Denise Rudbergin, Anu Patrakan ja Indrek Harglan dekkarisarjat jatkuvat. Antti Vihisen Punainen prinsessa on Vaaran värit -sarjan ensimmäinen osa.
Denise Rudberg vie lukijansa kullattujen kulissien taakse Tukholman hienostokortteleihin ja paljastaa niiden asukkaiden synkät salaisuudet. Marianne Jidhoff -sarjan seitsemäs itsenäinen osa Seitsemän syytä kuolla käsittelee parisuhdeväkivaltaa ja hyväksikäyttöä.
Tukholmassa asuva Denise Rudberg on yksi Ruotsin menestyneimmistä kirjailijoista. Jidhoff-sarjaa on myyty Ruotsissa yli neljä miljoona kappaletta ja sen kymmenes osa nousi Ruotsin myydyimmäksi kirjaksi viime vuoden lopulla. Rudbergin uuden historiallisen Liittolaiset-romaanisarjan ensimmäinen osa Salainen koodi nousi niin ikään heti myyntilistojen kärkeen ja molemmista kirjasarjoista on tekeillä tv-sarjat.
Indrek Hargla on virolaisen dekkari- ja fantasiakirjallisuuden suurimpia nimiä. Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi on Tallinnaan sijoittuvan, apteekkari Melchiorista kertovan historiallisen dekkarisarjan seitsemäs osa. Rikkaan mielikuvituksensa vuoksi ihailtu kirjailija on saanut kotimaassaan useita kirjallisuuspalkintoja, ja myös Suomen Dekkariseura ry on myöntänyt hänelle ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan.
Anu Patrakan tarkkanäköinen ja psykologisesti koukuttava dekkari vie lukijan jälleen vanhoille portugalilaisille kujille, jotka todistavat mykkinä synkkiä salaisuuksia. Kohtalon verkossa räpistelevät ihmiset jakautuvat menestyjiin ja häviäjiin, ja häpeällä on vielä nykypäivänäkin valtava voima.
Anu Patrakka asuu maatilalla lähellä Portoa ja Patrakan dekkarit ovatkin kuin jännityksen täyteisiä nojatuolimatkoja hänen kotiseuduilleen Portugaliin. Häpeän aukio on Rui Santos -sarjan itsenäinen viides osa.
Häpeän aukio -kirjan julkistamistilaisuutta vietetään Zoomissa
(https://us02web.zoom.us/j/84336345020) torstaina 25.2. klo 17 alkaen. Tervetuloa!
Punainen prinsessa on Antti Vihisen faktaa ja fiktiota sekoittavan Vaaran Värit -dekkarisarjan ensimmäinen osa. Tampereen Pyhäjärvestä löytyy murhatun naisen ruumis. Tutkimukset johtavat keskusrikospoliisin täysin odottamattomaan suuntaan, Eurooppaa 1970-luvulla terrorisoineen Baader–Meinhof-ryhmän jäljille. Onko kylmäverinen RAF-terroristiryhmä tehnyt paluun?
Vihisen opiskelukaverina Hampurin yliopistossa oli Ulrike Meinhofin tytär, jonka tarina ei jättänyt häntä rauhaan. Niinpä hän perehtyi RAF:n toimintaan perin pohjin ja kertoo tosielämästä ammentavan tarinan nyt dekkarin muodossa.
Kulttuurivaikuttaja Antti Vihinen on julkaissut aiemmin muun muassa kirjan Minä ja Mozart (2014) ja toiminut Lahden Sibelius-talon johtajana.
