Suomen kirjataiteen komitea on valinnut Jessica Leinon Kaapeli 25 -kirjankannen yhdeksi vuoden 2017 onnistuneimmista kansista. Kirjataiteen onnistuneimmat kannet -kunniakirjalla palkittiin kahdeksan kirjaa. Jessica Leinon kansi pohjautuu Thierry Noirin maalaukseen Kaapelitehtaan porttikäytävässä.
Annina Vainion toimittama Kaapeli 25 – Muistikuvia ja muistelmia on juhlakirja, joka kokoaa yksiin kansiin Suomen suurimman kulttuurikeskuksen historian kannalta keskeisten henkilöiden muistikuvia menneestä ja näkemyksiä tulevasta.
Palkitut toimittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi kirjoittavat kirjan presidentti Sauli Niinistöstä. Kirja Mäntyniemen herra – Miksi juuri Sauli Niinistöstä tuli Suomen historian suosituin poliitikko ilmestyy ensi syksynä. Kustantaja on Into.
”Sauli Niinistön ura on poikkeuksellinen, koska hänen suosionsa on vain kasvanut, vaikka hänen poliittiset vastustajansa ovat yksi kerrallaan menettäneet suosionsa”, kommentoi Lauri Nurmi aiheen valintaa.
“Niinistön poikkeuksellisuudessaan kiehtova ura olisi toisaalta voinut hyvinkin katketa moneen aiempaan vaiheeseen. Kiinnostavaa on, mikä kaikki on suunniteltua ja mikä sattumaa”, lisää Matti Mörttinen.
Nurmi jatkaa: ”Presidentin julkisuuskuva on hieno mutta hieman yksiulotteinen. Haluamme tarjota suomalaisille lukijoille aiempaa laajemman henkilökuvan ja ennen kaikkea analyysin Niinistön poliittisesta urasta 1980-luvulta vuoteen 2018 saakka”.
Salolainen varatuomari Sauli Niinistö (s. 1948) valittiin eduskuntaan 1987, ja hän on toiminut Kansallisen kokoomuksen puheenjohtajana, valtiovarainministerinä, Euroopan investointipankin varapääjohtajana, eduskunnan puhemiehenä ja vuodesta 2012 lähtien tasavallan presidenttinä. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Niinistö teki Suomen poliittisen historian ääniennätyksen. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa hänen äänimääränsä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella oli peräti 62,6 prosenttia. Kirjassa Nurmi ja Mörttinen analysoivat muun muassa presidentti Niinistön ulkopolitiikkaa.
Lauri Nurmi (s. 1980) palkittiin vuonna 2017 Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla perussuomalaisten hajoamista ja hallituspolitiikkaa luotaavista artikkeleista. Into julkaisi lokakuussa kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia, joka paljasti lisää skuuppeja. Nurmi on myös ehdolla Bonnierin Suuren journalistipalkinnon saajaksi. Palkinto jaetaan suorassa lähetyksessä 14.3.
Matti Mörttinen (s.1958) on Aamulehden arvostettu pääkirjoitustoimittaja ja artikkelitoimituksen päällikkö.
Into julkaisee tuhdin valikoiman rahaa ja taloutta puivia räväköitä tietokirjoja, joista löytyy jokaiselle passeleita käsikirjoja arjen rahapulmista maailmantalouteen.
Saara Henrikssonin ja Aino-Maija LeinosenRailakas rahakirja – Näin hoidat taloutesi viisaasti opastaa oman talouden saloihin, auttaa tasapainottamaan tulot ja menot ja tarjoaa neuvot parempaan arkeen ilman häpeää – hyvä arki kun ei vaadi sisustusblogien näköistä elämää eikä selkeälinjaisia tanskalaisia huonekaluja. Niitäkin voi toki olla, jos hoitaa taloutensa hyvin. Kirjassa käsitellään valintoja töissä ja koulussa sekä vaihtoehtoja pulmatilanteissa. Kirja tarjoaa vinkkejä myös työn ja perheen yhdistämiseen.
Le Monde diplomatiquen painotuore Maailmantalouden käsikirja on visuaalisesti kunnianhimoinen ja kattava taloustieteen ja -politiikan perusopas, joka avaa kryptistä taloustieteellistä keskustelua kaikkien ymmärrettäväksi ja antaa eväitä arvioida kriittisesti vallitsevaa talouspuhetta. Teos purkaa ennakkoluulottomasti totuttuja väittämiä ja poliittisia hokemia. Käsikirja kannustaa lukijaa katsomaan taloutta uusin silmin: uteliaasti, avarakatseisesti, unelmoidenkin kenties.
Esko Seppäsen Rauhan ja rahan geopolitiikka puolestaan kysyy onko maallamme valttia vaurastua. “Liittovaltiomieliset federalistit kutsuvat EU:ta Euroopaksi. Heidän Eurooppansa elää tyhjästä luodusta ja biljoonien arvosta liikkeelle lasketusta löysästä rahasta.” Kun kupla puhkeaa ja ”alkaa rytinä ja pauke”, onko Suomessa lähellä demokratian loppu? Esko Seppänen luettelee Suomen kymmenen vakavinta demokratian loukkausta ja “iloitsee aina muiden iloitsevien kanssa, kun demokratia voittaa kapitalismin, ja suree aina muiden surevien kanssa, kun kapitalismi tai federalismi luopuvat demokratiasta”.
Saksalaisen kansantaloustieteilijän ja poliitikon Sahra Wagenknechtin terävä talousanalyysi Raha ilman ahneutta – Kuinka pelastautua kapitalismilta osoittaa kuinka nykyinen kapitalismi estää innovaatioita ja monopolisoi talouden. Nykykapitalismissa näet uskotaan suhteettomasti “markkinaradikaalien” puheita: 2000-luvun tyypillisillä kapitalistisilla markkinoilla ei ole mitään tekemistä avoimen kilpailun kanssa, vaan enemmänkin niitä kuvaa oligopoli, jossa muutamat suuryritykset määrittävät pelisäännöt. Sen sijaan Wagenknecht esittelee vaihtoehtoisen ohjelmansa “Markkinatalous talousfeodalismin sijaan – uuden modernin talousjärjestelmän peruspiirteet”.
Työllisyys on sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden ydinkysymyksiä, ja on tärkeää saada se haltuun kokonaisuutena. Työllisyyskysymys-kirjakäsittelee tätä kokonaisuutta 25 eri huippuasiantuntijan toisiaan täydentävistä näkökulmista. Kirjoittajat tarkastelevat talouspolitiikan vaihtoehtojen ja työllisyyskysymyksen suhteita, aktiivisen työvoimapolitiikan historiaa ja nykytilaa, Suomen työvoimapolitiikan kokonaiskuvaa, kannustamisen kysymystä, sosiaaliturvan ja koulutuksen kytkentöjä työllisyyteen, työttömyyden kustannuksia ja osallisuuden merkitystä, työkykyä ja työkyvyttömyyttä, työvoimapolitiikan kansainvälisiä ja kansallisia kokemuksia, työn muutoksen suuntia sekä työllisyyskysymyksen ratkaisumalleja. Kirjan on toimittanut Jouko Kajanoja.
Saimaannorppa on kulkenut pitkän matkan vihatusta tuhoeläimestä ihmisen kaveriksi. Saimaannorppa ja ihminen esittelee saimaannorpan suojelukiistan esimerkkinä nykyisen luonnonsuojelupolitiikan ongelmista, joista yksi keskeinen on eri sidosryhmiä edustavien ihmisten välisen luottamuksen mureneminen.
Vaikka saimaannorpan kanta on nykyään kiistatta suurempi kuin 1970- tai 1980-luvuilla, suojelu silti kärjistyi 2000-luvulla kiistelyksi eri tahojen välillä. Mistä oikein on ollut kysymys? Ainakaan ei yksin norpasta. Väliin kiivaskin keskustelu saimaannorpan suojelusta niveltyy mutkikkaalla tavalla muun muassa paikallisten elinkeinojen murrokseen, muuttuviin käsityksiin hallinnon rooleista, maassamme 1980-luvulta alkaen puhjenneisiin toistuviin suojelukiistoihin, ja mitä ilmeisimmin myös vuonna 1995 toteutuneeseen Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Taustalla häälyy jääpesiin synnyttävän norpan lisääntymismahdollisuuksia uhkaava ilmastonmuutos.
Kirja kertoo ihmisistä, joille saimaannorppa on eri syistä merkityksellinen eläin. Me ihmiset annamme luonnolle äänen omilla arvoillamme sekä tiedoillamme, ja määrittelemme, mikä luonnossa on arvokasta, mitä luonnossa suojellaan ja miten. Koska meidän luontosuhteemme ovat jo lähtökohdiltaan erilaisia, tulee luonnonsuojeluun liittyvistä konflikteista helposti pirullisia − eikä niihin ole helppoja ratkaisuja.
Kirjassa annamme lukijalle mahdollisuuden samaistua kirjassa puheenvuoron saaneiden eri sidosryhmiä edustavien haastateltavien asemaan, peilata sitä taustoittamaamme suomalaisen luonnonsuojelun ja suojelukonfliktien historiaan ja näin laajentaa käsitystään konfliktien syistä ja seurauksista. Kirja myös pohtii, miten vastaavilta konflikteilta voitaisiin välttyä tai millä keinoilla luottamus olisi mahdollista palauttaa kiistoihin ajautuneiden osapuolten välille. Tälle opille on käyttöä maailmassa, jossa erilaisten luontoon kohdistuvien paineiden kasvaessa myös luonnonsuojelukonfliktien määrä tulee vääjäämättä kasvamaan.
Kirjoittajien esittely:
FT Minttu Jaakkola (s. 1973) on koulutukseltaan ekologi ja evoluutiobiologi. Jaakkola on kestävän kehityksen ja sidosryhmävuorovaikutuksen asiantuntija, joka työskentelee tällä hetkellä ratkaisukeskeistä ympäristötutkimusta rahoittavan Maj ja Tor Nesslingin Säätiön tutkimusjohtajana.
Dos. Timo Vuorisalo (s. 1959) on koulutukseltaan biologi, ja toimii Turun yliopistossa ympäristötieteen lehtorina. Hän tutkii evoluutioekologiaa, ympäristönsuojelun historiaa ja kaupunkiekologiaa.
HT Lasse Peltonen (s.1968) on ympäristökonfliktien ratkaisun professori Itä-Suomen yliopistossa. Peltosen tutkimus on suuntautunut ympäristökonflikteihin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin, paikalliseen ympäristöpolitiikkaan ja yhdyskuntien kestävään kehitykseen.
Ella Kiviniemen kansikuva Hyvän sään aikana -kirjaan on voittanut Vuoden lehtikuvan palkinnon! Onnea!
Kuvajournalismi raati toteaa: ”Vuoden lehtikuva on kaunis ja vaikuttava. Kuvan pakastettu, lähes tukehtuneelta näyttävä riekko toimii esimerkkinä paljon laajemmista ilmiöistä, kuten katoavista elinympäristöistä ja ilmastonmuutoksesta. Näin suuria ja tärkeitä teemoja on ollut perinteisesti vaikea visualisoida kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta. Erityisen vaikeaa on niiden pelkistäminen yhdeksi, merkitykselliseksi valokuvaksi.”
Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken on komea tietokirja siitä, miten ilmaston lämpeneminen iskee maahamme ja miten me reagoimme siihen. Kirjan on kirjoittanut 21 journalistiikan opiskelijaa Tampereen yliopistosta vierailijaprofessori Hanna Nikkasen ohjauksessa. Hyvän sään aikana voitti myös Kanava-tietokirjapalkinnon vuoden 2017 parhaana tietokirjana ja valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi.
Raati on valinnut vuoden 2017 ehdokkaat Suuren Journalistipalkinnon saajiksi neljässä kategoriassa. Lauri Nurmi on ehdokkaana Vuoden juttu -sarjassa.
Juttu kertoi etukäteen Timo Soinin ja hänen lähipiirinsä valmistautumisesta Jussi Halla-ahon voittoon Perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa. Useita skuuppeja säästettiin lokakuun lopussa julkaistuun kirjaan Perussuomalaisten hajoamisen historia, jonka Into julkaisi.
Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001. Voittoperusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana. Palkinnot jaetaan 14. .maaliskuuta.
Into Kustannuksen liikevaihto kasvoi 20 prosenttia vuonna 2017 jo toisena vuonna peräkkäin. Tulos on positiivinen, kuten myös viime vuonna. Kymmenen vuotta vanhan kustantamon liikevaihto on nyt 1,5 miljoonaa euroa.
Vuoden 2017 myydyin kirja oli Timo Forssin Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo, joka ylsi koko vuoden myydyimpien kirjojen listalle lähes 13 500 kappaleen myynnillä. Menestystä siivittivät Gösta in Memoriam -konsertit, jotka jatkuvat tänä keväänä.
Erinomaisesti kaikilla mittareilla menestyivät myös Hanna Nikkasen ja työryhmän Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee kun ilmasto muuttaa kaiken, joka oli Tieto-Finlandia-ehdokas ja sai myös Kanavapalkinnon vuoden parhaalle kotimaiselle tietokirjalle, sekä Arne Dahlin uuden dekkarisarjan avausromaani Rajamaat, joka hyvän myynnin lisäksi keräsi paljon kehuja loistokkaasta juonikuviosta.
Into on kasvattanut liikevaihtoaan koko olemassaolonsa ajan, kymmenen vuotta peräkkäin.
”Meillä on nyt erinomainen tiimi, joka toimii ketterästi ja vahvasti kirjailijoiden kanssa. Hyvä yhteistyö kirjakauppaketjujen kanssa on ratkaisevaa, sitä täydentävät Innon oma nettikauppa, oma tapahtumamyynti ja suoramyynti instituutioille. Olemme myös hyvin aktiivisia sosiaalisessa mediassa”, Innon kustantaja Jaana Airaksinen toteaa iloisena.
”Jatkamme tänä vuonna satsaamista markkinointiin ja lisäämme sähkö- ja äänikirjojen tuotantoa. Syksyn listassamme on vahvoja kaunokirjailijoita. Aloitamme lasten tietokirjojen julkaisemisen, josta Jani Kaaron ja Väinö HeinosenEvoluutio-kirja saa syksyllä jatkoa.”
Innon kevätkirjalista sisältää vuosisadan rakkaussotaa, suoraa toimintaa, railakasta rahanhoitoa ja keskustapuolueen kriisiä. Katso selailtava Issuu-katalogi
Esko Seppänen pureutuu maamme turvallisuuden ja rahan kieroihin polkuihin 14. helmikuuta julkaistavassa uutuuskirjassaan Rauhan ja rahan geopolitiikka.
Kirja esittelee itsenäisen Suomen historian kymmenen pahinta demokratian loukkausta, kuten pääomamarkkinoiden liberalisointi ilman eduskunnan päätöksiä, sitä seuranneen pankkikriisin hoito valtion varoin ja Naton rauhankumppanuusohjelmaan osallistuminen ilman eduskunnan päätöksiä. Seppänen toteaa kirjassaan politiikan samanlaistuneen niin, että puolueita on kaiken aikaa entistä vaikeampi erottaa toisistaan.
Esko Seppänen on kymmeniä kirjoja kirjoittanut humaani toisinajattelija, joka istunut neljännesvuosisadan ajan kansanedustajana ja europarlamentaarikkona Hän on saanut kaksi kertaa valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Seppäsen aiempia kirjoja ovat mm. Mistä Suomi vaikenee?, Emumunaus ja Oma pääoma.
”Kirjassani kyytiä saavat finanssikapitalismi ja federalismi, trumpismi ja putinismi, banksterimafia ja eurokraatit, Nato ja USA, EU ja Saksa, Naton isäntämaasopimus ja rauhankumppanuusohjelma, media ja muut saatanan tunarit, hybridit ja kyberit, Raisio Oyj ja ulkomaiset terveyspalveluyritykset sekä koti, kirkko ja isänmaakin”.
Into Kustannus ja oululainen mediatalo Kaleva aloittavat ainutlaatuisen kokeilun, jossa lukijat saavat valita suomalaisen novellitaiteen mestarin Pentti Haanpään (1905–55) tuotannosta mieleisensä uuteen novellikokoelmaan Pentti Haanpään parhaat.
Kirjaidean on kehittänyt Innon tietokirjailija Matti Salminen ja hankkeen suojelijana toimii Finlandia-palkittu kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme. ”Tämä malli on erittäin jees: kyllä kansa tietää. Tulos on varmuudella tasokas, koska Haanpää ei huonoa kirjoittanut. Innolla odotan äänestyksen tulosta”, Hurme sanoo.
Lukijat eivät ole aiemmin päässeet tässä laajuudessa vaikuttamaan julkaistavan kirjan sisältöön. Tähän saakka Haanpään tekstien kokoamisesta ovat vastanneet useimmiten kustannustoimittajat ja kirjallisuudentutkijat.
Innon kustantaja Jaana Airaksinen korostaa, että Haanpää on ajankohtaisempi kuin koskaan: “Pentti Haanpää on julmettu kaunokirjallinen talouskommentaattori, jonka terävää katsetta ja ytimekästä muotoilua ei pääse kukaan konna karkuun.”
Novelliäänestys alkaa Kalevan verkkosivuilla keskiviikkona 31.1. ja jatkuu toukokuun puoliväliin. Verkkosivujen novelliluettelosta voi valita viisi mielestään parasta novellia. Pentti Haanpään parhaat -kirjaan tulee 50-60 suosituinta ”juttua”, kuten Haanpää niitä nimitti.
Kirjan toimittavat Matti Salminen ja Kalevan toimittaja, tietokirjailija Petri Laukka. Into Kustannus julkaisee teoksen ensi syksynä.
Innon kevätkirjalista on tiedon ja vaikuttavan kaunokirjallisuuden virkistävä lähde.
Suomessa asuva tunnettu ruotsalainen poliitikko ja professori Ebba Witt-Brattström osoittaa kaunokirjallisessa esikoisessaan, millainen on Vuosisadan rakkaussota. Ruotsalaisdekkaristi Denise Rudbergin “elegant crimeksi” nimitetty Neljä kertaa kosto esittelee viisikymppisen sankarittaren Marianne Jidhoffin. Brasilialaisen Luiz Ruffaton romaani Lissabonssa muistin sinut kertoo maahanmuuttajien päivittäisestä selviytymiskamppailusta Euroopassa.
Innon lastenkirjoissa ovat tietokirjoja: julkaisemme kirjan huvipuistoista (Housuvaaran huvipuisto) ja evoluutiosta (Jani Kaaron ja Väinö HeinosenEvoluutio). Ville Hytösen ja Mira Malliuksen kasviksia kokkaava Brontosaurus Beppe tarjoilee myös reseptejä.
Kimmo Kiljusen supersuosittu Maailman maat – Liput ja historia yhdistää ainutlaatuisesti eri maiden historiaa, kulttuuria ja lippujen tuntemusta. Maia RantasenVästäräkistä vähäsen esittelee Suomen 70 lintua kaikenikäisille. Salla Korpelan keittokirjaP niin kuin papu keskittyy parhaaseen ja edullisimpaan proteiinin lähteeseen.
Saara Henrikssonin ja Aino-Maija LeinosenRailakas rahakirja opastaa oman talouden saloihin sekä valintoihin töissä ja koulussa – kannattaako asunto ostaa vai vuokrata? Minttu Jaakkolan, Timo Vuorisalon ja Lasse PeltosenSaimaannorppa ja ihminen pohtii luontokäsitystämme ja luonnonsuojelun historiaa norppien kautta. Kalevi HeinilänMinne menet, Suomen urheilu? on puheenvuoro kaikkien väestöryhmien liikunnan puolesta.
Sid Sirkiän ja Tom ElfströminSkeitti-Suomi – Rullalautailun tarina kertoo skeittauksen hstoriasta ja kulttuurista. Kati JuvanMarskin luottokirurgi kertoo kirurgi Simo Brofeldtistä, kirjoittajan isoisästä. Eero MarttisenHiljaisen hymyn mies on Veikko Huovisen elämäkerta. Esko JuholanAutismin muuttuvat kasvotpäästää ääneen myös autistit itse.
Jyri Hännisen ja Jarno LiskinKeskustan valtakunta paljastaa keskustan avainhenkilöiden veroparatiisit ja kyseenalaiset kiinteistöbisnekset. Naomi Kleinin, yhden maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä, kirjoittama kirja No Trump on työkalu, jolla valmistautua trumpin jälkeiseen aikaan.
Kirjassaan Onko maallamme valttia vaurastua? Esko Seppänen väittää, että valta on karannut privatisointien ja ulkoistamisen kautta poliitikkojen ulottumattomiin. Maailmantalouden atlas on Le Monde diplomatiquen perusteos maailmantaloudesta, joka avaa talouspolitiikkaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden puhetta ymmärrettäväksi. Sari AallonVaihtoehtopuolue kertoo vihreän liikkeen tien Koijärvestä isoksi puolueeksi. Anton Montin ja Pontus PurokurunSuoraa toimintaa! luotaa aktivismin historiaa Suomessa.
Kalevi HöltänKuri erittelee työlakien säännöksiä ja Jouko Kajanojan TyöllisyyskysymysSuomen työvoimapolitiikan kokonaiskuvaa. Sahra Wagenknecht hahmottelee kirjassa Raha ilman ahneutta luovaa ja innovatiivista taloutta, joka hyödyttää kaikkia. Peter FredrikssonYömajasta omaan asuntoon esittelee suomalaisen asunnottomuuspolitiikan muutokset yömajoista asunto ensin -ajatteluun.
