Jokainen ikääntyy vuosi vuodelta, mutta vanhenee eri lailla. Vanhuus voi pitää sisällään sairautta ja raihnautta, mutta myös hyvää elämänlaatua ja terveyttä.
Koronapandemian myötä vanhuus on jälleen ajankohtainen puheenaihe: pandemian seuraukset kohdistuvat etenkin vanhuksiin. Vanhuus on kuitenkin läsnä yhteiskunnassa myös pandemian jälkeen, ja siihen liittyvien asioiden ymmärtäminen vaatii laajaa näkemystä. Tätä näkemystä pyritään Suomiko onnellisen vanhuuden maa? -kirjan avulla edistämään.
Teoksessa lähestytään vanhuusikää poikkeuksellisen laajasti ja monesta näkökulmasta. Kirjassa tuodaan esiin niin ajankohtaisia haasteita kuin tulevaisuuden visioitakin.
Kirjan yhtenä tärkeänä teemana kulkee onnellisuus. Suomi on valittu useana peräkkäisenä vuonna maailman onnellisimmaksi maaksi. Onko onnellinen vanhuus maailman onnellisimmassa maassa utopiaa vai realistinen mahdollisuus? Onnellisen vanhuuden käsitystä eivät tietenkään tue aiheelliset otsikot vanhusten hoitolaitosten epäkohdista, jotka saavat julkisen keskustelun kohdentumaan pääosin ikääntymisen aiheuttaman hoivataakan, huoltosuhteen heikkenemisen ja taloudellisen kestävyysvajeen ympärille. Mutta suuri ikäihmisten joukko pitää nähdä myös merkittävänä voimavarana, jolla on paljon annettavaa yhteiskunnassa.
Suomiko onnellisen vanhuuden maa? koostuu eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista, joita voi lukea itsenäisinä teksteinä. Artikkeleissa pohditaan muun muassa mitä onnellinen vanhuus edellyttää, miten seniorien suuri määrä vaikuttaa yhteiskuntaan ja miten terveen elämän rakennuspuita voidaan kartuttaa.
Kirjan ovat toimittaneet Timo Strandberg ja Eino Heikkinen. Strandberg on Helsingin yliopiston ja HUS:n geriatrian professori ja Euroopan geriatriayhdistyksen Past President, joka on saanut pohjoismaisen gerontologiapalkinnon. Emeritusprofessori Heikkinen on saanut useita gerontologiapalkintoja ja tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.
