Kalle Kniivilän kirjassa Maa joka heräsi sodan jalkoihin joutuneet ukrainalaiset kertovat, miten heidän maansa on muuttunut Neuvostoliiton hajottua ja miten Ukraina heidän mielestään poikkeaa Venäjästä. Kniivilä teki kirjan haastattelut Ukrainassa syksyllä 2022.
Venäjän johtajat ovat satojen vuosien ajan yrittäneet opettaa ukrainalaisille, että he oikeasti ovat venäläisiä. Ukrainan kansallista heräämistä on kaikin keinoin vastustettu. Neuvostoliiton hajottua maat ovat kehittyneet eri suuntiin, ja yhä useammat ukrainalaiset ovat päättäneet, etteivät he halua olla venäläisiä.
Vuoden 2014 vallankumous ja vuonna 2022 alkanut hyökkäyssota herättivät viimeisetkin epäröijät. Kun Venäjä vaihtoi vuosikausia kestäneen kulissien takaisen juonittelun suoraan sotilaalliseen hyökkäykseen, Ukrainaan syntyi ennenkokematon kansallinen yhtenäisyys.
Mihin ero maiden välillä perustuu? Miten on mahdollista, että ukrainalaiset kerran toisensa jälkeen ovat onnistuneet vaihtamaan vallanpitäjiään, kun taas Venäjällä Vladimir Putinin yksinvaltiuden vastustajat joutuvat telkien taakse tai hautausmaalle? Kirjassa tavalliset ukrainalaiset pääsevät kertomaan näkemyksensä.
Zelenskyi on populisti jota kansa rakastaa
Ukrainassa maan ensimmäinen presidentti vaihdettiin toiseen vaaleilla jo vuonna 1994, ja siitä lähtien vallanpitäjät on äänestetty viralta lähes joka vaaleissa.
– Me Ukrainassa olemme aina epäilevällä kannalla omien poliitikkojemme suhteen, me yritämme muuttaa asioita. Ehkä tulokset eivät aina ole hyviä, ehkä me joskus olemme liiankin kriittisiä poliitikkoja kohtaan, mutta juuri sehän on demokratiaa, Kniivilän haastattelema Olha pohtii.
Koomikko Volodymyr Zelenskyi valittiin Ukrainan presidentiksi, koska kansa halusi muutosta. Valtiotieteilijät ja politiikan toimittajat pitivät Zelenskyiä populistina, joka hukutti kuulijansa kauniisiin sanoihin. Hänen suosionsa oli jo hiipumassa, kun Venäjä hyökkäsi.
Sodan alettua Zelenskyistä on tullut Ukrainan sankaruuden symboli koko maailmalle, mutta kotimaassa hän jakaa yhä mielipiteitä.
– Tämä sota on tehnyt hänestä sankarin, suurilta osin niiden ulkomaisten tiedotusvälineiden ja valtionpäämiesten ansiosta, jotka ovat nostaneet hänet jalustalle. Ja jos presidentin kansliassa jotain osataan, niin kirjoittaa puheita. Hänen puheensa ovat todella hyviä ja tarpeellisia, mutta niiden lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Niistä oikeusjärjestelmän uudistaminen olisi tärkein, Tatjana toteaa kirjassa.
– Haluan presidentiksi Zelenskyin, hän on tehnyt sen mitä muut presidentit eivät ole saaneet aikaan. Hän alkoi rakentaa teitä, hän hajotti parlamentin. Hän tietää mitä tekee. Monet luulivat, että presidentti pakenisi kun sota alkaa. Mutta hän jäi tänne, Anna sanoo.
Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa.
Äänikirjan lukee Markus Niemi.
Kalle Kniivilä on ruotsinsuomalainen tietokirjailija ja Malmössä ilmestyvän Sydsvenska Dagbladetin Venäjään erikoistunut toimittaja. Hän toimi lähetystöneuvoksena Ruotsin lähetystössä Kiovassa 2019 sen jälkeen, kun hänet oli karkotettu Moskovasta. Useita tietokirjoja tehnyt Kniivilä on saanut muun muassa Kanava-palkinnon.
www.kniivila.net (mm. kuvia kirjaan haastatelluista henkilöistä)
