Ahma muuttaa itärajalle omavaraiseksi erakoksi. Hän varautuu maailmanloppuun, mutta se tapahtuu nopeammin kuin hän osaa odottaa tai toivoa. Yhteiskunnan romahdus katkaisee yhteydet, ja viestintä palautuu kahden ihmisen väliseksi. Valta on niillä, jotka sen ottavat. Toisin kuin useimmat, Ahma on varustautunut: hän aikoo seistä omalla maallaan, ase kädessä, ja turvautua varmuusvarastoonsa.
Vaikka Ahma on itsenäinen, säälimätön ja omavarainen, hän ajautuu pienen lauman jäseneksi. Toiset ihmiset ovat Ahmalle helvetti, mutta onko yksinäisyys vieläkin viheliäisempää?
Laura Gustafssonin kolmas romaani katsoo ihmistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan. Se on tutkielma selviytymisstrategioista, yhteisöstä ja siitä, miten ihminen on lyhyessä ajassa menettänyt kosketuksen maahan, kaiken perustaan.
Korpisoturi katsoo suomalaisen yhteiskunnan nykytilaa, ja kysyy, mitä suomalaisuus oikeastaan on.
“Laura Gustafssonin Korpisoturi iski aivot kiihkeään ajatuslaukkaan! Loistava ja tärkeä kirja, vuoden lukuelämys!”
– Seppo Puttonen/ YLE, 22.8.2016
“Suomalaisen kirjallisuuden uusiin omaäänisiin kertojiin kuuluva Laura Gustafsson on kuin virallinen salaisuus. Ne tietävät, jotka tietävät. Tietäjäjoukon soisi kasvavan, sillä toista Gustafssonin kaltaista ei ole. “
– Markus Ånäs, Suomen kuvalehti, 11.10.2016

Laura Gustafsson (s. 1983) on omaperäinen helsinkiläinen kirjailija ja taiteilija, joka käsittelee teoksissaan suuria aiheita leikittelevään tyyliin.
Teatterikorkeakoulusta valmistuneen Gustafssonin hahmot ovat suorasanaisia, jopa karikatyyrimäisiä. Hän hyödyntää henkilögalleriassaan mytologioita ja pikku-uutisia. Leikittelevällä kerronnalla hän käsittelee teoksissaan suuria aiheita, kuten toiseutta, väkivaltaa ja ihmisyyttä. Teosten paikoin synkeää maailmaa keventävät huumori ja Gustafssonin omintakeinen mielikuvitus.
Esikoisteos Huorasatu (2011) nousi Finlandia-ehdokkaaksi. Se on kertomus naisiin kohdistuvasta väkivallasta läpi historian, julkaistu Saksassa, Ranskassa ja Turkissa. Toinen romaani Anomalia (2013) käsittelee kieltä, pahuutta ja susilapsia, ja herätti heti ilmestyessään huomiota Ranskassa.
Gustafssonin kolmas romaani Korpisoturi ilmestyi syksyllä 2016. Se katsoo ihmisistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan.
Vuonna 2017 julkaistu Pohja on intiimi ja paikoin surkuhupaisa kuvaus rakkauden karkeudesta, halun kauneudesta, äitiyden raadollisuudesta ja lihan kurittamisesta. Tarina vie kirjailijaa ja lukijaa kohti hetkeä, jossa suru alkaa.
Teatterikorkeakoulusta valmistunut Gustafsson on työskennellyt myös Kikka Fan Club -näytelmän ja Ina <3 Suomi -tv-sarjan käsikirjoittajana. Hän toimii kansainvälisellä ja kotimaisella taiteen kentällä Terike Haapojan kanssa. Mediataiteen valtionpalkinnolla palkitun työparin Museum of Becoming on Helsingin taidemuseon kesän 2020 päänäyttely (2.6.2020 – 17.1.2021). Yhteiskunnallisena keskustelijana, feministinä ja eläinoikeuksien puolesta puhujana tunnettu Gustafsson pitää myös työpäiväkirjaa osoitteessa lauragustafsson.fi.
Lue Helsingin Sanomien (3.6.2020) artikkeli “Suomalaistaiteilijat kysyivät asiantuntijoilta, kuinka meidän tulisi elää ihmisinä: Yhden vastauksen antoi räppäri Mercedes Bentso, joka lauloi löytökissoille tuutulaulua” täältä.
Helsingin Sanomien näyttelyarvistelu löytyy täältä.
Katri Karasma –
Taitava ja koskettava nykyhetken robinsonadi ja maailmanlopun kuvaus. Kirjan jaksaa lukea rivi riviltä joka sivulla. Asiantuntemus ilahduttaa. Kuinka voi naiskirjailija kirjoittaa niin tietävästi aseista, hämmästyttää. Kirjassa on Havukka-ahon ajattelijan tapaista filosofointia. Tosin päähenkilö Ahma ei jättäydy täysin yksinäiseksi kuten Konsta Pylkkänen. Kirjassa on kiinnostavia ihmissuhteita. Siellä syntyy lapsi ja
lopussa jää vielä auki, syntyykö toinen. Ahman kirjahylly on kiinnostava.
“Elämä on oikeastaan vahinko tai onnekas sattuma. Jos sen siten haluaa ajatella, onnekkaana.”