Ihmiskunnan historia on vasta alkamassa.

Professori Heikki Patomäki puolustaa selkeiden arvojen ja perustavien merkitysten palauttamista politiikkaan. Tulevaisuuden politiikkaa on analyysi niistä historiallisista ja rakenteellisista ehdoista, joiden puitteissa nyt tehdään päätöksiä: nuo valinnat määrittävät meidän kaikkien vapauden mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tulevaisuus on avoin, mutta ei suinkaan vailla suuntaa.

Kirja suhteuttaa kansallisen politiikkamme ja hallituskysymykset laajempiin kokonaisuuksiin ja avartaa horisonttia asteittain Eurooppaan, maailmaan ja kosmokseen. Suomi ei ole erillinen saareke, vaan Eurooppa- ja globaalipolitiikka rajaavat politiikan mahdollisuuksia. Kirja kääntääkin katseen Euroopan tulevaisuuteen, ja analysoi EU-ideologiaa ja unionin demokratisoinnista aiempaa pidemmälle.

Patomäki selventää, miten maailmantalous toimii ja vaikuttaa kaikkien arkisten toimintojen edellytyksiin joko suoraan tai epäsuorasti. Patomäki korostaa, että meidän kaikkien kyky nähdä itsemme ja oma arkielämämme osana maailmanlaajuisia kehityskulkuja ja sosiaalisia rakenteita johtaa ajan myötä maailmantalouden politisoitumiseen ja uusien hallintajärjestelmien rakentamiseen.

Oppiminen, ja tiettyyn rajaan asti myös materiaalisen hyvinvoinnin kasvu, lisäävät vapauttamme valita ja olla toisin, vapauttamme luoda sellaisia instituutioita, jotka lisätessään yhtäläisesti kaikkien avuja, hyveitä ja kykyjä avaavat edelleen uusia mahdollisuuksia. Hyvän politiikan lähtökohta on perusteltu toivo paremmasta. Tulevaisuuden politiikka vahvistaa vapauttamme olla ja tehdä toisin.

Taloussanomien arvio kirjasta 16.10.2013

Artikkeleita ei löytynyt.

Patomäki , Heikki

Heikki Patomäki on maailman­politiikan professori, joka on julkaissut pari­kymmentä kirjaa, muun muassa  Uusliberalismi Suomessa (2007), The Political Economy of Global Security (2008), Eurokriisin anatomia (2012, englanniksi ja kreikaksi 2013) sekä Tulevaisuuden politiikkaa (2013). Hänen kirjansa ja epäortodoksiset keskustelunavauksensa ovat herättäneet vilkasta keskustelua akateemisessa maailmassa, suomalaisessa julkisuudessa ja globaalissa kansalaisyhteiskunnassa.