Venäjän vallankumous alkoi Suomesta. Kesällä 1906 yli 2000 sotilasta nousi Viaporissa eli Suomenlinnassa aseelliseen vastarintaan tsaarille uskollisia joukkoja vastaan. Punalippu – Maata ja Vapautta – liehui linnoituksen korkeimmalla kalliolla kolmen päivän ajan.
Siitä piti alkaa Venäjän vallankumous, mutta kapina kukistettiin verisesti. Kaatuneita ja haavoittuneita oli satoja. Oikeuden eteen joutui 967 miestä, joista 29 teloitettiin ja 127 lähetettiin yli kymmeneksi vuodeksi Moskovan Butyrkan kuritushuoneeseen. Sinne määrätyistä kuoli ensimmäisen kymmenen vankilavuoden aikana lähes 90. Jokainen kiinni jäänyt Suomen punakaartilainen, 81 miestä, tuomittiin vuosiksi kuritushuoneeseen.
Ankarimmat tuomiot raivasivat osaltaan tietä Venäjän vallankumoukselle. Kapina vaikutti myös suomalaisten mieliin: Venäjän raakuus kansalaisiaan kohtaan kiihdytti Suomen itsenäistymistä.
Jarmo Nieminen on entinen Sotahistorian laitoksen johtaja ja tietokirjailija, joka on tutkinut Viaporin tapahtumia ja taistelupaikkoja 20 vuoden ajan. Hänen maineikkaita teoksiaan ovat mm. Teloitettu totuus (yhdessä Jukka Kulomaan kanssa), Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa sekä Aarresaaret, joka valittiin vuoden luontokirjaksi 2014.
111 vuotta sitten Venäjän vallankumous otti ensiaskeleensa – Suomessa. Kesällä 1906 Helsingin edustalla alkoi tapahtua: yli 2 000 sotilasta tarttui aseisiin Helsingin sotilassaarilla, Viaporissa ja Katajanokalla. Punalippu – Maata ja vapautta – liehui Viaporin korkeimmalla kalliolla Kuninkaansaaressa lähes kolme päivää. Alkoi Venäjän aseellinen vallankumous, jonka tsaari kukisti verisesti. Maaliskuun alussa julkaistava uutuuskirja, Jarmo Niemisen Viaporin kapina (Into Kustannus 2017) pureutuu näihin Suomessa vähän tunnettuihin tapahtumiin.
Niemisen uutuuskirja luo elävän kertomuksen näistä kolmesta päivästä temmaten lukijan mukanaan Viaporin saariston ja Helsingin taisteluiden melskeeseen. Kirjan lähdemateriaali on poikkeuksellisen laaja: se perustuu Helsingin käräjäoikeuden ja Turun hovioikeuden kuulustelupöytäkirjoihin, kapinan johtajien ja ideologien myöhempiin kirjoituksiin, tapahtuma-ajan lehtiartikkeleihin sekä kirjoittajan omakohtaiseen havainnointiin ja pohditaan taistelumaastoista. Kirjan tapahtumapaikkoihin Kuninkaansaareen ja Vallisaareen pääsee nykyään myös vierailemaan: ne on avattu yleisölle ja toukokuussa 2016 alkoi saarille vievä lauttaliikenne.
”Minulle Viaporin kapina on ollut ehtymätön maastoretkieni ja arkistotutkimuksieni kohde. Miten kapina johdettiin, mitä oikeasti tehtiin ja suomalaisen punakaartin vaiettu ensimmäinen aseellinen taistelu ovat minua innoittaneet. Nyt tiedän, mitä tapahtui ja ymmärrän, mitkä juuret vuoden 1906 sotilaskapinalla Helsingissä on Suomen itsenäistymiseen”, Nieminen kuvaa Viaporin tapahtumien merkitystä.
Jarmo Nieminen on upseeri, entinen Sotahistorian laitoksen johtaja ja nykyinen tietokirjailija, joka on tutkinut Viaporin tapahtumia ja taistelupaikkoja yli 20 vuoden ajan. Hänen maineikkaita teoksiaan ovat muun muassa Teloitettu totuus – Kesä 1944 (yhdessä Jukka Kulomaan kanssa), Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917–1918, Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto, joka palkittiin vuoden luontokirjaksi 2014, sekä Keisarin perintö – Kertomuksia Helsingin sotilassaariston historiasta.
Kirja julkaistaan 2.3.2017 klo 17 Työväenliikkeen kirjaston kirjallisuusillassa osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A 1. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
https://intokustannus.fi/kirja/viaporin-kapina/
Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi
Lisätietoja:
Jarmo Nieminen
045 656 7542
jarmo.nieminen@aarresaaret.fi
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.