Julkaistu

Maailman kirjat 2018

Tämän vuoden Maailman kirjoissa keskustellaan Afrikasta, demokratiasta, ihmisoikeuksista, kestävästä kehityksestä, ilmastosta ja rauhantyöstä.
Maailman kirjat järjestetään perinteiseen tapaan Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä Helsingin Rautatientorilla 26.–27.5.
Suuressa kirjateltassa on tarjolla kaiken maailman kirjallisuutta 30 näytteilleasettajan ja yli 50 esiintyjän voimin. Tämän vuoden erikoisteemoja ovat Venäjä, sananvapaus, kirjat ja kapinahenki!
Maailman kirjat,
Helsingin Rautatientori la 26.5. klo 11–21 ja su 27.5. klo 11–19.
Vapaa pääsy.
Osallistu tapahtumaan Facebookissa!

 

[intense_blockquote color=”link” font_color=”info”]Lauantai 26.5 [intense_icon type=”arrow-down”]
[/intense_blockquote] [intense_blockquote color=”link” font_color=”info”]Sunnuntai 27.5 [intense_icon type=”arrow-down”]
[/intense_blockquote]

Tapahtuman järjestävät:

Into Kustannus, Maailma kylässä | World Village Festival, Rosebud Books, Kustannusosakeyhtiö Aula & Co ja Kepa.

LAUANTAI 26.4

LA 11.45-12.15

Anni Rannikko

LIIKKUEN KOHTI KUNNIOITUKSEN KULTTUURIA

Anni Rannikon väitöskirja Kamppailua kunnioituksesta kertoo liikuntamaailman uusien lajien ympärille muodostuneista nuorisokulttuureista. Skeittausta, roller derbyä tai parkouria harrastavat nuoret pyrkivät kohti kunnioitukselle perustuvaa liikuntakulttuuria, mutta tavoitteen saavuttaminen ei ole aina ongelmatonta. Nämä nuoret rakentavat moraalista järjestyskoodistoaan yhteiskunnassa, jossa kunnioitukselle perustuvat sosiaaliset suhteet eivät ole itsestään selviä. Rannikkoa haastattelee sosiaaliantropologi Marita Karvinen.

Nuorisotutkimusverkosto

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

LA 12.15-12.45

Satu Leisko & Aminata Ahoua

MAAHANMUUTTAJIEN TARINOITA

Miltä tuntuu muuttaa maahan, joka on ihan erilainen kuin kotimaa? Millaista on aloittaa elämä uudessa maassa? Miten maahanmuuttajat näkevät Suomen ja suomalaiset? Satu Leiskon kirjassa Tulin Suomeen pääsevät maahanmuuttajat ääneen. Yksi kirjan äänistä on Norsunluurannikolta Suomeen muuttanut Aminata Ahoua. Haastattelija Timo Kalevi Forss.

Avain

Teemat: Agenda 2030, demokratia

 

LA 12:45-13.00

Ansbert Ngurumo

SANANVAPAUSTILANNE TANSANIASSA

Tansaniasta Suomeen paennnut toimittaja Ansbert Ngurumo kertoo yhteiskunnallisesta tilanteesta sekä toimittajien mahdollisuudesta käyttää sananvapautta. Haastattelijana Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

FREEDOM OF SPEECH AT TANZANIA

Journalist Ansbert Ngurumo has escaped from Tanzania to Finland. He tells about the political situation in Tanzania and are journalists free to write what they want. Interviewer Teemu Matinpuro from Finnish Peace Comittee.

Suomen Rauhanpuolustajat

Teemat: Ihmisoikeudet, rauhantyö

LA 14.00-14.20

Saara Henriksson, Aino-Maija Leinonen ja Kati Peltola

TALOUTTA JOKANAISELLE

Saara Henrikssonin ja Aino-Maija Leinosen Railakas rahakirja opastaa oman talouden saloihin, auttaa tasapainottamaan tulot ja menot ja tarjoaa neuvot parempaan arkeen ilman häpeää. Kati Peltolan Kohtuus kaikessa kertoo, miten suomalaiset pystyvät korjaamaan maansa entistä paremmaksi. Sen voi tehdä Suomen omilla poliittisilla päätöksillä. Ei ole pakko alistua ylikansalliselle raha- ja talouskilpailulle. Muissakin maissa ihmiset hakevat jo tosissaan kestävän kehityksen ja yhteistyön ratkaisuja. Emilia Miettinen haastattelee.

Into Kustannus

Teemat: Agenda 2030, kestävä talous

LA 14.20-14.40
Esko Seppänen

RAHAN GEOPOLITIIKKA

Liittovaltiomieliset federalistit kutsuvat EU:ta Euroopaksi. Heidän Eurooppansa elää tyhjästä luodusta ja biljoonien arvosta liikkeelle lasketusta löysästä rahasta. Kun kupla puhkeaa ja ”alkaa rytinä ja pauke”, onko Suomessa lähellä demokratian loppu? Esko Seppänen luettelee Suomen kymmenen vakavinta demokratian loukkaustapahtumaa ja iloitsee aina muiden iloitsevien kanssa, kun demokratia voittaa kapitalismin, ja suree aina muiden surevien kanssa, kun kapitalismi tai federalismi luopuvat demokratiasta. Hannu Taanila haastattelee.

Into Kustannus – Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Demokratia, kestävä talous

LA 14.40-15.00
Emilia Palonen ja Chirster Lindholm

DIPLON VAPAAKAUPPADEBATTI: POPULISMIN TALOUSPOLITIIKKA

Kaupan vapauttamisen piti olla köyhän paras ystävä maailmanlaajuisesti. Tuloerot eri maiden välillä ovatkin pienentyneet vaikka eriarvoisuus kasvaa: maiden sisällä köyhimpien tulot junnaavat paikallaan ja rikkaimmat sen kun vaurastuvat. Brexit ja Donald Trumpin protektionistiset puheet kauhistuttavat vapaakaupan kannattajia. Rikkaiden maiden uusprotektionismi rokottaa ainakin kasvutalouksien ja kehitysmaiden työntekijöitä.

Mutta millaisia vaikutuksia pohjoisen talouspoliittinen nationalismilla oikeastaan on maailman köyhimpien toimeentuloon? Onko pohjoisen kansallismielisellä populismilla mitään vaikutusta kansainväliseen tulonjakoon ja etelän köyhimpien maiden asemaan? Keskustelemassa Emilia Palonen ja Chirster Lindholm. Mika Rönkkö haastattelee.

Le Monde diplomatique

Teemat: Agenda 2030, kestävä talous

LA 15.00-15.30
Johanna Ahola-Launonen, Simo Vehmas ja Annamari Vitikainen

OIKEUDENMUKAISUUDEN ONGELMA

Kun keskustellaan esimerkiksi taloudellisesta eriarvoisuudesta, maahanmuutosta tai yhdenvertaisuudesta, vedotaan perusteluissa usein oikeudenmukaisuuteen. Sen tarpeesta on helppo olla yhtä mieltä. Ihmiset eivät kuitenkaan aina ajattele samalla tavoin siitä, mikä on oikeudenmukaista. Millä tavoin erilaiset oletukset ihmisluonnosta, arvoista ja yhteiskunnasta määrittävät käsityksiä siitä? Johanna Ahola-Launonen, Simo Vehmas ja Annamari Vitikainen keskustelevat Tuija Takalan johdolla.

Gaudeamus

Teemat: Agenda 2030, demokratia

LA 15.30-16.00

HÄIRIKÖT ESITTÄÄ: PITÄÄKÖ YRITYSTOIMINNALTA VAATIA VASTUULLISUUTTA?

Keskustelun fokuksena on yritysvastuun käsite. Hahmottelemme keskustelussa tapoja valvoa yritysvastuuta esimerkiksi vastuullisuussertifikaattien keinoin. Samalla esitetään myös kriittisiä huomioita yritysvastuukäsitteestä ja arvioidaan yleensäkin yritysvastuukäsitteen rajoja sekä sitä, siirretäänkö yritysvastuun myötä valtion vastuita yrityksille. Keskustelua vetää Jari Tamminen.

Häiriköt Päämaja

Teemat: Agenda 2030, ihmisoikeudet

LA 16.00-16.30

VOIMA-TUNTI: KIRJALLISTA KULTTUURIHÄIRINTÄÄ

Pikaesittelyssä kulttuurihäirinnän perusteita esittelevä Häiriköt – kulttuurihäirinnän aakkoset (Jari Tamminen), sarjakuva-antologia Mitä sä täällä? – Tarinoita maahanmuutosta (toimittanut Hannele Richert), eläinten esineellistäminen kulttuurirakenteita purkava valokuvataideteos Route Couture (Karoliina Paappa, Leena Pukki, Lari Lätti & Stina Riikonen) ja sukupuolten moninaisuutta luotaava Näkymätön sukupuoli (toimittaneet Jenni Holma, Veera Järvenpää, Apila Pepita Miettinen, Kimmo Lust & Kaisu Tervonen). Voiman kustantaja Tuomas Rantanen tenttaa kirjojen tekijöitä.

Voima Kustannus

Teemat: Ihmisoikeudet, ilmasto/ympäristö

LA 18.00-18.30

Zinaida Lindén

RAKKAUS KOLMEEN APPELSIINIIN

Zinaida Lindén on suomenruotsalainen ja venäläinen kirjailija. Hän on valmistunut Leningradin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan ruotsin kieli ja kirjallisuus. Novellikokoelma Rakkaus kolmeen appelsiiniin tarkastelee ihmisiä eri maissa, poissa kotoaan ja matkoilla ympäri maailman. Lindén ilmaisee taidokkaasti ja lämpimällä huumorilla tunteiden sekamelskaa, juurettomuuden kokemusta ja kulttuurien kohtaamispisteitä.

VALENCIANA

Zinaida Lindén är är en rysk-finlandssvensk författare, filmrecensent och publicist. År 1986 blev hon filosofie magister i svenska och svensk litteratur i Leningrads universitet. Novellerna i Valenciana rör sig över jorden som regnbågar av människoöden. Ett japanskt äktenskap går i kras och sänder efterskalv ända till Finland, en liten pojke flyger ensam mellan kontinenter, en ung kvinnas depression blomstrar röd i S:t Petersburg, två kvinnor i Åbo hittar varandra på en kurs i konversation och inleder en intensiv relation.

Into Kustannus – Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Ihmisoikeudet, demokratia

LA 18.30-19.00

Polina Kopylova ja Jelena Tšižova

SANANVAPAUS VENÄJÄLLÄ

Venäläinen kirjailija ja Venäjän kirjailijoiden sananvapausjärjestö Penin puheenjohtaja Jelena Tšižova sekä suomalais-venäläinen toimittaja Polina Kopylova keskustelevat sananvapaudesta Putinin Venäjällä.

FREEDOM OF SPEECH IN RUSSIA

Russian author and leader of Russian Pen Jelena Tšižova ja Finnish-Russian journalist Polina Kapylova talk about Freedom of speech in Putin’s Russia.

Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Ihmisoikeudet, sananvapaus, demokratia

LA 19.00-19.30

MITÄ SUOMI VOI TEHDÄ, KUN ILMASTO MUUTTAA MAAILMAN?

Ilmastonmuutos ravisuttaa yhteiskuntia. Suomella on yksi jalka vanhassa maailmassa: siellä metsäteollisuus ja tehomaatalous ohjaavat politiikkaa, jatkuva kasvu perustuu öljyn kulutukseen, ja uusilla sukupolvilla on edeltäjiään enemmän tavaraa ja hyvinvointia. Miten Suomen pitäisi toimia ilmastonmuutoksen edessä? Paneelikeskustelun osallistuvat, Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki, professori Markku Ollikainen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Keskustelun juontavat Hyvän sään aikana -kirjan tekijät Silja Annila ja Sanna Pekkonen.

Kirjat ja kapinahenki

Teema: Ilmasto, demokratia

LA 19.30-19.45

Frantz Fanon

KOHTI AFRIKAN VALLANKUMOUSTA

Mikä on eurooppalaisen kulttuurin, kapitalismin ja rasismin suhde? Miten rasismi ja kolonialismi vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja kaikkiin ihmisiin riippumatta siitä pitävätkö he itseään rasisteina? Voidaanko rasismista ja kolonialismista vapautua kumoamatta myös muita sorron ja riiston muotoja? Frantz Fanonin Poliittisia kirjoituksia. Kohti Afrikan vallankumousta -teoksen suomentaja Eetu Viren avaa Fanonin ajattelun merkitystä postkolonialistiselle tutkimukselle. Haastattelijana Mika Rönkkö.

Tutkijaliitto

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

SUNNUNTAI 27.4

SU 12.00-12.30

YDIN-LEHDEN KESKUSTELU: MEDIAN MURROS

Uutisia, valheita vai mielipiteitä? Miltä näyttää uutismedian ja mielipidelehtien tulevaisuus?
Päätoimittajat A. P. Pietilä ja Arja Alho keskustelevat median murroksesta Ydin-lehden keskustelussa.

Into

Teemat: Agenda 2030, demokratia

SU 12.30-13.00

VALTAMEDIAN KATVEET JA HAASTAJAT

Kulttuuri- mielipide ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n paneelissa Tuomas Rantanen (Voima) haastattelee Hannele Huhtalaa (Iso Numero), Tero Karstenpäätä (Tulva) ja Anu Silfverbergia (Long Play) median monimuotoisuuden merkityksestä ja mediakustantamisen uusista ideoista.”

Kultti

Teemat: Agenda 2030, demokratia

SU 13.00-13.30
Nasima Razmyar

MONIKIELINEN KIRJASTO

Kirjaston merkitys vieraskielisen väestön kototutumiseen ja oman äidinkielisen aineiston saatavuudelle. Apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar kertoo omakohtaisiin kokemuksiin perustuen mikä merkitys kirjastoilla on ollut hänelle uuteen kotimaahan muuton jälkeen ja millä keinoin maahanmuuttajataustaisia nuoria saataisiin innostettua kirjastojen käyttäjiksi. Nasima Razmyaria haastattelee kirjailija Riina Katajavuori.

Helsingin kaupunki

Teemat: Agenda 2030, ihmisoikeudet

SU 13.30-14.00
Ayòbámi Adébáyò

ÄLÄ MENE POIS

Ayòbámi Adébáyò on syntynyt Nigeriassa vuonna 1988. Hän on julkaissut novelleja lehdissä ja antologioissa sekä Commonwealth-novellikilpailussa 2009. Adébáyòn esikoisteos Älä mene pois oli Baileys-kirjallisuuspalkinnon kuuden parhaan teoksen joukossa vuonna 2017, ja romaanin oikeudet on myyty 13 maahan. Kirja julkaistaan suomeksi vuonna 2018. Älä mene pois -romaanissa Adébáyò kertoo tarinan aviollisen rakkauden hauraudesta, perheen hajoamisesta ja suuresta epäonnesta. Haastattelija Karoliina Timonen.

STAY WITH ME

Ayòbámi Adébáyò, a Nigerian author born in 1988 was listed by the Financial Times as one of the bright stars of Nigerian literature already in 2015. Her debut novel, Stay With Me, published in 2017, was shortlisted for the 2017 Baileys Women’s Prize for Fiction. The novel will be published in Finnish in 2018. Interviewer Karoliina Timonen.
Atena Kustannus

Teemat: Agenda 2030, Ihmisoikeudet

SU 14.00-14.30

SUOMALAISYRITYSTEN KOKEMUKSIA AFRIKASTA

Esa Salminen ja Pasi Nokelainen kertovat suomalaisyritysten kokemuksista liittyen uusiutuvan energiaan ja ilmastoratkaisuihin eri Afrikan maissa muun muassa aurinkoenergiaan, energiaverkkoihin, metsänhoitoon ja jätehuoltoon liittyen. Afrikan markkinoiden mahdollisuudet ja haasteet esitetään konkreettisten esimerkkien ja kokemusten kautta. Haastattelija Sanna Autere.

Sitra

Teemat: Agenda 2030, kestävä talous

SU 14.30-15.00
Jelena Tšižova

NAISTEN SALAINEN VASTARINTA

Venäläinen Jelena Tšižova päätti ryhtyä kirjailijaksi pelastuttuaan palavalta risteilyalukselta. Aiemmin hän työskenteli niin talousasiantuntijana, opettajana kuin yrittäjänäkin. Naisten aika on Jelena Tšižovan viides ja merkittävin teos. Se kuvaa äitien, isoäitien, tätien ja tytärten kokemuksia ja salaista vastarintaa. Kirja on voittanut venäläisen Booker-palkinnon, käännetty usealle kielelle ja sovitettu teatteriesitykseksi.

THE TIME OF WOMEN

Jelena Tšižova is russian author. Her bestseller novel The Time of Women tells about secret resistance of russian mothers, grandmothers and daughters. Book tells the story of a mute girl raised by her mother and three ‘grandmothers’ in 1960s Leningrad. The women decide to keep her muteness as a secret in order to protect her from being sent to a state institution for disabled children, and to raise her at home.

Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Ihmisoikeudet, demokratia

SU 16.00-16.30

HYVINVOINTIVALTION TULEVAISUUS

Hyvinvointivaltio iskee vastaan vapaudella ja demokratialla. Tulevaisuuden Suomessa yksilöiden vapaus ja luova potentiaali on arvossaan. Yritykset ovat demokraattisia, vapaa-aikaa on enemmän ja poliitikkojen sijaan asioista päättävät kansalaiset. Antti Jauhiaisen ja Joona-Hermanni Mäkisen kirja Hyvinvointivaltion vastaisku on avaus siitä, miksi nämä tavoitteet ovat arvokkaita ja miten ne voitaisiin saavuttaa. Haastattelija Teemu Matinpuro.

Suomen Rauhanpuolustajat

Teemat: Agenda 2030, demokratia

SU 16.30-16.50

Cristovão Tezza

PROFESSORI 

Cristovão Tezza on yksi brasilialaisen nykykirjallisuuden suurista nimistä. Keväällä 2018 suomeksi ilmestyvä Professori on luomisvoimansa huipulla olevan kirjailijan taidonnäyte. Tezzan kansainvälinen läpimurtoteos O filho eterno sai useita kansainvälisiä palkintoja ilmestyttyään vuonna 2007 ja siitä on tehty kehuttu elokuva sekä näytelmä. Cristovão Tezza on kirjoittanut 17 romaania ja kaksi novellikokoelmaa sekä essee- ja kolumnikokoelmia. Tezzaa haastattelee Vesa Tompuri.

Aviador

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

SU 16.50-17.10
Pontus Purokuru

SUORAA TOIMINTAA!

Yhteiskunnallisten liikkeiden toimijat kertovat omin sanoin, kuinka Suomeen tuotiin uudenlainen, jännittävämpi tapa tehdä politiikkaa. Aktivismin ansiosta eläinten oikeuksista, kaupunkikulttuurista, siirtolaiskeskustelusta, perustulovaatimuksesta ja uudesta luokkapuheesta tuli valtavirtaa. Aktivismi mullisti politiikan lisäksi puolueet ja mainostoimistot. Timo Kalevi Forss haastattelee.

Into Kustannus

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

SU 17.10-17.30
Emma Vepsä

LIFTATEN AFGANISTANIIN

Helsinkiläinen Emma Vepsä on valokuvaaja ja kirjoittaja, joka on matkustanut kymmenissä maissa liftaten. Vepsää kiinnostavat konfliktit ja kriisit, mutta etenkin tavallisten ihmisten tavallinen elämä, jolle ei perinteisessä kriisiuutisoinnissa ole tilaa. Hänen uusin kirjansa kertoo liftausmatkasta Moskovasta Afganistaniin. Haastattelija Hanna-Leena Soisalo.


Atena Kustannus

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

SU 17.30-18.00

ELÄVÄ KIELI – SARJAKUVAA SUOMALAIS-UGRILAISILLA VÄHEMMISTÖKIELILLÄ

Elävä kieli on yhteisötaideprojekti, joka tukee uhanalaisia suomalais-ugrilaisia kieliä sarjakuvan avulla. Projektin puitteissa on järjestetty sarjakuvatyöpajoja vähemmistökieliaktivisteille Venäjällä ja Suomessa vuosien 2015–18 aikana. Kieliaktivistien sekä paikallisia että globaaleja teemoja käsittelevät, henkilökohtaisen koskettavat sarjakuvat ovat olleet esillä useissa näyttelyissä Venäjällä ja Suomessa. Projektista kertoo Sanna Hukkanen. Timo Kalevi Forss haastattelee.

Suomen Rauhanpuolustajat – Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Ihmisoikeudet, rauhantyö

 

 

 

Julkaistu

Risto Isomäeltä “Suomen eeppisin romaani” – kattaa 11 000 vuotta Suomen historiaa

Palkitulta kirjailijalta Risto Isomäeltä ilmestyy syyskuussa romaani, joka kattaa Suomen historiaa peräti 11 000 vuoden ajalta. Samalla Isomäki vaihtaa kustantajaa ja siirtyy Into Kustannukseen.

Suomen tasavallan historia on todellisuudessa vain vajaa prosentti Suomen historiasta. Ensimmäiset asukkaat saapuivat arkeologien mukaan Suomeen jo 11 000 vuotta sitten. Arkeologia, vertaileva kielitiede ja geenitutkimus ovat viime aikoina paljastaneet esihistoriamme kätköistä muutamia lähes kokonaisia tarinoita. Tarinoita maailmoista, joiden olemassaolosta ei vielä vähän aikaa sitten tiedetty mitään.

Viiden meren kansa on näistä unohdetuista tarinoista koottu episodiromaani. Se kuvaa kahdeksan aikatason kautta, miten Suomen kannalta keskeiset tapahtumat olisivat saattaneet mennä.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän sai European Science Fiction Associationin palkinnon vuonna 1994. Isomäen romaaneista Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja se voitti Kiitos kirjasta -palkinnon. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian vuonna 2009. Romaanista on tekeillä tv-sarja.
Viiden meren kansasta ja Suomen historiasta järjestetään useita yleisötapahtumia syksyn mittaan.

Viiden meren kansa ilmestyy syyskuun lopussa.  Innon koko syksyn ja kevään lista julkistetaan 19.4.

Julkaistu

Helsinkiin uusi kansainvälinen dekkari-ilta 24.4. – vieraina ruotsalaisia huippudekkaristeja Arne Dahlista Denise Rudbergiin

Helsinki saa kansainvälisen dekkari-illan, joka pidetään entisessä VPK:n talossa, nykyisessä Pompierissa tiistaina 24. huhtikuuta kello 18–20. Vieraana on kolme sekä Suomessa että kansainvälisesti tunnettua ruotsalaisdekkaristia: Arne Dahl, Denise Rudberg ja Martin Österdahl.

Arne Dahl (s. 1963) on yksi arvostetuimmista rikoskirjailijoista Pohjoismaissa.  Dahlin kirjoja on myyty yli kolme miljoonaa kappaletta, ja niitä on käännetty 32 kielelle. Dahlin A-sarjan dekkareista on tehty suosittuja tv-filmatisointeja, jotka pyörivät parhaillaan Netflixissä. Dahlille on myönnetty rikoskirjallisuuden palkintoja Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Edellinen kirja Rajamaat aloitti tiheäjuonisen Berger & Blum -sarjan, joka saa jatkoa elokuussa.

Denise Rudberg  (s. 1971) asuu Tukholmassa. Hän on opiskellut elokuvaa ja dramaturgiaa New Yorkissa ja juontanut kirjallisuusaiheista tv-ohjelmaa. Hän kuuluu Ruotsin vaikutusvaltaisimpiin dekkaristeihin ja on myynyt Ruotsissa 1,5 miljoonaa kappaletta kirjoja. Uusimmassa dekkarissaan Neljä kertaa kosto Rudberg keskittyy yksityiskoulun rehtorin murhaan, pääosassa jälleen tarkka mutta sydämellinen syyttäjän apulainen Marianne Jidhoff.

Martin Österdahl (s. 1973) on Ruotsin television ohjelmajohtaja ja tv-tuottaja ja varsinainen salaliittoteoriaoiden mestari. Hän on opiskellut Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusta.  Hän asui Venäjällä 1990-luvulla ja seurasi vierestä, kun Neuvostoliiton jälkeiset muutokset muovasivat maata.  Österdahlin sankari Max Anger taistelee dekkarisarjassa itäisiä voimia vastaan, ja uutuusdekkarissaan Kymmenen on kuoltava  Anger huomaa ainoana yhteyden Kurskin uppoamisen ja Putinin lausuntojen välillä.

Kansainvälinen dekkari-ilta  on osa perinteistä Kirjan ja ruusun päivän tapahtumakokonaisuutta, jolloin muun muassa kirjakaupoissa on erilaisia tapahtumia.

Kansainvälinen dekkari-ilta
tiistaina 24.4. klo 18–20: 
Arne Dahl, Denise Rudberg, Martin Österdahl, haastattelija Jukka Petäjä.
Pompier, Albertinkatu 29, 00180 Helsinki.
Liput 10 e + käsittelymaksu, sisältävät lasillisen juomaa. Liput Tiketistä www.tinyurl.com/dekkariilta

Tapahtuman Facebook-sivut 

Julkaistu

Mikael Agricola -palkinto Jaana Nikulalle Zinaida Lindénin kirjan käännöksestä

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2018 palkinto myönnetään Jaana Nikulalle Zinaida Lindénin teoksen Rakkaus kolmeen appelsiiniin (Into Kustannus) ja Johanna Holmströmin Sielujen saari (Otava) suomennoksista.

Raadin mukaan ruotsiksi kirjoittava suomenvenäläinen Zinaida Lindén on maassamme poikkeuksellisen kansainvälinen kirjailija, jonka viiltävät ja taiten rakennetut novellit koskettavat globaalin todellisuutemme elinhermoja. Jaana Nikulan suomennos seurailee joustavasti ja herkällä otteella alkutekstin polveilua ja tekee täyttä oikeutta sen usein elämänmyönteisen huumorin, mutta toisinaan myös traagisten tuntojen sävyttämälle otteelle. Novellien vaihtuvat miljööt, dialogi ja risteilevät näkökulmat välittyvät kirkkaina ja pakottomina, ja näennäisen kepeän tyylin ja eri kulttuureja luotaavan psykologisen tarkkanäköisyyden tulkinta on kaikki Lindénin suomennetut teokset kääntäneen luotettavan ammattilaisen kädenjälkeä.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa, ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeusmaksuista. Palkinto, joka on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957, myönnetään nyt kuudettakymmenettä kertaa. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.

Julkaistu

Sankaritarinoita tytöille -kirjaprojekti sai yhteisörahoituksella ennätyspotin

Satumuotoinen tietokirja  Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) sai viime yönä päättyneessä joukkorahoituskampanjassa ennätystuloksen: kirjaa ennakkorahoitettiin lähes 34 000 euron edestä.

Tanja Jänicke Mesenaatti.me:stä iloitsi hankkeesta: “Sankaritarinoita tytöille oli hieno joukkorahoitushanke. Se haali kasaan Suomen toisiksi kovimman potin yksittäisen kirjan tuotantoon. Tämän verran kirjojen tuottaminen maksaa minimissään ja on hienoa, että summaa uskallettiin tavoitella. Rahoituksen lisäksi kampanja toimi mainiona sitouttajana ja osallistajana, kun yhteisesti toteutettavalle kirjalle löydettiin samalla myös tarinoita ja tekijöitä. Joukkorahoitusta parhaimmillaan!”

Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) esittelee innostavia suomalaisia naisia jotka ovat rikkoneet rajoja ja saaneet siten aikaan jotain tärkeää. Esikuvana on valtavaa huomiota herättänyt Elena Favillin ja Francesca Cavallon  Iltasatuja kapinallisille tytöille, joka kokosi yhteen naisten tarinoita eri puolilta maailmaa.

 

Työryhmä koostuu eri-ikäisistä tytöistä ja naisista, joista nuorin on 13-vuotias, kuvittajia on koossa yli 30. Into Kustannus julkaisee tämän mittavan projektin kirjana alkusyksystä 2018, yleisöjulkistustilaisuuskin on tulossa.

 

Julkaistu

Kun EI ei riitä: Naomi Kleinin uutuus

Kansainvälisesti arvostettu toimittaja ja bestseller-kirjailija Naomi Klein kertoo uutuusteoksessaan Kun ei ei riitä – Vastaisku sokkipolitiikalle miten päädyimme surrealistiseen Donald Trumpin aikaan, joka on ollut sokki taloudelle, turvallisuudelle ja ympäristölle. Se oli kuitenkin odotettavissa: seurausta kehityksestä, joka olisi pitänyt pysäyttää ajat sitten. Syrjivä nationalismi on päässyt valoilleen ympäri maailman. Klein selvittää kuinka Trump varmisti voiton brändäämällä itsensä huipulle ja tarjoaa talouspopulismin lyhyen oppimäärän. Kleinin selittää kuinka pysäyttää alamäki ja miten voimme parantaa tilannetta.

Pelkkä EI huonoille päätöksille ja päättäjille ei enää riitä. Tarvitsemme myös rohkean ja eteenpäin suuntaavan sanan KYLLÄ – näkymän, jonka puolesta taistella pelkäämättä ja sokkitaktiikoita hätkähtämättä.

Palkittu toimittaja, kolumnisti ja kirjailija Naomi Klein (s. 1970) on yksi aikamme vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista. Hän on tutkinut poliittisia sokkeja, ilmastonmuutosta ja superbrändejä kaksi vuosikymmentä. Hänen aiemmat kirjansa Tämä muuttaa kaikenTuhokapitalismin nousu ja No logo olivat kansainvälisiä menestyksiä, joita on käännetty kymmenille kielille ja painettu yli miljoona kappaletta.

Naomi Klein: Kun ei ei riitä – Vastaisku sokkipolitiikalle
ISBN 9789522649041, 348 sivua

Tilattavissa Innon verkkokaupasta:
intokustannus.fi/kirja/no-trump-uutta-shokkipolitiikkaa-vastaan

Julkaistu

Miten työllisyyskysymys ratkaistaan? Torstaina 5.4.

Loppuuko työ? Mikä on aktiivisen työvoimapolitiikan nykytila? Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Miten saavuttaa korkea työllisyysaste? Onko maahanmuutto hyvinvointiyhteiskunnan pelastaja?

25 huippuasiantuntijan kirjoittama Työllisyyskysymys vastaa muiden muassa näihin kysymyksiin. Kirja julkaistaan 5.4.2018 kello 16 Kaisa-talon Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki, vapaa pääsy), tervetuloa!

Julkistamiskeskustelua johtaa kirjan toimittaja, dosentti Jouko Kajanoja ja keskusteluun osallistuvat Kalevi Sorsa säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja, tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen STM:stä, digitaalisen talouden tutkija Ville-Veikko Pulkka ja TEM:n tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Työllisyys on sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen sekä hyvinvointivaltion tulevaisuuden ydinkysymys. Ansiotyö on  ratkaisevasti elämäämme määrittävä asia, ja talouspoliittisessa keskustelussa työllisyysasteen nostaminen nousee muiden tavoitteiden yläpuolelle. On siis tärkeää ymmärtää työllisyyskysymys koko laajuudessaan.

Työllisyyskysymys käsittelee tätä kokonaisuutta korkean tason asiantuntijoiden toisiaan täydentävistä näkökulmista. Kirja alkaa talouspolitiikan vaihtoehtojen ja työllisyyskysymyksen suhteiden sekä Suomen työllisyyspolitiikan kokonaiskuvan tarkastelulla. Toisen aihepiirin muodostavat aktiivisen työvoimapolitiikan historia ja nykytila.

Kannustinkysymystä ja sosiaaliturvan ja koulutuksen kytkentöjä työllisyyteen tarkastellaan useasta näkökulmasta. Oman aihepiirinsä muodostavat työttömyyden kustannukset, osallisuuden merkitys sekä työkyky ja työkyvyttömyys. Työvoimapolitiikan kansainvälisiä ja kansallisia malleja käsittelevät useat erilaisiin kokemuksiin perehtyneet kirjoittajat. Lopuksi pohditaan työn muutoksen suuntia ja työllisyyskysymyksen ratkaisumalleja. Tuloksena on yleistajuinen tietokirja ja akateeminen oppikirja.

Kirjan on tuottanut VVT (Vapaus Valita Toisin ry). Katso kirjan sisällysluettelo.

Saatavilla Innon verkkokaupasta: Työllisyyskysymys

Julkaistu

Työllisyyskysymys – sisällyluettelo

Esipuhe
Jouko Kajanoja, yhteiskuntapolitiikan dosentti Helsingin yliopisto

1. Työn markkinat

1.1 Talousteoriat ja työllisyyspolitiikka
Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste
Antti Alaja, tutkimuspäällikkö, Kalevi Sorsa säätiö
Teppo Eskelinen, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
1.2 Työllisyys talouspolitiikan tavoitteena itsenäisyyden ajan Suomessa
Jaakko Kiander, kansantaloustieteen dosentti, Helsingin yliopisto, johtaja Ilmarinen
1.3 Aktiivinen työvoimapolitiikka
Matti Sihto, työpolitiikan dosentti Turun yliopisto

• Tietolaatikko Jouko Kajanoja: Työvoimapolitiikan menot toimenpiteittäin vuosina 1990 – 2016
• Tietolaatikko Jouko Kajanoja: Aktiivisen työvoimapolitiikan bruttokansantuoteosuudet eräissä OECD-maissa
• Tietolaatikko Aarne Kuusi: Palkkatuen työllisyysvaikutukset

1.4 Globalisaation vaikutus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan
Ari-Matti Näätänen, tohtorikoulutettava Turun yliopisto, tutkija Soste

2. Kannustaminen

2.1 Työttömyysturvan käyttäytymisvaikutuksista
Tomi Kyyrä, tutkimusprofessori Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
2.2 Kannustavuus: työmarkkinoiden todellinen vai kuviteltu ongelma?
Pertti Honkanen, johtava tutkija Kansaneläkelaitos

• Tietolaatikko Juha A. Pantzar: Velkaongelmat ja kannustavuus

2.3 Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä?
Heikki Ervasti, professori Turun yliopisto
2.4 Sosiaaliturva luovuuden mahdollistajana
Johannes Kananen, yliopiston lehtori Helsingin yliopisto

3. Työttömyyden kustannukset

3.1 Työttömyyden kustannukset ja työllisyyden hyödyt
Pekka Tiainen, valtiotieteen tohtori (taloustiede), neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

• Tietolaatikko Jouko Kajanoja: Työttömyyden kustannuksista ja valtion työttömyysmenoista

3.2 Työttömyys osallisuuden ja toimintakyvyn menetyksenä
Jaana Pakarinen, hallintotieteiden lisensiaatti, säätiönjohtaja Vates
3.3 Osatyökykyisyys ja työkyvyttömyys
Jaana Pakarinen

4. Työvoimapolitiikan malleja

4.1 Suomen työvoimapolitiikan kehityksen pääpiirteet
Pekka Tiainen
4.2 Työvoimapalvelujen kokonaiskuvaa kansainvälisessä kehyksessä
Robert Arnkil, psykologian lisensiaatti, Arnkil Dialogues
Timo Spangar, psykologian tohtori, Spangar Negotiations Co, dosentti Itä- Suomen yliopisto
4.3 Työelämäohjaus ja työllisyyden hoito
Timo Spangar

• Tietolaatikko Sirpa Eklund: Oppisopimuskoulutus

4.4 Osatyökykyisten työllistyminen Ruotsissa – Samhall
Jukka Lindberg, kehittämispäällikkö Vates-säätiö
4.5 Työvoimapoliittisia kokeiluja

4.5.1 Suomen kokeilutoiminnan lähtökohtia
Robert Arnkil
4.5.2 Työllisyyden kuntakokeilu
Erja Lindberg, kehittämispäällikkö työllisyys Kuntaliitto
4.5.3 Työpankki
Aarne Kuusi, työpankkikokeilun johtaja Omnia
4.5.4 PosiVire Oy
Sirpa Eklund, toimitusjohtaja PosiVire Oy

• Tietolaatikko Sirpa Eklund: Sosiaalinen yritys

4.5.5 Paltamon täystyöllisyyskokeilu
Anne Huotari, sosionomi, Paltamon täystyöllisyyskokeilun toiminnanjohtaja

5. Uuden työvoimapolitiikan elementtejä

5.1 Työn muutoksen suuret linjat
Mikko Jakonen, tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto
5.2 Työvoimapolitiikan mahdollisuuksia

5.2.1 Työtakuu
Jouko Kajanoja
5.2.2 Kansalaistyö
Tanja Kuronen, valtiotieteen tohtori
5.2.3 Perustulo ja työllisyyspolitiikka
Johanna Perkiö, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto
Ville-Veikko Pulkka, yhteiskuntatieteiden maisteri

> Työllisyyskysymys–sivulle

Julkaistu

Rakkaus kolmeen appelsiiniin suomentaja Jaana Nikula ehdolla Mikael Agricola -palkinnon saajaksi

Kääntäjä Jaana Nikula on ehdolla Mikael Agricola -palkinnon saajaksi Zinaida Lindénin teoksen Rakkaus kolmeen appelsiiniin (Into Kustannus) ja Johanna Holmströmin Sielujen saari (Otava) suomennoksista.

Palkintoraadin perustelee valintaansa: ”Ruotsiksi kirjoittava suomenvenäläinen Zinaida Lindén on maassamme poikkeuksellisen kansainvälinen kirjailija, jonka viiltävät ja taiten rakennetut novellit koskettavat globaalin todellisuutemme elinhermoja. Jaana Nikulan suomennos seurailee joustavasti ja herkällä otteella alkutekstin polveilua ja tekee täyttä oikeutta sen usein elämänmyönteisen huumorin, mutta toisinaan myös traagisten tuntojen sävyttämälle otteelle. Novellien vaihtuvat miljööt, dialogi ja risteilevät näkökulmat välittyvät kirkkaina ja pakottomina, ja näennäisen kepeän tyylin ja eri kulttuureja luotaavan psykologisen tarkkanäköisyyden tulkinta on kaikki Lindénin suomennetut teokset kääntäneen luotettavan ammattilaisen kädenjälkeä.” Nikulan käännös Holmströmin Sielujen saaresta taas on ”naseva, mehevä ja idiomaattinen tyylitietoisen kääntäjän suomennos, joka myötäilee varmalla ja aistivoimaisella otteella alkuteoksen sielunmaisemaa ja ajankuvaa.”

Lisätietoja:
intokustannus.fi/kirja/rakkaus-kolmeen-appelsiiniin/

Julkaistu

Vakaus vaakalaudalla -kirjan toimittaja Timo Hakkarainen sai journalistipalkinnon

Vakaus vaakalaudalla -kirjan toimittanut Timo Hakkarainen on saanut Yleisen Lehtimiesliiton (YLL) journalistipalkinnon.

Iltalehden politiikan toimittajana työskennellyt Hakkarainen on journalistipalkinnon perustelujen mukaan ollut iltapäivälehtien kaupallisessa paineessa huomattavan tasapuolinen ja faktahakuinen toimittaja. ”Heti ensi työkseen eläkeläisenä hän toimitti paljon kiitosta saaneen mutta julkisuudessa vaietun Nato-kriittisen kirjan ”Vakaus vaakalaudalla – ajatuksia turvallisuuspolitiikkamme suunnasta”. Siihen on koottu 18 suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajan mielipiteitä Nato-jäsenyydestä, ja kirjoittajat edustivat suomalaisia vaikuttajia koko poliittisen kentän leveydeltä. Sellaisen kirjan kokoaminen kuvaa Timon journalistista uraa ja on kunniaksi koko ammattikunnalle”, palkintoperusteluissa kuvaillaan.

Palkinnon vastaanottanut Hakkarainen naureskeli saaneensa maistaa niin sanotun valtamedian toimittajana omaa lääkettään, kun media on vaiennut kirjasta lähes kokonaan.

Hakkaraisen toimittama kirja on laaja-alainen ja kriittinen selvitys Suomen turvallisuuspolitiikasta ja Suomen yhteensovittamisesta Naton rakenteisiin ja siihen liittyen Suomen historiallisista ja geopoliittisista suhteista varsinkin Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Ruotsiin.

Teoksen kirjoittajajoukko ja kenraalihaastattelut edustavat syvällistä alan asiantuntemusta, jonka on hankittu monenlaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä ministerinä, kansanedustajana, suurlähettiläänä, professorina, virkamiehenä tai journalistina. Kirjoittajia ovat Arja Alho, Tytti Erästö, Larserik Häggman, Maarit Feldt-Ranta, Matti Klinge, Markku Kivinen, Keijo Korhonen, Seppo Kääriäinen, Jaakko Laakso, Pentti Sainio, Esko Seppänen, Heikki Talvitie, Erkki Tuomioja, Jarmo Virtavirta ja Pekka Visuri. Kirjan avaa kahden kenraalin Gustav Hägglundin ja Markku Nikkilän suorasanaiset haastattelut.

Saatavilla Innon verkkokaupasta:
intokustannus.fi/kirja/vakaus-vaakalaudalla/