Anomalia on henkipattojen romaani. Kostonäytelmä, julistus, farssi ja fysiologinen draama, jossa miltei kukaan ei pelastu. Yksi lapsi kuolee, toinen saa syntyä. Aika ja paikka muuttuvat, mutta ihminen, eläin ja elämä pysyvät samana. Kirja on kylmäävä matka ihmiseläimen sieluun.
Anomaliassa kulkee kolme tarinalinjaa, joiden henkilöiden kohtalot punoutuvat yhteen. Susien kasvattityttäret Amala ja Kamala pelastetaan viidakosta. He joutuvat opettelemaan ihmissivilisaation tavoille. Tyttöjen kertomus perustuu löyhästi ja vääristellen Joseph Singhin päiväkirjamerkintöihin, jotka hän julkaisi teoksessaan Wolf-Children and Feral Men. Singhin raporttia susilapsista on yleisesti pidetty tökerönä huijauksena. Puolitoistavuotiaan englantilaisen Peter Connellyn surullinen tarina on koottu laajasta uutisaineistosta. Sitten on vielä fiktiivinen hahmo lentoemäntä ja hänen valintansa.
Laura Gustafssonin esikoisromaani Huorasatu oli vuoden 2011 Finlandia-palkinto- ja Helsingin Sanomien esikoiskirjailijapalkintoehdokas.
“Erikoinen lukukokemus. Teknisesti helppolukuinen teos, mutta aiheet hurjia, raskaitakin. Tietty absurdius kuitenkin toimii etäännyttävästi. Ihmisten toiminnan naurettavuus näyttäytyy irvokkaana.” Kirsi Hietanen, Kirsin kirjanurkka, 18.10.2013
Anomalia on julkaistu myös ranskaksi.

Laura Gustafsson (s. 1983) on omaperäinen helsinkiläinen kirjailija ja taiteilija, joka käsittelee teoksissaan suuria aiheita leikittelevään tyyliin.
Teatterikorkeakoulusta valmistuneen Gustafssonin hahmot ovat suorasanaisia, jopa karikatyyrimäisiä. Hän hyödyntää henkilögalleriassaan mytologioita ja pikku-uutisia. Leikittelevällä kerronnalla hän käsittelee teoksissaan suuria aiheita, kuten toiseutta, väkivaltaa ja ihmisyyttä. Teosten paikoin synkeää maailmaa keventävät huumori ja Gustafssonin omintakeinen mielikuvitus.
Esikoisteos Huorasatu (2011) nousi Finlandia-ehdokkaaksi. Se on kertomus naisiin kohdistuvasta väkivallasta läpi historian, julkaistu Saksassa, Ranskassa ja Turkissa. Toinen romaani Anomalia (2013) käsittelee kieltä, pahuutta ja susilapsia, ja herätti heti ilmestyessään huomiota Ranskassa.
Gustafssonin kolmas romaani Korpisoturi ilmestyi syksyllä 2016. Se katsoo ihmisistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan.
Vuonna 2017 julkaistu Pohja on intiimi ja paikoin surkuhupaisa kuvaus rakkauden karkeudesta, halun kauneudesta, äitiyden raadollisuudesta ja lihan kurittamisesta. Tarina vie kirjailijaa ja lukijaa kohti hetkeä, jossa suru alkaa.
Teatterikorkeakoulusta valmistunut Gustafsson on työskennellyt myös Kikka Fan Club -näytelmän ja Ina <3 Suomi -tv-sarjan käsikirjoittajana. Hän toimii kansainvälisellä ja kotimaisella taiteen kentällä Terike Haapojan kanssa. Mediataiteen valtionpalkinnolla palkitun työparin Museum of Becoming on Helsingin taidemuseon kesän 2020 päänäyttely (2.6.2020 – 17.1.2021). Yhteiskunnallisena keskustelijana, feministinä ja eläinoikeuksien puolesta puhujana tunnettu Gustafsson pitää myös työpäiväkirjaa osoitteessa lauragustafsson.fi.
Lue Helsingin Sanomien (3.6.2020) artikkeli “Suomalaistaiteilijat kysyivät asiantuntijoilta, kuinka meidän tulisi elää ihmisinä: Yhden vastauksen antoi räppäri Mercedes Bentso, joka lauloi löytökissoille tuutulaulua” täältä.
Helsingin Sanomien näyttelyarvistelu löytyy täältä.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.