Sylvi-Kyllikki Kilpi (os. Sinervo 1899–1987) syntyi Sörnäisissä ja teki vaikuttavan matkan köyhän seitsenlapsisen työläisperheen tyttärestä valtakunnan vaikuttajaksi. Isä Edvard Sinervo kuului punakaartiin ja Sylvi-Kyllikki työskenteli punaisten vallankumousoikeudessa. Sodan kokemukset ja jälkiselvittelyt jättivät jälkensä tytön mieleen.

Kilpi oli jo oppikouluikäisenä miettinyt, että kohtalo oli luonut hänet naiseksi, jotta hän voisi näyttää mihin nainenkin kelpaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi ja suoritti myöhemmin filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa, vaikka oli silloin jo kolmen lapsen äiti. Kilpi nousi eduskuntaan vuonna 1934. Tätä ennen hän oli maakuntalehtien maineikas lehtinainen, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko Tampereella ja Työväen Akatemian luennoitsija.

Poliitikkona Kilpeä ajoi eteenpäin usko sivistyksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sukupuolen suhteen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hän raivasi aktiivisella toiminnallaan tietä tuleville naispoliitikoille. Kilpi muistetaan myös auttamistyöstään erityisesti Suomeen 1930-luvun lopulla saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.