkäästi kuvittama Happamia, sanoi kettu – Suomen viehättävin nisäkäskirja (2017).

Kirja sisältää kiehtovaa perustietoa nisäkkäistä ja nisäkkäiden synnyn historiasta osana 500 miljoonaa vuotta kestänyttä kehityskulkua. Suurimman osan teoksesta muodostavat kuitenkin kattavat esittelyt omista, kotimaisista nisäkkäistämme – havainnollistavine ja veikeine kuvituksineen. Raitasen piirrokset nisäkkäistä ovat samaan aikaan sekä osuvia ja todenmukaisia että hauskoja ja leikitteleviä.

Maia Raitanen on tunnettu taitavana pitkän linjan biologian kuvittajana. Hän on kuvittanut oppikirjoja ja tietokirjoja vuodesta 1980. Raitasen uusin teos jatkaa luontevasti samaa sarjaa hänen suosittujen aiempien teostensa kanssa: Valas, valas! – Maailman viehättävin valaskirja (Into Kustannus 2013) ja Sano muikku – Suomen viehättävin kalakirja (Into Kustannus 2012). Myös uutukaisesta on iloa monen ikäisille lukijoille.

Sanoiko kettu ”happamia”? Villisikaemakko toteaa personal traineristaan, että se karju on oikea emakon päiväuni. Vesipäästäinen puolestaan on huolissaan, että onko nyt se kuudes sukupuutto, josta niin paljon puhutaan, kun ei yhtään sen herkkua, sammakkoa, näy. Piisami taas toteaa hauelle, että ”Ihan sama, hyvä fiilis on tärkee” ja rotta kavereilleen ”Hei kamoon, ihminen on erehtyväinen”.

https://intokustannus.fi/kirja/happamia-sanoi-kettu-suomen-viehattavin-nisakaskirja/

ISBN: 978-952-264-725-2

 

 

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kahlittu yliopistomme: professorin viiltävä analyysi siitä, miten Suomen yliopistoja on kuritettu

Professori Pekka Kauppi kehottaa lopettamaan holhoamisen ja tarjoaa keinot, joilla turhien töiden tekeminen yliopistoissa saadaan loppumaan ja akateeminen vapaus kukoistamaan. Uutuuskirjassaan Kahlittu yliopistomme Pekka Kauppi väittää, että yliopistoja kahlitaan liiallisella byrokratialla ja jahkailulla. Suuri osa ajasta menee tutkimussuunnitelmien tekemiseen, joista valtaosa hylätään.

”Byrokratia hidastaa menoa ja rajoittaa tutkimuksen elintilaa. Se rajoittaa vapautta ja heikentää tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Yliopisto-opetuksen ja –tutkimuksen laadussa on parantamisen varaa”, Pekka Kauppi sanoo.

Lukuvuonna 2015–2016 Suomen yliopistot joutuivat kriisiin ja historiallisiin professorien irtisanomisiin. Siihen kärjistyi vääränsuuntainen ja pitkä kehitys, joka vaarantaa laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen jatkuvuuden. Yliopistoihin on luotu liikaa päällekkäisiä organisaatioita, ja tutkimuslaitosten tiede on eriytetty opetuksesta. Suomen Akatemian suhteettoman suuri määräysvalta rajoittaa tutkijoiden vapautta, ja rahoituksesta kamppaillaan suunnitelmilla vaikka kilpailua pitäisi käydä tutkimussuorituksilla. Suomessa käytetään liikaa aikaa tutkimuksen suunnitteluun ja liian vähän tutkimuksen tekemiseen. Liikaa voimia menee kokouksiin ja liian vähän opetukseen.

”Kilpailukykymme takia ja yrittäessämme luoda maailman parasta hyvinvointiyhteiskuntaa, on erittäin tärkeää, että Suomen yliopisto- ja tiedejärjestelmää kehitetään voimakkaasti oikeaan suuntaan. Luontaisista edellytyksistämme saamme enemmän irti, jos osakin tämän kirjan parannusehdotuksista toteutuu. Tutkijana otan kiinnostuneena vastaan ne kriittiset huomautukset, joihin kirjani näkemykset antavat aiheen”, Kauppi toivoo.

Kahlittu yliopistomme  – Miten vapaudumme byrokratiasta ja opetuksen ylenkatsomisesta ilmestyy  11.1.2017  Tieteen päivillä ja kirjaa on saatavissa myös Tieteen päivien myyntipisteestä. Myös Pekka Kauppi on tavattavissa Tieteen päivillä.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Pekka Kauppi:

+358 407605072

pekka.kauppi@helsinki.fi

Pekka Kauppi: Kahlittu yliopistomme  – Miten vapaudumme byrokratiasta ja opetuksen ylenkatsomisesta, Into 2016

https://intokustannus.fi/kirja/kahlittu-yliopistomme/

 

Jaa tämä:

Uusi yliopistolaki 2020 julkaistaan

Into julkaisee e-kirjan “Uusi yliopistolaki 2020” tiistaina 25.10.2016 kello 13 Gaudeamus Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki), tervetuloa!

Uusi yliopistolaki 2020 on Yliopistokäänne-projektin tuottama näkemys tulevaisuuden yliopistosta Suomessa ja maailmalla. Yliopistojen on otettava niille kuuluva paikkansa vastuunkantajina kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien kriittisessä erittelyssä ja ratkaisemisessa. Vanhoihin ihanteisiin vetoaminen ei tässä tilanteessa riitä. On konkreettisten toimenpiteiden aika. Nykyinen, vuoden 2010 yliopistolain viitoittama yliopistopoliittinen linja on tullut tiensä päähän. Yliopistojen autonomia ja koko yliopistoyhteisön osallistuminen päätöksentekoon eivät toimi eivätkä toteudu nykyisen järjestelmän vallitessa.

4000 yliopistolaista allekirjoitti yliopistokäänne-vetoomuksen keväällä 2016 (yliopistokaanne.fi). Yliopistokäänne-projekti on nyt saavuttanut toisen vaiheensa, kun sen perustelema ja laatima uusi yliopistolain luonnos julkaistaan.

Lain ja sen laajat ja yksilöidyt perusteet laatineeseen työryhmään ovat kuuluneet professorit Visa Heinonen,Jukka Kekkonen, Veli-Pekka Lehto ja Heikki Patomäki sekä joukko muita vetoomuksen alkuperäisiä allekirjoittajia, joita julkistamistilaisuudessa edustaa professori Annamari Ranki.

Alkuperäisiin allekirjoittajiin kuuluvat myös kansanedustajat Li Andersson, Satu Hassi ja Erkki Tuomioja, joista Andersson ja Tuomioja pääsevät mukaan julkistamistilaisuuteen.

intokustannus.fi/kirja/uusi-yliopistolaki-2020

Lisätietoja:
Visa Heinonen (visa.heinonen@helsinki.fi; 050-415 1228)
Jukka Kekkonen (jukka.kekkonen@helsinki.fi; 050-525 5652)
Veli-Pekka Lehto (veli-pekka.lehto@helsinki.fi; 050-427 1896)
Heikki Patomäki (heikki.patomaki@helsinki.fi; 040-518 4854)

Jaa tämä:

Lihansyöjien maa – Miksi suomalaisten ruokavalion on muututtava

Kasvanut syöpäriski, sydän- ja verisuonisairaudet ja kakkostyypin diabetes. Köyhtyvä luonto, metaanipäästöt, rehevöityvät vesistöt ja ahtaasti elävät tuotantoeläimet. Mitä uusin tutkimus paljastaa rakkaista ruokatottumuksistamme? Lihansyojien_maa_kansi

Taru Anttosen ja Jukka Vornasen tietokirja Lihansyöjien maa – Miksi suomalaisten ruokavalion on muututtava julkistetaan perjantaina 30.9. kello 18 Galleria Titanikissa (Itäinen Rantakatu 8, Turku) ja lauantaina 1.10. klo 16.30 Turun kirjamessuilla.

94 prosenttia suomalaisista syö lihaa. Lihansyöjien maassa selvitetään, mitä sanottavaa suomalaisten lihanhimosta on tutkijoilla, kuluttajilla, lihantuottajilla ja päättäjillä. Runsas lihansyönti on tikittävä aikapommi niin terveyden, ympäristön kuin eläintenkin kannalta. Harva suomalainen kuitenkin tietää, kuinka paljon rajallisia resurssejamme lihantuotanto kuluttaa tai miten suuren osuuden halvan lihan tuotanto ahmaisee maataloudestamme.

Esimerkiksi vuonna 2014 Suomessa tuotettiin viljaa neljä miljoonaa tonnia. Siitä 2,1 miljoonaa tonnia päätyi kotieläinten rehuksi ja vain 440 000 tonnia ihmisten ravinnoksi. Lisäksi ulkomailta tuotiin satoja tuhansia tonneja valkuaisrehua. Maataloustuotteiden tuotanto ja kulutus muodostavat Suomen vesijalanjäljestä valtaosan, 82 prosenttia. Lihantuotanto on merkittävin Itämeren rehevöittäjä. Suomesta Itämereen huuhtoutuvasta ihmisperäisestä fosforikuormasta 62–71 prosenttia ja typpikuormasta 55–61 prosenttia on lähtöisin maanviljelystä ja eläintuotannosta.

Taru Anttonen on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on kotoisin Etelä-Savosta Kerimäeltä. Maitotilan kasvatti luopui lihansyönnistä kymmenen vuotta sitten. Jukka Vornanen on turkulainen kulttuurihistorian tutkija, joka valmistelee väitöskirjaa kasvissyönnin historiasta. Kuuden lihattoman vuoden jälkeen Vornanen syö nykyään lihaa harvakseltaan.

Kirjan julkaisua on tukenut Vihreä sivistysliitto Visio ry.

Taru Anttonen & Jukka Vornanen:
LIHANSYÖJIEN MAA – MIKSI SUOMALAISTEN RUOKAVALION ON MUUTUTTAVA
ISBN: 978-952-264-444-2, 346 sivua
Lataa kansikuva

Katso videoklippi facebook-sivulta

Tilaa Innon verkkokaupasta suoraan kotiin kannettuna:
intokustannus.fi/kirja/lihansyojien_maa/

Jaa tämä: