Tekijä: jukka

“Tieni vei Pariisiin” kertoo Kaisa Savolaisen tiestä Vuotjärveltä Pariisiin Unescoon. “Helmi Krohnin ihmeellinen elämä” -kirjassa tutustutaan Krohnin elämään kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä.

Kaisa Savolaisen lapsuus viiden lapsen sisarusparvessa maalaistalossa on kiintoisa aikalaiskuvaus 1940-luvulta. Hänen työelämänsä alkoi ammatinvalinnanohjaajana Kuopiossa 1960-luvulla. Lopulta Savolainen päätyi korkeaan asemaan YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä Unescossa. Juuri ilmestyneessä Tieni vei Pariisiin -kirjassaan Savolainen avaa henkilökohtaisten kokemusten kautta tätä kiehtovaa ja samalla monimutkaista järjestöä, josta Suomessa ei ole paljon kirjoitettu.

Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa uudenlainen kirjakokonaisuus.

Radio Suomipopin monitahoista historiaa juhlistetaan printtiteoksella ja uudenlaisella audiotuotannolla, joka yhdistää äänikirjan ja kuunnelman omaksi formaatikseen. 

“Juhlakirjakokonaisuuden eri formaatit tulevat kukin omalta osaltaan syventämään kirjan kokemuksellisuutta: uudenlainen audiotuotanto lähtee kuuntelijan näkökulmasta liikkeelle yhdistäen muun muassa perinteisiä äänikirjan, kuunnelman ja podcastin ominaisuuksia toisiinsa. Painettu kirja taas on visuaalisesti vaikuttava kokonaisuus, jonka luokse haluaa palata kerta toisensa jälkeen,” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.

Painettu kirja sisältää reilusti paljastuksia ja runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia kanavan vieraista, risteilyistä, festareilta ja studion syövereistä. Kanavan vannoutuneiden fanien kohtaloilla on kirjassa oma, tärkeä roolinsa. Monet kuuntelijat ovat rytmittäneet koko elämänsä kanavan kanssa samaan tahtiin. Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjan sisällöntuotannosta vastaa kirjailija Antto Terras.

”Juhlakirjakokonaisuuden myötä lukijat ja kuuntelijat pääsevät vieläkin lähemmäksi Suomen rakastetuimpien radioäänien elämää. Kirja antaa tekijöille mahdollisuuden kertoa myös ne hienoimmat, mutta myös ne noloimmat hetket radiotaajuuksilla”, kertoo Radio Suomipop -radiokanavan ohjelmapäällikkö Sami Virtanen.

Kirjan kannen on suunnitellut kansikuvakilpailun voittanut Pete-Jukka Rinteelä.

Radio Suomipop on kahdenkymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa populaarikulttuurikentässä. Kanavan persoonat – mm. Jaajo Linnonmaa, Anni Hautala, Juha Perälä ja Hovimuusikko Ilkka ovat nousseet radiotaivaalla aivan omaan galaksiinsa. Radio Suomipop on ollut vuosien saatossa myös mahdollistavana ponnahduslautana lukuisille kotimaisille artisteille. Esimerkiksi Lauri Tähkä ja Arttu Wiskari lähtivät lentoon juuri Suomipopin siivittäminä.

”Valitsin rautakapassa asiakkaalle tapetteja ja kuulin, kuinka Suomipopilta pärähti eetteriin Mökkitie. Sen jälkeen myivät tarvikkeita jo muut jätkät. Suomipopin musavelhot antoivat minulle ja biisilleni mahdollisuuden!” Näin kauniisti kertoo kanavan merkityksestä uralleen Arttu Wiskari. ”Olen maksanut velkaani Suomipopille tunnollisesti – sillä se olin minä, joka lahjoitti heille Hovimuusikon.”

Ja Lauri Tähkä jatkaa: ”Pakko myöntää – Tyttörukka oli hitti jo syntyessään, mutta Suomipop teki siitä megahitin!”

 

Tänään ilmestyvä kirja haastaa meidät kaikki ottamaan haltuun niin oman elämän kuin ympäröivän maailman.

Mitä jos valtaistuin ei olisikaan pelkkä kuninkaallisille varattu näköalapaikka? Entä jos vallankahva olisi työkalu, johon itse aktiivisesti tartumme, kun tunnemme sitä tarvitsevamme?

Valtakirjani on kirja meille kaikille ja erityisesti niille, jotka eivät ole edes tienneet janoavansa valtaa. Inspiroivan teoksen havainnolliset tehtävät herättelevät kapinahenkeä ja haastavat raivaamaan tietä kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja tervettä itsetuntoa.

Ina Mikkola on palkittu toimittaja, ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija, mutta ennen kaikkea periksiantamaton vallankumoustaistelija. Mikkola on tavannut työssään paitsi vaikutusvaltaisia poliitikkoja, menestyneitä yritysjohtajia ja maailmanluokan artisteja myös vallankäytön ja haitallisten valtarakenteiden uhreja. Mikkolan edellinen teos, suursuosioon noussut Runkkarin käsikirja ilmestyi vuonna 2020. Molempien kirjojen upean kuvituksen on tehnyt Alessandra Bernard.

Kirjamessujen koko ohjelman löydät täältä.

Juuri ilmestynyt teos on koskettava tositarina rakkaudesta ja rohkeudesta kuolemanpelon keskellä.

Vuonna 1939 itävaltalainen Gustav Kleinmann ja hänen vanhin poikansa, 15-vuotias Fritz joutuivat Buchenwaldin keskitysleirille Saksaan. Sieltä alkoi heidän kammottava ja samalla koskettava ja tärkeä tarinansa, jota on vaikea edes kuvitella.

Gustav päätettiin siirtää Auschwitziin, jonka he molemmat tiesivät merkitsevän varmaa kuolemaa. Silti Fritz teki uskomattoman valinnan ja pyysi päästä isänsä mukaan kohti Aushcwitzin kuolemanleiriä. Vankeutta kesti yhteensä viisi vuotta, mutta rakkautensa ja rohkeutensa avulla Fritz ja Gustav selviytyivät hengissä. Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin on tarpeellinen muistutus paitsi ihmiskunnan karmeimmista teoista myös perheen ja ihmismielen voimasta.

Herkästi ja taidokkaasti kirjoitettu teos perustuu Gustav Kleinmannin salaa pitämään päiväkirjaan. Harva holokaustista selvinnyt on tuonut mukanaan vapauteen näin tarkkoja päiväkirjamerkintöjä koko vankeutensa ajalta.

Walesilaissyntyinen Jeremy Dronfield on kirjailija, historoitsija ja entinen arkeologi. Hän on kirjoittanut romaaneja, tietokirjoja ja elämäkertoja. Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin oli Sunday Times- ja Amazon-bestseller -listojen kärkisijalla ja se on käännetty viidelletoista kielelle.

Risto Isomäen “Atlantin kuningatar” on 2030-luvulle sijoittuva trilleri, jossa uusin teknologia ratkaisee ilmastonmuutoksen aiheuttamia karmaisevia ongelmia.

Malaria on piinannut maapallon olentoja jo 130 miljoonan vuoden ajan ja tappanut vähintään puolet kaikista maapallolla koskaan eläneistä ihmisistä. Se on aina ollut ja tulee aina olemaan sairauksien Kuningatar.

Isomäen 1.10. ilmestyvässä Atlantin kuningattaressa olosuhteet malarian leviämiselle ovat jälleen muuttuneet suotuisiksi. Kuten eräs kirjan hahmoista sanoo: ”Valkoiset kuolevat malariaan, kun maapallo lämpenee ja merenpinnan nousu muuttaa myös pohjoisen rantakaupungit ja jokilaaksot malariasoiksi. Vähän ajan päästä yksikään valkoinen nainen ei enää halua lisääntyä muuten kuin mustan afrikkalaisen miehen kanssa – koska muuten heidän lapsensa kuolevat jo vauvoina malariaan.”

Kirjassa esitellään uusinta teknologiaa, kuten Guinnessin ennätystenkirjasta tuttu materiaali piioksidiaerogeeli (Silica aerogel), jonka lämpöä ja kylmyyttä eristävät ominaisuudet ylittävät kaikki tähän asti tunnetut materiaalit.

Atlantin kuningatar on paluu CIA:n ex-agentti Lauri Nurmen maailmaan. Se on itsenäinen jatko-osa Tammen julkaisemille Lauri Nurmi -seikkailuille Litium 6 (2007), Jumalan pikkusormi (2009) ja Haudattu uhka (2016).

”Parasta työssäni on, kun romaanissa kuvaamani ajatukset kävelevät kirjojen maailmasta ulos todellisuuteen”, sanoo Risto Isomäki.

Teos on Jules Vernen jalanjäljissä kirjoitettu utopiaromaani, joka visioi parempaa tulevaisuutta ihmiskunnalle. Osana tarinan juonta se tuo esiin suuren joukon turhan vähälle huomiolle jääneitä tai aivan uusia keinoja torjua ilmastonmuutosta.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian.

Isomäen kirjoja on käännetty noin 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto. Vuonna 2020 Risto Isomäelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. Palkitsemisperustelut voi lukea täältä.

 

Juuri ilmestynyt “Miten minusta tulee minä – Opas varhaislapsuuteen” tiivistää helposti omaksuttavaan muotoon elämäntaidolliset perusteet, jotka jokaisen lasten kanssa tekemisessä olevan aikuisen on hyvä osata.

Pienen lapsen oppimiskyky on ilmiömäinen. Varhaislapsuudessa omaksutut toimintamallit ohjaavat lasta läpi elämän. Lapsi tarvitsee vanhempiaan ja muita aikuisia tukemaan kasvussa ja kehityksessä, jotta hän pystyy myöhemmin elämässään tekemään oikeita valintoja ja ottamaan vastuuta. 

Miten minusta tulee minä avaa lapsuuteen näkökulman, joka korostaa perheen ja lapsuuden merkitystä elämäntaitojen ja tunnetaitojen oppimisessa. Kirjassa käydään elämänläheisesti ja lukuisin esimerkein läpi sitä, miten vanhemmat voivat olla voimavaroja ja tukipilareita varhaisten vuosien aikana.

Miten minusta tulee minä on tarkoitettu käsikirjaksi, johon voi aina tarttua ja syventyä. Kirja soveltuu erinomaiseksi oppaaksi niin vanhemmille kuin isovanhemmillekin.

Annukka Oiva-Kess on työskennellyt neuvolapsykologina, erityisalueenaan lasten mielenterveyden ennaltaehkäisevä toiminta. Myöhemmin hän on toiminut organisaatioiden kehittäjänä ja konsulttina sekä henkilöstöjohtajana kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa.

Eeva-Liisa Kronqvist on pitkän työuran tehnyt yliopisto-opettaja ja konsultti, erityisalueenaan pienten lasten kasvu, kehitys ja sen tukeminen. Hänen tutkimusalueenaan on ollut varhainen oppiminen, lasten yhteistyö ja vuorovaikutus. Kronqvist on julkaissut kehityspsykologiaan ja varhaiseen oppimiseen liittyviä oppikirjoja ja artikkeleita.

 

Anna Kontulan “Pikkuporvarit” on täynnä herkullisia huomioita aikamme hengestä – pikkuporvarillisesta elämäntyylistä ja mielenmaisemasta. “Sylvi-Kyllikki Kilpi – Matka valtakunnan vaikuttajaksi” kertoo, miten vankkumaton usko sivistykseen ja tasa-arvoon ajoi Kilven politiikan huipulle.

Riittääkö hyvään elämään Vallilan verhot, vai pitääkö olla myös valkoinen sohva? Voiko kunnollisuus mennä överiksi? Saako taide ärsyttää, tai toiset ihmiset? Pikkuporvarit pohtii elämäntapaa ja mielenmaisemaa, jotka ovat riistäytymässä valloilleen keskiluokan aseman muuttuessa epävarmemmaksi.

Pikkuporvarit kuvaa pikkumaista, pragmaattista ja ulkokultaista elämäntapaa, jossa teeskentely korvaa leikin, pöytätavat moraalin, dystopia utopiat ja naapurikyttäys yksilönvapauden. Pikkuporvarille mukavuudenhalu ja häiriöttömän elämän tavoittelu kasvavat ainoaksi siedettäväksi olotilaksi. Pikkuporvari ei kykene erottamaan sovinnaistapaa moraalista, eikä hän vaivaa päätään itsenäisellä ajattelulla. Ennen kaikkea pikkuporvari on puhdas materialisti, joka arvostaa korkealle kaiken, mitä rahalla saa.

Kukin eläköön miten tahtoo. Pikkuporvari kuitenkin katsoo oikeudekseen ja jopa velvolisuudekseen taivuttaa myös kaikki muut elämäntapaansa, koska pitää sitä ainoana oikeana ja muita elämäntapoja henkilökohtaisena loukkauksena. Tämä tekee pikkuporvarista hyvin vaarallisen.

Anna Kontula on sosiologi, kansanedustaja ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen kirjojaan yhdistävät voimakkaat ja valtavirrasta poikkeavat näkökulmat, jotka haastavat lukijaa ajattelemaan toisin.

Sylvi-Kyllikki Kilpi (o.s. Sinervo 1899–1987) syntyi Sörnäisissä köyhän, seitsenlapsisen perheen esikoisena. Vaasankadun pienestä hellahuoneesta Kilpi raivasi tiensä valtakunnan tason poliittiseksi vaikuttajaksi. Poliitikkona Kilpeä ajoi eteenpäin usko sivistyksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sukupuolen suhteen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hän raivasi aktiivisella toiminnallaan tietä tuleville naispoliitikoille. Kilpi muistetaan myös auttamistyöstään erityisesti Suomeen 1930-luvun lopulla saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.

Jaana Torninoja-Latola on historioitsija, joka on kirjoittanut useita artikkeleita Sinervon sisaruksista Airasta, Elvistä ja Sylvi-Kyllikistä. Hänen Elvi Sinervo
-elämäkertansa Yhä katselen pilviä (2017) sai kiittäviä arvosteluja.

Mauri Paasilinnan uutuuskirjassa terroristit iskevät Valkoiseen taloon, ja maailma ajautuu salamavauhtia kolmannen maailmansodan partaalle.

Toimittaja Heikki Holopaisen on tarkoitus toipua rankoista työvuosista vaellusretriitillä Lapin ruskamaisemissa, kun maailmalta alkaa kuulua hälyttäviä uutisia. Terroristit ovat surmanneet Yhdysvaltojen presidentin ja iskun takaa on paljastunut Pohjois-Korea. Kun Yhdysvallat hyökkää maan kimppuun, Kiina rientää liittolaisensa avuksi ja tilanne kärjistyy maailmanlaajuiseksi sodaksi. Pian myös Lapin metsissä käydään kamppailua elämästä ja kuolemasta.

Samaan aikaan Yhdysvalloista leviää uusi virus, joka herättää pelkoja Suomessa asti. Puhutaan koronaepidemian kaltaisesta mutta tappavammasta taudista, joka on ydinpommiakin tehokkaampi ja tarkempi ase.

Paasilinna luo pelottavan todenmukaisen kauhukuvan lähitulevaisuudestamme. Mihin äärimmäisyyksiin ihminen on valmis menemään, kun maailma luhistuu ympärillä, ja minkä puolesta silloin voi taistella?

Mauri Paasilinna on tunnettu erityisesti sotaromaaneistaan. Hän on kirjoittanut kaksikymmentä teosta, viimeisimpänä romaanit Kannakselta kotiin (Gummerus, 2013), Suomaalaiset (Gummerus, 2015) ja Mustan nuolen miehet (Into, 2019).

15.9. ilmestyvä Pedon aika aloittaa uuden trillerisarjan.