Tekijä: jukka

Vuonna 1919 steinerkoulu oli radikaali vaihtoehto ja uudistaja. Mikä tekee steinerkoulusta ajankohtaisen juuri nyt?

Jarno Paalasmaa: 
Steinerkoulun ABC – Leikistä luovaan ajatteluun

Ilmastonmuutos muuttaa myös koulumaailman. Taloudelliset tavoitteet ja yksilön valintoihin kasvattaminen ohjaavat koulutuspolitiikkaa, ja kilpailutalouden arvoista ja ylikulutuksesta on tullut osa normaalina pidettyä elämää. Kasvatuksen tulee kuitenkin olla itsekkyyden vastakulttuuria. Politiikalla muutetaan nykyhetkeä ja kasvatuksella tulevaisuutta. Viisaampi suhde luontoon on välttämätön.

100-vuotisjuhlavuottaan aloittava steinerkoulu on ajankohtainen juuri nyt, koska sen lähtökohtana on rakentaa kasvatuskäytännöt siitä, minkälainen on lapsi sekä lapsen ja nuoren kehitys. Perimmäinen idea ei ole kasvattaa lapsia yhteiskuntaa varten, vaan kasvattaa aikuisia, jotka pystyvät rakentamaan yhteiskuntaa ihmistä varten. Tarkoitus ei ole vain sopeuttaa kuluttajaksi ja lisätä kilpailukykyä, vaan kasvattaa luovia ja aktiivisia paremman maailman tekijöitä.

”Jokainen muutoksentekijä on tarpeen. Ihmisten pitäisi kasvaa paitsi luoviksi ja ajatteleviksi myös rohkeiksi.”, Steinerkoulun ABC:n kirjoittaja Jarno Paalasmaa korostaa.

Steinerpedagogiikan mukaan ihmisen luontosuhde kehittyy ensisijaisesti luonnossa olemalla, ei opetusta digitalisoimalla eikä valmiista oppimateriaaleista luokkahuoneessa opiskelemalla. Tärkeitä oppimisympäristöjä ovat metsät, puutarhat ja pellot. “Ylipäätään tärkeintä on myötäelämisen kyky ja sydämen sivistys. Voi myös sanoa, että ilman taidetta ihminen ei kasva kokonaiseksi”, Paalasmaa toteaa.

Ilmastokriisin lisäksi koulumaailman on löydettävä toimivia ratkaisuja digitalisaation ja tiedon luonteen muutoksen, monikulttuuristumiskehityksen sekä yleisen hyvinvoinnin laskun esille tuomiin haasteisiin. Käytännössä myös oppilaiden kannalta mielekkäin oppiminen siirtyy nopeasti koulun ulkopuolelle.

Steinerkoulun ABC kertoo, miten steinerkouluissa ratkaistaan nämä kysymykset ja miten oppimista tuodaan lähemmäs elämää. Kirja kehittää ajatusta kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta, joka huomioi tietojen ja taitojen oppimisen ohella myös luovuuden, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehityksen. Steinerpedagogiikka saa kirjassa ajan hermolla olevaa tutkimusperustaista läpivalaisua ja kuvausta siitä, miten sitä voi soveltaa uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Kirjassa käsitellään myös steinerkouluun liittyviä ennakkoluuloja.

100-vuotista taivaltaan juhliva steinerpedagogiikka on maailmanlaajuisesti elinvoimainen. Se on pisimpään Suomessa vaikuttanut ja vahvimmin suomalaiseen koulujärjestelmään juurtunut vaihtoehtopedagogiikka. Kirjan avulla vanhemmat saavat monipuolisia perusteita oman lapsensa kouluvalintaan ja opettajat uusia näkökulmia yksilöllisyyden ja luovuuden tukemiseen koulussa. Paalasmaan mukaan steinerkoulun kuluneet 100 vuotta näyttäytyvät vähintäänkin kohtalaisena menestystarinana, mutta tulevaisuudessa steinerkoulu voi olla entistä näkyvämmin myös kriittisen ajattelun kehto, joka haastaa vallitsevat näkemykset ja yrittää vaikuttaa yhteiskunnassa.

Paalasmaa pitää steinerkoulun keskeisimpänä vahvuutena kokonaisvaltaista ajattelua ihmisestä, kasvusta ja kasvatuksesta. Ihminen ei ole pelkkä pää, vaan sillä on myös sydän ja kädet. Ajattelun sivistyksen lisäksi olennaista on tunteen sivistys (sydämen sivistys) sekä tahdon ja tekojen sivistys. Kyse on tasapainoisesta ihmisyyteen kasvamisesta. Ylipäätään kasvatus on tasapainon etsimistä. Tämä koskee myös opettajan ja oppilaan suhdetta. Vapaus äärimmilleen vietynä on kasvatuksen loppu, liiallinen vapauden pois ottaminen taas tappaa luovuuden.

Kasvatusasiantuntija ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa työskentelee kahdettakymmenettä vuotta päätoimisena opettajana. Lisäksi hän on ollut Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja ja Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita laativan työryhmän jäsen. Paalasmaa on myös asiantuntijana Yle Areenassa julkaistussa Kasvatusviisautta kiireisille -podcast-sarjassa ja tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistossa. Paalasmaan aiempia teoksia ovat Omassa rytmissä (2009), Lapsesta käsin (2011), Steinerkoulun tulo Suomeen (2011), Aktivoi oppilaasi (2014) ja Maailman parhaat kasvatusajatukset (2016).

Jarno Paalasmaan STEINERKOULUN ABC -kirja julkistetaan Educa-messuille perjantaina 25.1.2019 kello 12.00–13.00, tervetuloa (Educa-messut, Messukeskus, Siipi, Tila 207)! Kello 14:45 Educa-messujen Tieto-lavalla keskustellaan kuinka steinerkoulu vastaa muuttuvaan maailmaan, mitä ratkaisuja steinerkoululla on ilmastokriisiin ja ympäristökysymyksiin, digitalisaatioon ja tiedon luonteen muutokseen. Keskustelussa Jarno Paalasmaan kanssa steinerkoulun entisiä oppilaita: näyttelijä Alina Tomnikov, politiikko Oras Tynkkynen ja muusikko Antti “Letku” Lehtinen.

Jarno Paalasmaa: 
Steinerkoulun ABC – Leikistä luovaan ajatteluun
ISBN 978-952-351-077-7

Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittama satukirja Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (Into) vei kategoriassaan (Lasten- ja nuortenkirjallisuus) yli puolet äänistä.

Kirjaa kehuttiin kommenteissa inspiroivaksi ja rohkaisevaksi. Eräs lukija kommentoi: “Äärettömän hieno ja helposti lähestyttävä teos suomalaisista naisista voimaannuttaa ja herättää nuortenkin lukijoiden mielenkiinnon monipuolisuudellaan.”

Into Kustannus haluaa onnitella kaikkia työryhmän jäseniä sekä jokaista äänensä antanutta – suurkiitos!

Lue lisää kirjasta tästä.

 

Ilkka Taipaleen kirjoittama Sata  innovaatiota Suomesta on nyt Kalevalan jälkeen toiseksi käännetyin kirja. Kirja on ilmestynyt jo 40:llä kielellä, ja työn alla on vielä yksitoista kieltä. Kalevala on käännetty 59 kielelle.

Etelä-Koreassa kirja jaettiin maan 700:lle teollisuuden, kaupan ja politiikan johtohenkilölle. Se on maan hallintokorkeakoulun oppikirjana.  Kazakstanissa Kansalliskirjasto jakoi sen maan 2000:een kirjastoon. Taiwanissa ja Hongkongissa se oli tietokirjojen bestseller-listalla. Mongolian presidentti kirjoitti siihen esipuheen. Venäjän nomenklaturan päälehti Rossinskaya Gazeta käsitteli sitä kolmasti. Eestiksi kirjan käänsi sata vapaaehtoista, joukossa mm neljä entistä pääministeriä. Tamiliksi sen käänsi Intian suurlähettilään puoliso.

Myös nimellä Sata sosiaalista keksintöä kulkeva kirja on käännetty alla mainituille kielille (tilanne 18.10.2018; p=painosten lukumäärä): ALBANIA ARABIA ARMENIA AZER BENGALI BULGARIA BURMA DAR EESTI ENGLANTI (5 p) ESPANJA (2 p) FARSI (2 p) GRUUSIA HINDI JAPANI (2 p) KASAKKI KHMER KIINA/Taiwan/Hongkong (3-4 p) KIRGIISI KOREA (2 p) KREIKKA LATVIA LIETTUA (2 p) MONGOLIA PORTUGALI PASHTU PUNJABI PUOLA (3 p) RANSKA RUOTSI SAKSA (2 p) TAMILI TURKKI UKRAINA (3 p) UNKARI URDU (2 p) VALKO-VENÄJÄ VENÄJÄ (3 p) VIETNAM (2 p) (=39 kieltä + suomi).

Teos on parhaillaan käännettävänä italiaksi, makedoniaksi,  romaniaksi, serbiaksi (ja sen lähikieliksi bosniaksi, kroatiaksi ja montenegroksi), slovakiksi, somaliaksi, thaiksi ja tsekiksi (11). Lisäksi teoksen kappaleista puolet on käännetty sloveeniksi. Neuvottelut käynnissä laoksi, tadzikiksi, turkmeeniksi ja uzbekiksi. Lisäksi kiinnostuneita Indonesia, Malesia, Nepal ja Sri lanka.

Into Kustannuksen keväässä on uudenlaisia miesten sankaritarinoita, historian pelätyimpiä ja tyhmimpiä ”suurmiehiä”, keskiaikaiseen Tallinnaan sijoittuva dekkari, Vappu Taipaleen näkemyksiä kasvatuksesta, astronautteja, kirja ”Suomen Schindleristä” ja kausisadon vegaanireseptejä.

Koko katalogia pääset selaamaan Issuusta
tai lataamalla pdf:n.

Anu Patrakan Syyllisyyden ranta on hyytävä psykologinen dekkari, jonka elementteinä ovat idylliset portugalilaiset pikkukylät, maalaustaide ja rikos. Indrek Harglan keskiaikaiseen Tallinnaan sijoittuva Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru on 2000-luvun Umberto Econ Ruusun nimi. Saara Turusen Tavallisuuden aave ja muita näytelmiä sisältää palkitun kirjailijan neljä huippunäytelmää esipuheineen. Kynä & kamera sisältää legendaarisen suomalaisen kitaristin Dave ”Isokynä” Lindholmin humoristis-aforistista grafiikkaa ja mainetta niittäneen valokuvaajan Harri Hinkan kiehtovia otoksia. Alun perin välirauhan aikana vuonna 1940 ilmestynyt Pentti Haanpään romaani Korpisotaa on Tuntemattoman sotilaan edeltäjä ja armoton kuvaus sodan turhuudesta. Denise Rudbergin dekkarissa Kun kello lyö viisi ollaan sarjaraiskaajan jäljillä.

Lasten- ja nuortenkirjoista odotetuin on Emmi Jäkön ja Aleksis Salusjärven toimittama Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille), jonka ”isosisko” Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on Finlandia-ehdokas. Uudella tavalla ajatellut sankaritarinat tarjoavat samastuttavia esikuvia monenlaisille pojille. Matikka 30 sekunnissa on hauska koko perheen tietopaketti matematiikasta sopii kaikille, jotka haluavat löytää sisältään neron. Maia Raitasen Muurahainen lypsyllä on riemastuttavasti kuvitettu ja kirjoitettu koko perheen hyönteiskirja. Ville Hytösen ja Mira Malliuksen kirja Beppe ja mausteyllätys kannustaa kokeilemaan Beppen loihtimia herkkuja myös kotona.

Elämäkerroissa Ari Turunen esittää kirjassaan Mulkerot historian merkkihenkilöt pahoina poikina, joita he jalustalle nostamista huolimatta todellisuudessa olivat. Vappu Taipaleen Rakas lapsi on niin lähellä elämäkertaa kuin me tulemme näkemään, lisäksi Taipale miettii kirjassa Suomen ja maailman lapsia. Kyösti Suonojan Yrjö Kallinen – pasifisti puolustusministerinä kertoo neljä kertaa kuolemaantuomitun, itseoppineen pasifistin elämäkerran. Heikki Hiilamo kertoo kirjassaan Näkymättömät sankarit diplomaatti Tapani Brotheruksen järjestelemistä uskomattomista pelastustoimista vallankaappauksen aikaan Chilessä vuonna 1973. Kirjan pohjalta on tehty myös kansainvälinen tv-sarja, joka esitetään Ylellä keväällä.

Tietokirjojen huippua on Tim Peaken Kysy astronautilta – Kaikki avaruudessa elämisestä, jossa Peake  kertoo elämästä avaruudessa asiantuntevasti ja tieteellisellä tarkkuudella, mutta silti ymmärrettävästi ja huumoria unohtamatta. Peake on kutsuttu Suomeen.

Meidän Kallio – ei päivää ilman Elantoa keskittyy Kallion kaupunginosan tarinoihin. Sanna Autereen ja Sanna Peurakosken Vegesato!-kirjan vegaanisissa resepteissä loistavat eri vuoden aikojen parhaat raaka-aineet satokausiajattelun mukaisesti.

Tuija Sorjasen ja Annina Vainion Millenniaalit tarjoaa kiehtovan katsauksen 1980–1990-luvuilla syntyneiden yhteiskuntaan, jossa edellisten sukupolvien turvallinen elämäntapa on muuttunut säännöstä poikkeukseksi. Michael Marmotin Terveyskuilu haastaa radikaalilla tavalla käsityksemme terveydestä ja yhteiskunnasta, jossa köyhyys ei ole yksin syy sairauksille vaan epätasa-arvo. Edward Shorterin Psykiatrian historia on yleistajuinen kuvaus eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen psykiatrisen hoidon juurista. Daniel Innerarityn Vieraanvaraisuuden etiikka käsittelee eettis-filosofisessa kirjassaan vieraanvaraisuuden lisäksi muun muassa hyvää elämää, etiikkaa, aikaa ja onnea.  Seppo Turusen Luonto ihmisen aikakaudella sisältää viisaita pohdintoja luonnon ja ihmisen vivahteikkaasta suhteesta sekä ihmiskunnan ja luonnon tulevaisuudesta.
Johannes Ekholmin, Eetu Virenin ja Pontus Purokuron Työstäkieltäytyjän käsikirja ravistelee työtä ja työttömyyttä koskevia uskomuksia.

Populaarikulttuurin alalta Klaus Lindgrenin Tavastian kulisseissa kertoo kohta 50-vuotiaan Tavastian tarinan sen työntekijöiden silmin. Heini Strandin Hyvä verse – Suomiräpin naiset on lajissaan ensimmäinen teos suomiräpin naisista. Artemi Troitskin Vastarintaa Venäjällä nostaa valokeilaan venäläisen taiteen ja musiikin kapinoijat 1800-luvulta nykypäivään.

Vaalin teemoihin liittyviä kirjoja on useita. Veronika Honkasalon Toivon politiikka valaisee suomalaisen vasemmistolaisuuden nykytilaa Honkasalon omakohtaisten kokemusten kautta. Marja Pulkkisen Vihreiden vastahistoria käsittelee kriittisesti vihreiden muutosta lähtökohtaisesti uusvasemmistolaisesta protestipuolueesta nykyiseksi porvarilliseksi myötäilijäpuolueeksi. Paula Hirsjärven, Marianna Norringin ja Laura Uotilan Eläinkokeet Suomessa toimii keskustelunavauksena eläinkokeiden käytänteisiin ja niiden eettisiin kysymyksiin. Salla Nazarenkon ja työryhmän Korruptio Suomessa pureutuu suomalaisen korruption erityisilmiöihin, joista esiin nousevat kirjassa muun muassa vaalirahaskandaali, Helsingin opetusviraston kavallus-ja petosrikokset, keisari Aarnio ja Vantaan kaupungin johtajan rikostuomio. Lisäksi alkuvuodesta ilmestyy tutkivien toiimittajien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin Keskustan valtakunta, joka kertoo muunmuassa, miten poliitikot ovat sotkeutuneet kyseenalaisiin kiinteistöbisneksiin ja rakennushankkeisiin sekä veroparatiiseihin.

Venäläinen mestarikertoja Jevgeni Vodolazkin vierailee Suomessa.  Viime vuosina  kansainväliseen maineeseen nousseen Vodolazkinin uusin romaani Lentäjä julkistetaan maanantaina 26.11. kello 18–20 Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä, vapaa pääsy, tervetuloa! Julkistustilaisuudessa Jevgeni Vodolazkinia haastattelee hänen romaaniensa suomentaja Elina Kahla.

Lentäjä on koskettava teos muistista, syyllisyydestä ja rakkaudesta, joka kestää läpi ajan, kaaoksen ja jopa kuoleman. Siinä Innokenti Petrovitš Platonov herää sairaalassa muistinsa menettäneenä. Muistot palaavat hiljalleen, ja niistä rakentuu elävä kuva 1900-luvun alun Venäjästä, vallankumouksen pyörteistä ja sen jälkimainingeista. Mutta miten hän voi muistaa 1900-luvun alun tapahtumia, kun lääkkeet vuoteen vieressä on päivätty vuodelle 1999?

Lentäjä on kunnianosoitus Fjodor Dostojevskin Rikokselle ja rangaistukselle ja Mihail Bulgakovin Valkokaartille. Kiehtova romaani vakiinnuttaa Vodolazkinin aseman venäläisen kirjallisuuden uutena tähtenä. Russian Booker Prize- ja Big Book Award -palkintoehdokkaanakin olleen teoksen käännösoikeudet on myyty 13 maahan. Vodolazkinin edellinen romaani Arsenin neljä elämää voitti Venäjän merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon Big Book Awardin ja Jasnaja Poljanan vuonna 2013 ja oli lisäksi National Bestseller Prize-, Russian Booker Prize- ja New Literature Award -ehdokas. Suurenmoinen romaani rakkaudesta ja menetyksestä sijoittuu ruton riivaamalle keskiajan Venäjälle. Mestarillisessa tarinankerronnassa Umberto Econ Ruusun nimi kohtaa Andrei Tarkovskin Andrei Rublevin. Teos on julkaistu jo 18 kielellä, ja käännösoikeudet myyty 30 maahan.

Pietarissa asuva Jevgeni Vodolazkin on keskiaikaisen historian ja kirjallisuuden tutkija. Hän syntyi Kiovassa vuonna 1964 ja on työskennellyt Venäläisen kirjallisuuden instituutissa (Puškinin talo) vuodesta 1990. Vodolazkin on kirjoittanut lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita ja toiminut Toepfer- ja Alexander von Humboldt -säätiöiden stipendiaattina Saksassa.

Jevgeni Vodolazkin: Lentäjä
Suomentaja: Elina Kahla
Alkuperäinen nimi: Авиатор
ISBN: 978-952-264-940-9, 376 sivua

Anttonen, Taru & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (Into) on yksi kuudesta Lasten- ja nuortenkirjallisuuden ehdokkaista. Raadin mielestä  “teos tekee näkyväksi tyttöjen ja naisten kyvykkyyden, tahdon ja rohkeuden monilla eri aloilla ja eri aikakausina. Vaikka kirjoittajia ja kuvittajia on paljon, kokonaisuus on yhtenäinen niin kielen, tyylin kuin kuvituksen ja taiton kannalta. Tiedon ja sadun yhteenpunominen on onnistunutta ja pienempikin lukija kykenee ymmärtämään ja hahmottamaan tarinat.

Muut ehdokkaat ovat:

Enoranta, Siiri: Tuhatkuolevan kirous (WSOY)
Hai, Magdalena: Royaumen aikakirjat 1: Kolmas sisar (Otava)
Hurme, Maija & Anssi: Skuggorna / Varjostajat (Schildts & Söderströms / S & S)
Mattila, Riina: Järistyksiä (WSOY)
Vuori, Sanna Sofia. Kuvitus: Linda Bondestam: Ägget / Muna (Förlaget / Teos)

Finlandia-palkinnot jaetaan 28.11.
Onnea ehdokkaille!

Minttu Jaakkolan, Timo Vuorisalon ja Lasse Peltosen Saimaannorppa ja ihminen – Sosiaalisesti kestävän luonnonsuojelun haaste (Into) on yksi viidestä Kanava-palkintoehdokkaasta.

Aikakauslehti Kanava ja Otavan Kirjasäätiö myöntää 10 000 euron suuruisen Kanava-palkinnon vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle. Ehdokaskirjat valittiin kaikkiaan 21 kustantajan lähettämien 163 teoksen joukosta.

Palkintoraadin mukaan Saimaannorppa ja ihminen “on ajankohtainen puheenvuoro tarjoaa yhden eläinlajin suojelun kautta konkreettisen ja monitieteellisen näkökulman kestävään kehitykseen ja ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Teos perustuu kirjoittajien omaan tutkimustyöhön, mutta pyrkii myös esittelemään monipuolisesti erilaisia norppakeskustelussa esitettyjä näkökulmia ja mielipiteitä. Kirja nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä luonnonsuojelun linkittymisestä ihmisten elinkeinoihin ja ajanviettotapoihin, omistusoikeuteen ja valtakunnan- ja paikallispolitiikkaan. Samalla se avaa keskustelua siitä, miten kiistelystä päästään eri tahojen onnistuneeseen yhteistyöhön.”