Tänä syksynä:
Jumalat saapuvat Helsinkiin (vahingossa)!
Milla ryhtyy huoraksi! Kallakin ryhtyy huoraksi!
Seksiä, väkivaltaa, työvoimapolitiikkaa!
Ihmeellisiä eläimiä!
Maailman kauneimpia naisia! Ja myös joitain miehiä!
Tänä syksynä:
Rakkaus voittaa kuoleman (ainakin melkein)!
Kalla ryhtyy siivoojaksi! Milla ryhtyy äidiksi!
Söpöjä vauvoja!
Zombeja ja jälleensyntymiä!
Tänä syksynä:
Patriarkaatti kaatuu!

Huora, neitsyt, äiti, madonna vai Cher? Suppeahko valikoima. Huorasatu kertoo totuuden naisen esihistoriasta, klitoriksen mysteeristä ja naisvankilan jännittävästä arjesta sekä siitä, mitä todella tapahtuu tyttöjen makuuhuoneissa. Teos pureutuu rujon runollisesti jumaluuteen, eläimellisyyteen ja ihmisyyteen, naisten ja miesten väliseen ristiriitaan, sopivan pukeutumisen ongelmallisuuteen, väkivallan välttämättömyyteen, seksin pohjattomaan hämmentävyyteen, rahaan ja rahattomuuteen sekä tietysti lihaan, kaikissa ilmenemismuodoissaan.

Kirja näyttää keskisormea kaikkien niiden puolesta, joita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti lajin, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai sosiaalisen statuksen vuoksi.

Huorasatu on tekijänsä mukaan vähän kuin Raamattu. Vain lyhyempi.

Laura Gustafssonin nettisivut
Huorasatu Facebookissa
Huorasadun ensi-ilta Ryhmäteatterissa 31.1.2013

Huorasatu oli vuoden 2011 Finlandia-palkinto- ja Helsingin Sanomien esikoiskirjailijapalkintoehdokas.

“Huorasadussa ääneen pääsevät prostituoidut ja paskaduunarit”, Ylioppilaslehti 17.9.2011
“Glamourblondi”, Vihreä Lanka 2.12.2011
“Satutäti Laura Gustafsson”, City-lehti 24/2011
“Satu Silvo: Huorasadussa ajattelemisen aihetta teinitytöillekin“, 23.1.2013

Huorasatu on julkaistu myös saksaksi.

Artikkeleita ei löytynyt.

Gustafsson, Laura

Laura Gustafsson (s. 1983) on omaperäinen helsinki­läinen kirjailija ja taiteilija, joka käsittelee teoksissaan suuria aiheita leikittelevään tyyliin.

Teatterikorkeakoulusta valmistuneen Gustafssonin hahmot ovat suorasanaisia, jopa karikatyyrimäisiä. Hän hyödyntää henkilögalleriassaan mytologioita ja pikku-uutisia. Leikittelevällä kerronnalla hän käsittelee teoksissaan suuria aiheita, kuten toiseutta, väkivaltaa ja ihmisyyttä. Teosten paikoin synkeää maailmaa keventävät huumori ja Gustafssonin omintakeinen mielikuvitus.

Esikoisteos Huorasatu (2011) nousi Finlandia-ehdokkaaksi. Se on kertomus naisiin kohdistuvasta väkivallasta läpi historian, julkaistu Saksassa, Ranskassa ja Turkissa. Toinen romaani Anomalia (2013) käsittelee kieltä, pahuutta ja susilapsia, ja herätti heti ilmestyessään huomiota Ranskassa.

Gustafssonin kolmas romaani Korpisoturi ilmestyi syksyllä 2016. Se katsoo ihmisistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan.

Vuonna 2017 julkaistu Pohja on intiimi ja paikoin surkuhupaisa kuvaus rakkauden karkeudesta, halun kauneudesta, äitiyden raadollisuudesta ja lihan kurittamisesta. Tarina vie kirjailijaa ja lukijaa kohti hetkeä, jossa suru alkaa.

Teatterikorkeakoulusta valmistunut Gustafsson on työskennellyt myös Kikka Fan Club ­-näytelmän ja Ina <3 Suomi ­-tv­-sarjan käsikirjoittajana. Hän toimii kansainvälisellä ja kotimaisella taiteen kentällä Terike Haapojan kanssa. Mediataiteen valtionpalkinnolla pal­kitun työparin Museum of Becoming on Helsingin taide­museon kesän 2020 päänäyttely (2.6.2020 – 17.1.2021). Yhteiskunnallisena keskustelijana, feministinä ja eläinoikeuksien puolesta­ puhujana tunnettu Gustafsson pitää myös työpäiväkirjaa osoitteessa lauragustafsson.fi.

Lue Helsingin Sanomien (3.6.2020) artikkeli “Suomalaistaiteilijat kysyivät asiantuntijoilta, kuinka meidän tulisi elää ihmisinä: Yhden vastauksen antoi räppäri Mercedes Bentso, joka lauloi löytökissoille tuutulaulua” täältä.

Helsingin Sanomien näyttelyarvistelu löytyy täältä.