Into tunnetaan tärkeän sisällön tuottajana. Haluamme ymmärtää isoja asioita ja niiden välisiä syy- ja seuraussuhteita, dynamiikkaa, joka tuottaa meille nykyistä maailmaamme ja pohtia, miten siitä saisi paremman paikan elää.
Olemme avanneet nettisivuillemme Maailman tärkeimmät asiat -blogiston, jossa kirjailijamme analysoivat, avaavat, pohjustavat, ymmärtävät ja selittävät maailmaa ja sen tekijöitä kovasti kaivatulla tavalla. He liikkuvat omalla syventymis- ja tutkimusalueellaan ja heillä on paljon tietoa ja ymmärrystä. Tervetuloa mukaan keskusteluun!
SISÄLTÖVAROITUS: blogit sisältävät paljon merkittävää tietoa ja tärkeitä näkökulmia.
Nyt luettavissa:
Risto Isomäki: UUDEN MAAILMAN TÄRKEIMMÄT ASIAT
Maailman tilanne muuttui – tietyt ikkunat sulkeutuivat samalla kun avautui uusia ovia.
Donald Trumpin uudelleenvalinta, uusi kylmä sota ja siihen liittyvät varustelukierteet, Euroopan talouden alamäki ja öljyntuottajamaiden linjan koveneminen vaikeuttavat ilmastonmuutoksen torjuntaa ja uhkaavat korvata vihreän siirtymän sinimustalla siirtymällä.
Osa suunnitelluista ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista on todennäköisesti muuttunut ainakin väliaikaisesti mahdottomiksi. Muutokset korostavat niiden ratkaisukeinojen merkitystä, jotka ovat edelleen realistisia hyvin matalan tai jopa negatiivisen kustannustasonsa ansiosta. Tärkeimmät jäljelle jäävät mahdollisuudet edellyttävät suurisuuntaisen teollisen eläintuotannon nopeutettua maailmanlaajuista alasajoa.
Teollisen eläintuotannon nopeutettu alasajo parantaisi erittäin merkittävällä ja mahdollisesti jopa ratkaisevalla tavalla ihmiskunnan mahdollisuuksia pysäyttää myös globaalisen syöpäpandemian ja ”antibioottitautipandemioiden” paheneminen. Se kasvattaisi yhtä dramaattisella tavalla mahdollisuuksia pelastaa antimikrobilääkkeet ja syöpähoidot tuleville sukupolville. Tämä olisi kovin hyvä asia, sillä kyseiset ongelmat uhkaavat lyhentää lukuisien tulevien sukupolvien eliniän odotetta ja heikentää meidän jälkeemme Maapallolla elävien ihmisten elämisen laatua vielä paljon enemmän kuin ilmaston epävakautuminen.
Markku Heikkilä: ARKTINEN EI OLE NOUSSUT ESIIN, VAAN SE ON KADOTETTU
Alkuvuodesta ei ole ollut mahdollista seurata mitään uutismediaa niin, etteikö siellä olisi puhuttu arktisesta alueesta. Etenkin on puhuttu Grönlannista ja sen hallinnasta, luonnonvaroista, suurvaltojen vastakkainasettelusta, jännitteistä, strategioista, kauppareiteistä. Myös ilmasto on mainittu, suurvaltapelin kannalta. Kaikki tämä siksi, että toimeensa ryhtynyt Donald Trump on ilmoittanut Yhdysvaltain haluavan ottaa Grönlannin haltuunsa, tavalla tai toisella, hyvällä tai pahalla.
Kun tätä kirjoitusta luetaan, todelliset askeleet Grönlanti-asiassa saattavat olla tiedossa. Näissä asioissa on nopeita käänteitä. Jos askeleet ovat tiedossa, uutisista ei liene pulaa. Mutta olivat tai eivät, arktinen alue on vuoden alussa noussut esiin niin kuin ei koskaan ennen.
Eevi Sjöholm: UUSI VUOSI, UUSI OMA TAHTO
Lomien aikana jokin karismaattinen ja äänekäs on virittäytynyt uudelle taajuudelle. Se irvistelee vuosilukumme uudessa numerossa, peilikuvissa ja puhelinten ruuduilla. Se puhuu ensin terveyden äänellä, sitten mainosten, ja soluttautuu lopulta kenen tahansa ajatuksiin ja äänihuulille kuin kameleontti, jota ei voi sylkäistä ulos ajattelematta tai sanomatta ensin jotakin typerää. New year, new me. Phtui!
Laihdutuskulttuuri. Se lojuu kämmenelläni niljakkaana. Pyyhin suupielet hihaan ja irvistän, kun katson sitä silmiin ja ajattelen, että hyvänen aika sentään, ei olisi pitänyt leipoa eieiei hyihyihyi eienääyhtäkäänpullaanytonpakkolähteälenkillehetija–, käännän katseeni pois. Nämä eivät ole minun ajatuksiani. Otan piirongin laatikosta sakset ja leikkaan laihdutuskulttuurin vatsan auki nähdäkseni mitä se on syönyt.
Häpeä, syyllisyys ja itseinho purkautuvat vatsasta ensimmäisenä, ja leviävät ympärilleni niin tunkkaisen tuttuina, että taitavat olla omiani. Yskin saadakseni happea, kun vatsasta vapautuvat vielä ummehtuneet termit: Jenkkakahvoja, kaksoisleukaa ja selluliittia seuraavat kuntosalijäsenyydet, hyvinvointivaikuttajien alennuskoodit, laihdutusohjelmat ja puntareiden viisarit. Niiden alta paljastuu vielä jotakin, mitä en osannut odottaa. Rahaa.
Markku Niskanen: PÄÄTYYN ASTI
”Ei puolisoanne voi kotona hoitaa! Hänet siirretään Malmin sairaalasta Kustaankartanon kriisiyksiköön.” Malmin sairaalan osastolääkärin vastaus kysymykseeni milloin voisin hakea edellisenä päivänä sairaalaan tuodun puolisoni kotiin, oli järkyttävä yllätys.
Olin tietämättäni hoitanut puolisoani niin sanotusti päätyyn asti. Minulta on monesti kysytty, milloin huomasin ensioireet. Ne huomasivat minua ennen ystävämme, joiden kanssa olimme jakaneet elämän ilot ja surutkin puolen vuosisadan ajan. Viimeisinä yhteisinä vuosina, kun koin minulle läheisimmän ihmisen käytöksen konkreettisesti ja suuresti muuttuvan, olin toki hyvinkin tietoinen kehityksestä. Sitä ei voinut olla huomaamatta.
Olin soittanut edellisenä päivänä aamuyöllä hätänumeroon, koska en jaksanut nostaa itseni painoista puolisoani lattialta takaisin sänkyyn. Liukas parkettilattia ja veltto kroppa muodostivat ylivoimaisen vastuksen. Sen jälkeen, kun ensihoitajat olivat nostaneet puolisoni kantotuoliin, kiinnitin heidän huomionsa puolison turvonneisiin nilkkoihin. Ehdotin tutkimuksiin viemistä, johon ensihoitajat suostuivat. En siis suinkaan ajatellut hänen tarvitsevan hoitoa jostain muusta syystä, kuin nilkkojen turpoamisen vuoksi. Ja niin hän sitten lähti äkisti kotoamme mukanaan vain vähäinen vaatetus. Ja jäi sille tielle koskaan palaamatta.
