Helsingin murhahistoria esittelee yli sata henkirikosta 1800-luvulta tähän päivään. 

Kirjassa käsitellään viime vuosikymmenten aikana kansaa kohahduttaneita murhatapauksia, kuten Steen Christensenin poliisimurhat Tehtaankadulla, Sanna Sillanpään ampumaratasurmat Albertinkadulla ja veroprofessori Kari S. Tikan kuolema. Vanhemmista tapauksista läpi käydään muun muassa Inga Myllärin traaginen kohtalo, Ilpo Larhan suorittama palkkamurha ja Jammu Siltavuoren karmivat teot. 

Mukaan mahtuu myös historiallisesti merkittäviä tapauksia, kuten kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin, prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen ja sisäministeri Heikki Ritavuoren salamurhat. 

Helsingin historia on pullollaan myös selvittämättömiä murhia. Kuka tappoi ja kätki Jussi Helasvuon vuodesohvaan? Kuka suoritti Punavuoren kaksoismurhan? Kuka tappoi Susanne Lindholmin käpyläläisen talon kellariin? Kuka ampui kanadalaisen opiskelijan keskellä kaupunkia? Nämä tapaukset saattavat jäädä ikuisiksi mysteereiksi. 

Tunnettujen murhien ohella kirjassa esitellään vähemmän huomiota saaneita ja unohduksiin painuneita tapauksia: Arabiassa ruumista kuljetettiin lastenvaunuissa, Aleksis Kiven kadulla surmansa sai väärä mies, naisen ruumista etsittiin Huopalahden kaatopaikalta, Lauttasaaressa työpaikan oven edestä löytyi vain pelkkä pää ja tunnettu näyttelijä surmasi vaimonsa palkintokirveellä. 

Kirjassa esitellyt murhatapaukset on järjestetty kaupunginosien mukaan. Lukija voi halutessaan tutustua autenttisiin henkirikospaikkoihin Etelä-Helsingissä kirjassa olevan kartan opastamana. Toki hurjan retken voi tehdä myös kotisohvalta käsin. 

Artikkeleita ei löytynyt.

Jokinen, Pauli

Pauli Jokinen on laaja-alaisesti Helsingin historiaan perehtynyt tietokirjailija, joka on aikaisemmin kirjoittanut kävelykirjoja, kuten suursuosioon nousseen Sunnuntai­kävelyllä Helsingissä (Minerva 2010). Jokinen toimii kaupunkioppaana ja on järjestänyt tapahtumia Murha­kävelyistä Helsingin kävelyfestivaaleihin. Hän on kirjoittanut kävelykirjojen lisäksi teokset Helsingin murhahistoria (2020), Turun Murhahistoria (2021) ja Verikoirat (2021).