Mauri Paasilinna kuvaa jatkosodanaikaisen rangaistuspataljoonan vaiheita uutuuskirjassaan Mustan nuolen miehet. Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen teos Orjia ja isäntiä puolestaan valottaa, miten orjakaupan tarina on myös meidän tarinamme. Tämän lisäksi Aura Koiviston Mies ja merilehmä kertoo luonnontutkija Georg Stellerin huikean tutkimusmatkan Alaskaan. Käännöskirjallisuuden puolella John Seedin Ymmärrä Marxia (suom. Kalevi Suomela) syventyy tarkastelemaan ajattelijaa, jonka vaikutus historiaan ja akateemiseen maailmaan on valtava.
Kirjailija Mauri Paasilinna johdattelee meidät uutuuskirjassaan Mustan nuolen miehet alikersantti Aron johtamaan sotilasyksikköön, joka ei ole maineeltaan parhaasta päästä. Ryhmä on osa Mustan nuolen pataljoonaa, joka koostuu eturintamaan laitetuista, vankilasta värvätyistä murhamiehistä ja rintamakarkureista. Miehiä yhdistää hihamerkki, joka osoittaa heidän kuuluvan rangaistuspataljoonaan, jota muut vieroksuvat. Aron pohtiessa, kuinka hän selviytyy sodassa sellaisen rosvolauman kanssa, juna kulkee vääjäämättömästi kohti määränpäätään samalla kun sekä hänen että miesten tunnelmat synkkenevät.
Ensimmäisen kirjansa jo kymmenvuotiaana julkaisseen Aura Koiviston Mies ja merilehmä puolestaan vie lukijansa intohimoisen saksalaisen tiedemies Georg Stellerin kohtalokkaalle tutkimusmatkalle 1700-luvulle. Steller purjehti 1740-luvulla Alaskaan legendaarisen Vitus Beringin retkikunnan jäsenenä. Tiesitkö, että matkan aikana Steller löysi lukuisia uusia eläin- ja kasvilajeja, muun muassa stellerinmerilehmän, jota kukaan muu tutkija ei koskaan nähnyt: laji kuoli sukupuuttoon vain 27 vuotta myöhemmin. Yksi luuranko on säilynyt meillä Suomessa, Helsingin Luonnontieteellisessä museossa.
Elokuvaohjaaja Jouko Aaltosen ja yleisen historian dosentti Seppo Sivosen uutuusteos Orjia ja isäntiä asettaa suurennuslasin ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuden aikakaudelle. Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Karibialta pikkuriikkisen Saint-Barthélemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Onko orjakaupan tarina näin ollen myös meidän suomalaisten tarina? Tähän kysymykseen kirja tarjoaa näkökulmia.
Historiantutkija John Seedin Ymmärrä Marxia (suom. Kalevi Suomela) selvittää, mitkä olivat yhteiskuntafilosofi Karl Marxin keskeiset ajatukset. Miksi Marx ajatteli ja kirjoitti niin kuin teki? Mikä oli se maailma ja se poliittinen ympäristö, johon hän reagoi? Kirja avaa oleellisia näkökulmia, jotka auttavat sijoittamaan Marxin ajatukset poliittisen ajattelun historiaan ja tämän päivän yhteiskuntapoliittiisiin keskusteluihin.
Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi
