Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa on kirja jokaiselle, joka epäilee onko ulkonäöllä merkitystä työmarkkinoilla, ystävyyssuhteissa tai romanttisia suhteita muodostettaessa.

Osaatko arvata, kuinka monta kuukautta suomalainen nainen viettää peilin edessä elämänsä aikana? Entä mies? Kuinka paheksuttua mahtaakaan olla ulkonäön hyödyntäminen palkkaneuvotteluissa?

Ulkonäköyhteiskunnassa turkulainen tutkijaryhmä ruotii ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirja tarjoaa tilastotietoa ja tositarinoita aiheesta. Kirjoittajat kutsuvat lukijan pohtimaan kanssaan ulkonäköpääoman kasaamista ja hyödyntämistä ja siitä luopumista. Käsitellyksi tulevat niin ulkonäköön kohdistuvan kulutuksen mielekkyys ja mielettömyys kuin ulkonäön merkitys pari­suhteessa, työelämässä ja ystävyyssuhteissa. Hyväksytyn ulkonäön määrittelyä tarkasteltaessa media saa osansa, mutta keskustelua käydään ennen kaikkea ulkonäölle annettujen merkitysten määrittelystä erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä.

Kirjan ovat kirjoittaneet turkulaiset taloussosiologit dosentti Outi Sarpila, VTM Iida Kukkonen, VTM Tero Pajunen ja VTM Erica Åberg. Lisäksi mediatutkija FM Kaisu Hynnä on kirjoittanut luvun mediasta ulkonäön normittajana. Näkökulmakirjoittajina vierailevat myös valtiot. yo. Vy Tram sekä VTK Johannes Turunen. Teos pohjautuu Emil Aaltosen säätiön vuosina 2016–2018 rahoittamaan projektiin Suomi ulkonäköyhteiskuntana. Hankkeessa tarkasteltiin ulkonäön merkitystä Suomessa laajasti, ennen kaikkea suomalaisten kokemana.