Tutkimustietoa käytetään nykyisin pää­töksenteon tukena huomattavasti enem­män kuin aiempina vuosikymmeninä. Silti tutkimuksen, hallinnon ja poliitti­sen päätöksenteon suhde on jatkuvasti jännitteinen.

Hannu Uusitalo kertoo kirjassaan kokemuksistaan hyvinvointipoliittista päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen johtajana. Teos kuvaa myös suomalaisen yhteiskunnan rakennetta, taloudellis­ta eriarvoisuutta ja hyvinvointivaltion muutosta 1960-­luvulta 2010­-luvun lop­puun. Paljon on muuttunut, mutta ra­kenteiden ja instituutioiden pysyvyys on silmiinpistävää.

Uusitalo osoittaa, että yhteiskunta­tieteet ovat 1970-­luvun jälkeen ottaneet isoja askeleita eteenpäin. Syynä eivät ole suuret teoreettiset oivallukset, vaan tutkimusaineistojen parantuminen ja menetelmien voimakas kehittyminen. Pitkäjänteiset ministeriöiden alaiset tut­kimuslaitokset ovat tärkeitä, mutta myös yliopistoissa on tutkittava tärkeitä yhteis­kuntapoliittisia kysymyksiä.