Tekijä: Hertta Suolahti

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Uutuuskirja osoittaa, että Suomi on jo informaatiosodan kohde

Uutuuskirja osoittaa, että Suomi on jo informaatiosodan kohde

Turvallisuuspolitiikan asiantuntijat Pasi Eronen Watt ja Juha-Antero Puistola näyttävät kirjassaan Valheiden sota, miten kolmen suurvallan kiihtyvä informaatiosota on hiipinyt keskelle arkeamme. Kuka voittaa valheiden sodan, ja mitä Suomen pitäisi tehdä?

Tänään 9.6. ilmestyvä Valheiden sota – Miten suurvallat muokkaavat todellisuutta haastaa suomalaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun mukavuusalueen. Vaikuttamista eivät harjoita vain vastustajat, vaan myös liittolainen voi muuttaa toimintaympäristöämme tavoilla, joihin emme ole tottuneet.

Kolme suurvaltaa toimii kolmella eri logiikalla: Venäjä hajottaa ja Kiina muokkaa. Yhdysvaltojen rooli on toinen: entinen läntisen järjestyksen takaaja on syvenevän riippuvuutemme ja oman poliittisen suunnanmuutoksensa myötä tullut paineen lähteeksi. Liittolaisen kohdalla vaikutus on vaikeinta tunnistaa ja toisaalta myöntää.

– Tulevaisuuden valtakamppailu käydään yhä useammin mielissä ennen kuin se näkyy kartoilla. Todellista valtaa on sillä, joka tietää, ettei yhteistä ”kukkulaa” eli jaettua todellisuutta enää ole, ja osaa toimia sen mukaisesti, Eronen Watt ja Puistola sanovat.

Suomi on jo kohde: ei tulevaisuudessa vaan nyt

Informaatiovaikuttaminen ei tarkoita vain valeuutisia. Se kohdistuu talouteen, teknologiaan, politiikkaan, algoritmeihin ja yhteiskunnallisiin jakolinjoihin jo tänään. Tekoäly on muuttanut informaatiosodan perusteita: ensimmäistä kertaa sisältöä voidaan tuottaa, kohdentaa ja testata teollisessa mittakaavassa lähes reaaliaikaisesti.

Kirja kehottaa siirtämään katseen ulkorajalta sisään: yksi keskeisistä haavoittuvuuksistamme on yhä useammin omat riippuvuutemme ja siitä seuraavat sokeat pisteet. Juuri ne piirteet, jotka tekevät meistä vahvoja, esimerkiksi luottamus, avoimuus, vapaa media ja oikeusvaltio, ovat myös vaikuttamisen houkuttelevimmat kohteet.

– Korkean luottamuksen yhteiskunta on erityisen haavoittuva, koska luottamus perustuu jaettuun todellisuuteen. Samat piirteet ovat silti myös paras suojamme, kunhan emme anna kääntää niitä itseämme vastaan, kirjailijat toteavat.

Mitä Suomen pitäisi tehdä?

Lännen ongelma ei ole tiedon puute vaan rakenteellinen epäsymmetria. Hyökkääjälle vaikuttaminen on halpaa ja usein riskitöntä, kun taas vastatoimet kohdistuvat lähes aina vaikuttamisen kohteeseen, eivät itse vaikuttajaan. Voiko vaikuttamista ylipäätään torjua, vai olemmeko aina takamatkalla?

– Kirja esittää muutaman selkeän suunnan. Ensinnäkin tiedon infrastruktuuri, kuten pilvipalvelut, hakukoneet, ja tekoäly, on nähtävä yhtä kriittisenä osana kansallista turvallisuutta kuin sähköverkko tai vaikkapa puolustusvoimat. Toiseksi vasteen on oltava kansalaiselle tunnistettavissa oleva kokonaisuus, ei sirpaleinen toimijajoukko, jollainen Suomella nyt on. Kolmanneksi vastatoimien on ulotuttava itse vaikuttajaan ja hänen kustannuksiinsa, ei vain yleisön valistamiseen. Lisäksi teknologia on otettava aktiiviseen puolustuskäyttöön. Tekoäly ei ole vain hyökkääjän ase, kirjailijat tiivistävät.

– Yksittäiseltä ihmiseltä ei vaadita erehtymättömyyttä vaan valppautta. Epäile sitä, mikä tuntuu liian selvältä, tunnista omat tunnevasteesi ja säilytä älyllinen uteliaisuus. Käytännössä kyse on pienistä päivittäisistä valinnoista: jaammeko vai emme, luotammeko vai epäilemmekö, pysähdymmekö ajattelemaan vai reagoimmeko automaattisesti. Tulevaisuus ei synny yhdestä päätöksestä vaan miljoonista tällaisista mikrovalinnoista. Kyynisyys ei kuitenkaan ole vastaus, vaan vastustajan tavoitetila.

Valheiden sota on nyt saatavissa kirjakaupoista ja lukuaikapalveluista. Kirjailijat kertovat kirjasta tänään 9.6. klo 17 Rosebud Sivullinen Kluuvissa.

Pasi Eronen Watt on turvallisuuspolitiikan asiantuntija, joka on erikoistunut hybridivaikuttamiseen ja vihamielisiin informaatio-operaatioihin. Hän työskenteli Euroopan ulkosuhdehallinnossa EUvsDisinfo-tiimissä seuraten Venäjän disinformaatiokampanjoita. Aiemmin hän on toiminut ETYJin tarkkailijana Itä-Ukrainan konfliktialueella ja sitä ennen puolustusministeriössä.

Komentaja evp. Juha-Antero Puistola on tutkija ja turvallisuusasiantuntija, joka on erikoistunut suurvaltojen strategioihin ja niiden keinoihin tavoitteidensa saavuttamiseksi. Hänellä on vuosikymmenten kokemus Suomen puolustushallinnosta ja kansainvälisistä tehtävistä. Puistola kirjoittaa ja luennoi säännöllisesti ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustuskysymyksistä.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Arne Dahlin kiitetty NOVA-sarja jatkuu

Arne Dahlin kiitetty NOVA-sarja jatkuu

Ylistäviä arvioita saaneen dekkarisarjan toisessa osassa Tukholman keskustaan ilmestyy kreikkalaista jumalaa esittävä patsas, joka sateen jälkeen paljastuu ruumiiksi. Pian taideteoksia alkaa ilmestyä lisää. Ruotsalaisen Arne Dahlin kirjoja on myyty yli 5 miljoonaa kappaletta ja käännetty 32 kielelle.

Tukholman keskustaan ilmestyy yllättäen kreikkalaista jumalaa esittävä patsas, joka tuijottaa terävästi valtaistuimeltaan. Se on kopio yhdestä antiikin maailman seitsemästä ihmeestä. Aluksi tukholmalaiset uskovat, että kyseessä on vaikuttava katutaideteos. Sitten alkaa sataa. Patsaan valkoinen materiaali valuu pois ja sisältä paljastuu ruumis.

Eva Nyman ja hänen NOVA-ryhmänsä saavat tehtäväkseen selvittää raa’an väkivaltarikoksen. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä pian katukuvaan alkaa ilmestyä lisää taideteoksia.

Samaan aikaan Anton Lindberg on ollut kateissa jo neljä kuukautta, ja Annika Stolt etsii kollegaansa pakkomielteisesti. NOVA-ryhmä epäilee Lindbergin sieppauksesta raaoista toimintatavoistaan tunnettua Hjulsta-nimistä jengiä, joka on ottanut haltuunsa yhä suurempia osia Tukholman huumemarkkinoista.

”Arne Dahl on huippuvireessä.”
– Skånska Dagbladet

”Kylmäävä, poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu trilleri.”
– Aftonbladet

Seitsemän vihjettä on nyt saatavissa kirjakaupoista ja lukuaikapalveluista. Kirjan on suomentanut Kari Koski ja äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.

Arne Dahl on yksi Pohjoismaiden arvostetuimmista ja menestyneimmistä rikoskirjailijoista. Hänen kirjojaan on myyty yli viisi miljoonaa kappaletta, ja niitä on käännetty yli 32 kielelle. Dahl on palkittu Saksan, Tanskan ja Ruotsin tärkeimmillä rikoskirjailijapalkinnoilla.

NOVA-sarjan ensimmäinen osa Pahan piirissä julkaistiin suomeksi kesällä 2024.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Ville-Juhani Sutisen romaani valottaa nykyisen luksuslomakohteen synkkää historiaa ja suomalaisten kytköstä orjakauppaan

Ville-Juhani Sutisen romaani valottaa nykyisen luksuslomakohteen synkkää historiaa ja suomalaisten kytköstä orjakauppaan

1700-luvun lopulle ajoittuvassa Kiirastulesta-romaanissa päähenkilö Rasti lähtee köyhän Suomen syrjäseudulta etsimään parempaa elämää ja ajautuu Ruotsin siirtomaahan Saint-Barthélemyyn Karibialle. Siellä hän tempautuu osaksi orjakaupan julmaa koneistoa.

Kiirastulesta antaa äänen historian jalkoihin jääneille. Tosipohjainen teos näyttää pysäyttävällä tavalla, miten suurvaltojen vauraus ja elämä on todellisuudessa rakentunut orjuuden ja riiston varaan.

Romaani kuvaa elävästi Ruotsin siirtomaasaaren kirjavaa yhteisöä virkamiehistä ja kauppiaista kapakoitsijoihin ja orjiin. Kaukana kotoa aikakauden eurooppalaisten ylevät ihanteet paljastuvat ristiriitaisiksi ja hauraiksi. Kun pakotiet yksi toisensa jälkeen sulkeutuvat, Rastin on tehtävä peruuttamaton valinta sopeutumisen ja kapinoinnin välillä.

Kiirastulesta on keskustelunavaus Suomen osallisuudesta orjamarkkinoihin osana Ruotsia. Samalla se on tarina St. Bartsin saaresta, kiirastulesta, joka on parinsadan vuoden aikana muuttunut orjapiiskureiden tyyssijasta luksuslomakohteeksi.

Teos on odotettua jatkoa 1600-luvun Uuden Ruotsin siirtokuntaa käsitelleelle, kiitetylle Paratiisista-romaanille.

”Omaperäinen, monitahoinen ja ihastuttava […] Se on monella tavalla sivumääräänsä painavampi teos.” – Helsingin Sanomat Paratiisista-romaanista

Kiirastulesta on nyt saatavissa kirjakaupoista, sekä e-kirjana lukuaikapalveluista.

Ville-Juhani Sutinen on Jyväskylässä asuva kirjailija, kääntäjä ja valokuvaaja, jolta on ilmestynyt kymmeniä teoksia – niin runoutta, romaaneja, esseistiikkaa kuin tietokirjoja. Sutinen palkittiin Tieto-Finlandialla vuonna 2022.

Julkaistu tehnyt

Ari Heinilän uutuuskirja näyttää, että Itämeri on suuri seikkailu

Ari Heinilän uutuuskirja näyttää, että Itämeri on suuri seikkailu

Elokuvantekijä ja itseoppinut Itämeri-tutkija Ari Heinilä on sukeltanut monilla maailman merillä ja seikkaillut mitä eksoottisimmissa paikoissa. Jännittävimmät seikkailut hän kuitenkin löysi lähivesistään Itämereltä. Minun mereni -valokuvateos kutsuu mukaan nauttimaan kotimerestämme luontoa kunnioittaen ja esittelee myös konkreettisia ratkaisuja Itämeren tilan parantamiseen.

Ari Heinilä ottaa lukijan mukaan tutkimusmatkalle, joka ulottuu perinteisistä harrastuksista ainutlaatuisiin kokemuksiin: snorklaukseen mikrosaaristojen luolissa, sukeltamiseen hylkeiden kanssa ja hylkyjen tutkimiseen. Minun mereni tarjoaa upeita luontokuvia, asiantuntijatietoa ja uusia näkökulmia meren tilasta, kuten matalien rantavesien rehevöitymisen vaikutuksista ilmastopäästöihin. Kirja sisältää myös yli kolmekymmentä QR-koodia, jotka johtavat Heinilän seikkailuistaan kuvaamiin lyhytelokuviin.

“Vaikka Itämeren tila on vakava, tämä kirja ei ui synkissä vesissä. Pyrin välittämään huumorilla sen valtavan riemun ja kauneuden, jota Itämeri on minulle tarjonnut.” – Ari Heinilä

Kirja on nyt saatavissa kaupoista. Sen tuotto menee Minun mereni -yhdistyksen kautta työhön Itämeren hyvinvoinnin hyväksi.

Ari Heinilä elokuvantekijä ja intohimoinen ulkoilmaihminen. Hän perusti laskettelulehti Skimbaajan vuonna 1977, aloitti tv-tuotannot vuonna 1989 ja on viime vuosina tehnyt lukuisia meriaiheisia dokumenttielokuvia, viimeisimpänä Minun mereni (2024). Heinilä sai Länsi-Uudenmaan Ympäristöpalkinnon vuonna 2013 ja Hangon kaupungin Ympäristöpalkinnon vuonna 2016.

Minun mereni ry sai alkunsa Heinilän innostuksesta Itämereen vuonna 2022. Yhdistys on rannikkoseudun ympäristöhankkeiden toimeenpanija, sekä lapsia ja nuoria innostavan merellisen ympäristökasvatuksen mahdollistaja. Järjestö haastaa erilaisia yhteisöjä Itämeri-työhön ja tarttumaan toimeen Itämeren puolesta.

Julkaistu tehnyt

Uutuuskirja avaa taustakeskusteluja Suomen ydinaselinjauksista

Keskustelu Suomen ydinaselinjauksista

Kansanedustaja ja tietokirjailija Kimmo Kiljusen teos Rajalla – Suomen selviytymistarina käy läpi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kautta aikojen. Kirjassa myös avataan Suomen ydinaselinjauksiin ja ydinenergialain muutoksiin liittyviä keskusteluja, joita tasavallan presidentin ja pääministerin kanssa käytiin tehtäessä puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa.

Idän ja lännen välisellä rajalla tasapainoillut Suomi on selviytynyt. Suhde itäiseen naapuriin on ollut kriittinen, ja poliittiset päättäjämme ovat historian eri vaiheissa painineet samojen tuskallisten realiteettien kanssa kuin me painimme nyt. Keskeistä on ollut yritys ylläpitää kansallista yhteisymmärrystä, sillä eripura antaa ulkopuolisille tilaa puuttua kansakunnan kohtaloon.

Viime vuosina ulkopoliittinen yksituumaisuus on rakoillut, mistä pahin esimerkki on suhtautuminen ydinaseisiin. Suomi päätti lähes yksimielisesti sotilasliitto Natoon liittymisestä. Tätäkin velvoittavampi päätös on Yhdysvaltojen kanssa tehty puolustussopimus DCA. Niin Nato-jäsenenä kuin Yhdysvaltojen DCA-sopimusverkostossa Suomi on profiloitunut Pohjoismaana. Sen keskeisin erityispiirre on Pohjolan ydinaseettomuus.

Presidentti Kekkonen teki aloitteen Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä. Presidentti Koivisto räätälöi ydinenergialain ja perusteli, että ”yksikään ydinase ei lisää kenenkään turvallisuutta”, ja siksi Suomi ei salli ydinaseita alueellaan. Presidentti Niinistövaali Koiviston perintöä ja alleviivasi, että ”ydinaseista päätettäessä Suomi ei ole subjekti, vaan objekti”.

Onko nykyhallitus tärvelemässä tämän perinnön purkamalla ydinenergialain rajoitteet ydinaseista? Presidentti Stubb perustelee, että ydinaseita koskevalla lakimuutoksella Suomi tulee Nato-jäsenenä ”samalle viivalle muiden Pohjoismaiden kanssa”. Norjalla ja Tanskalla on Nato-jäsenyytensä alkuvaiheista asti ollut päätös ydinaseettomuudesta rauhan aikana, joka on myöhemmin valtiosopimuksella (DCA-sopimus) vahvistettu. Islanti on lakisääteisesti ydinaseeton. Ruotsi kirjasi ydinaseettomuutensa Natoon liittymistä ja DCA-sopimusta koskeviin hallituksen esityksiinsä ja valtiopäivien päätöksiin. Samalla tavoin toimi Suomi viittaamalla ydinenergialakiin.

“Oli selvää, että yhdellä kysymyksellä konsensus saadaan helposti rikki”

Kimmo Kiljunen oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kun Suomi solmi DCA-sopimuksen. Kirjassaan hän avaa käytyjä taustakeskusteluja. Presidenttivaalien jälkeen Stubb oli kategorinen todetessaan, että mitä vähemmän Suomessa puhutaan ydinaseista, sen parempi. Oli selvää, että yhdellä kysymyksellä kansallinen konsensus saadaan helposti rikki – se on ydinaseet.

Yhdysvallat on sotilaallisesti täysin ylivertainen maailmassa, myös ydinaseiltaan. Kun sen kanssa laadittiin puolustusyhteistyösopimusta, ydinasekysymystä ei voitu välttää. Kaikilla Pohjoismailla on ydinaserajoitteet, jotka DCA-sopimusta solmittaessa huomioitiin, ja ne vaikuttavat niin Naton kuin Yhdysvaltojen puolustussuunnitteluun alueella. Norjassa ja Ruotsissa DCA-sopimuksen hyväksyminen valtiopäivillä oli riitaisaa.

Kiljunen kertoo kirjassaan pääministeri Petteri Orpon kanssa pohditun, että jos hallitus jättää ydinenergialakia uusiessaan ydinaserajoitteet ennalleen, se helpottaisi konsensuksen löytymistä DCA-sopimuksen taakse. Orpo vahvisti, että hallituksen kanta on, ettei ydinräjähteitä koskevaan 4. pykälään tehdä muutoksia. Sen seurauksena tuli mahdolliseksi, että eduskunta hyväksyi yksimielisesti, ilman äänestystä DCA-sopimuksen.

Suomessa ollaan yhtä mieltä, ettei maahamme sijoiteta ydinaseita, ei ainakaan rauhan aikana. Ydinenergialaista halutaan nyt poistaa ydinaserajoitteet. Miksi tarve? Ollaanko kuitenkin luomassa valmiuksia sijoittaa maahamme ydinaseita sodan aikana? Onko kyse F-35 hävittäjiemme suorituskyvyistä ja roolista mahdollisissa ydinaseiskuissa? Suomi ei kanna vastuuta Naton tai Yhdysvaltojen ydinpelotteesta, koska ei koskaan ole päätöksentekijä ydinaseiden käytöstä.

Rajalla – Suomen selviytymistarina ilmestyy tiistaina 26.5

 

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Elaf Alin selviytymistarina: kunniaväkivallan varjosta vapauteen

Elaf Alin selviytymistarina: kunniaväkivallan varjosta vapauteen

Ruotsalais-irakilaisen Elaf Alin palkittu esikoisteos Sanoitko minulle rakkaus? on henkilökohtainen kuvaus kasvamisesta kunniasorron tiukasti hallitsemassa perheessä. Kirja nousi Ruotsissa heti ilmestyttyään myynti- ja arvostelumenestykseen. Elaf Ali saapuu kesäkuussa Lahden kansainväliseen kirjailijakokoukseen.

Eräänä iltana 13-vuotiaan Elafin isä vastaa puhelimeen ja joutuu kohtaamaan pahimman painajaisensa: vieras poika kyselee hänen tytärtään. Seuraa silmitön suuttumus, ehdoton kielto puhua pojille ja repivä kaksoiselämä, jossa Elaf joutuu peittelemään todellisuutta koulukavereiltaan ja kantamaan sisällään syvää yksinäisyyttä ja häpeää.

Omaelämäkerrallisen romaanin kolme vuosikymmentä kattava kertomus on lomitettu faktaosioilla sekä kirjailijan vanhempien haastatteluilla, joissa he taustoittavat nykyistä suhtautumistaan kunniakäsityksiin. Ruotsissa vuonna 2022 julkaistu teos on saanut kiitosta sekä kriitikoilta että lukijoilta, noussut bestseller-listojen kärkeen ja voittanut lukuisia arvostettuja palkintoja, kuten Carl von Linné -palkinnon ja Slangbellan-debyyttipalkinnon.

”Laaja ja monipuolinen kuvaus kulttuurien yhteentörmäyksistä, kotoutumisesta, vastuukysymyksistä ja kunniasorrosta, mutta myös rakkaudesta.” – Carl von Linné -palkintoraati

Sanoitko minulle rakkaus? on saatavissa kirjakaupoista ja lukuaikapalveluista 22. toukokuuta. Kirjan on suomentanut Jaana Nikula. Elaf Ali osallistuu 11.–14. kesäkuuta järjestettävään Lahden kansainväliseen kirjailijakokoukseen ja häntä on mahdollista haastatella vierailun yhteydessä.

Elaf Ali syntyi Bagdadissa, Irakissa, ja muutti Ruotsiin nelivuotiaana. Hän vietti nuoruutensa Kristianstadissa, mutta asuu ja työskentelee nykyään Tukholmassa toimittajana ja kolumnistina Svenska Dagbladet -lehdessä.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Siamäk Naghianin kaksikielinen runoteos kutsuu pysähtymään

Siamäk Naghianin kaksikielinen runoteos kutsuu pysähtymään

Hiljaiset sadut on lohdullinen matka luonnon syliin ja ihmisyyden ytimeen. Siamäk Naghian – joka tunnetaan myös kansainvälisesti menestyneen Genelecin toimitusjohtajana – kirjoitti runoteoksen sekä suomeksi että äidinkielellään persiaksi.

Hiljaiset sadut kuljettaa lukijan tuntureiden kirkkaaseen ilmaan, metsien huminaan sekä lapsuuden puutarhoihin ja historian varjoihin. Se pysäyttää katsomaan kaikkea sitä, mikä on ohikiitävää mutta merkityksellistä. Kaksi eri kieltä kantavat ja syventävät tunnetta omilla ainutlaatuisilla tavoillaan.

“Tämä teos syntyi kahden kielen maailmasta ja elämisestä niiden kohtaamispinnassa. Suomi ja persia katsovat samaa maailmaa eri suunnista, mutta niiden katseet kohtaavat keskellä. Samasta runosta tuli kaksi polkua: rinnakkaisia ja toisiaan valaisevia. Syntyi dialogi, joka ei ollut vain sanojen vaihtoa. Se oli yksi elämäni syvimmistä kokemuksista.” – Siamäk Naghian

Hiljaiset sadut  on nyt saatavissa kaupoista. Äänikirja julkaistaan elokuussa.

Siamäk Naghian on iisalmelaisen Genelec Oy:n toimitusjohtaja. Hänet palkittiin Suomen vuoden 2018 yritysjohtajana ja Aalto-yliopiston vuoden 2020 alumnina. Naghian on toiminut myös virallisena kielenkääntäjänä (suomi–persia) vuodesta 1995 lähtien. Savolaisella maaseudulla viihtyvä Naghian harrastaa runoutta ja soittaa pienessä puhallinorkesterissa.

Julkaistu tehnyt

Eveliina Talvitien Helga-romaanista kantaesitys Porin Teatteriin

Helga – Tiedotebanner

Eveliina Talvitien omapäisistä käsityöläisnaisista kertovan romaanitrilogian avausosa Helga sovitetaan näytelmäksi, joka saa ensi-iltansa Porin Teatterissa syyskuussa 2027. Trilogian toinen osa Matleena julkaistiin tänä keväänä.

Helga (Into Kustannus, 2025) kertoo työlleen omistautuvan ja lahjakkaan maalaisompelijan epätavallisesta ratkaisusta ja sen seurauksista. Sodanjälkeiseen Suomeen sijoittuvaa romaania on kiitetty erityisesti autenttisesta ajankuvastaan. Helgan ja hänen tyttärensä Matleenan tarina jatkuu 1960-luvulta 1980-luvulle trilogian toisessa osassa, joka julkaistiin huhtikuussa.

”Itse tehdyt vaatteet tarjoavat vaikenemisen kulttuurissa kasvaneille hahmoille mahdollisuuden ylisukupolviseen kohtaamiseen. Pukeutumisen kautta on mahdollisuus peilata myös yhteiskuntaluokkien rajoja”, Eveliina Talvitie hahmottelee.

Trilogian päätösosa Karita on työn alla ja ilmestyy samaan aikaan Porin teatterissa 4.9.2027 ensi-iltansa saavan Helgan kanssa. Näytelmän dramatisoinnista ja ohjauksesta vastaa Minna Nurmelin, lavastussuunnittelusta Teemu Loikas ja pukusuunnittelusta Pasi Räbinä. Lippujen myynti alkaa maaliskuussa 2027, jolloin alkavat myös harjoitukset.

”Helgan myötä Eveliina Talvitiestä tulee kolmas porilainen kirjailija, jonka teos saa uuden elämän näyttämötaiteena teatterin ohjelmistossa. Dramatisointi jatkaa teatterin pitkäjänteistä työtä vahvasti paikallisiin tarinoihin ja inhimillisiin teemoihin pohjautuvan ohjelmiston rakentamisessa”, sanoo Porin Teatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos.

”Helga on näyttämösovitusta ajatellen varsinainen herkku. Talvitien tyylin vähäeleisyys ja romaanin tarinan aukkoisuus, jättävät minulle dramatisoijana tilaa”, ohjaaja Minna Nurmelin kertoo. “Vaikka romaanin tarina sijoittuu Satakuntaan ja Poriin, sen sisin on universaali ja kuviteltavissa minne päin maailmaa tahansa.”

Talvitie iloitsee mahdollisuudesta päästä osaksi näyttämöversioinnin prosessia. “Ilahduttaa myös olla tiettävästi ensimmäinen porilaistaustainen kirjailijanainen, jonka teoksen dramatisointi nähdään Porin teatterissa”, hän lisää.

Ompelija-trilogiasta ja Helgan näyttämösovituksesta keskustellaan Ylen Kulttuuriykkösessä keskiviikkona 20.5. klo 15.

Eveliina Talvitie on monipuolinen kirjailija ja toimittaja, joka asuu ja työskentelee Tallinnassa, Ateenassa ja Porissa. Hänen tuotantoonsa sisältyy romaaneja, elämäkertoja, tietokirjallisuutta ja lastenkirjoja. Talvitie on palkittu Tietokirjailijapalkinnolla vuonna 2025 tunnustuksena monipuolisesta ja ansiokkaasta tuotannostaan. Hän on saanut myös lastenkirjallisuuden Punni-palkinnon sekä Runeberg Junior -ehdokkuuden yhdessä kuvittaja Jani Ikosen kanssa. Talvitien kaunokirjallisuutta on käännetty viron ja kreikan kielelle.

Julkaistu tehnyt

Agenttimummo koukuttaa alakoululaiset kirjan ääreen

Agenttimummo koukuttaa alakoululaiset kirjan ääreen

Seiskaluokkalaisen Alexin ja hänen Rauha-mummonsa vauhdikkaat seikkailut jatkuvat suositun sarjan neljännessä osassa Agenttimummo ja kultainen vaippa. Ilkka Olavin kirjoittama ja Ossi Pirkosen kuvittama tarina kiskoo ruudulla roikkuvan varhaisnuoren kirjan ääreen hurjilla juonenkäänteillään ja Fortnite-teemallaan.

Alex suunnittelee Fortnite-teemaista esitelmää, kun Hopeaketun tekoälyavustaja lähettää hänelle karmivan viestin. Miten teknologiakorsto on päässyt käsiksi Alexin päänsisäisiin muistoihin? Edes mummolasta ei löydy heti vastauksia, sillä koko talo vilkkuu oudosti ja pihaan ilmaantuu kutsumaton vieras epäilyttävä viesti mukanaan.

Pian Alexille ja Rauha-mummolle paljastuu, että Hopeakettu kerää harvinaisia mineraaleja saattaakseen uuden superkoneensa valmiiksi. Alexin on yhdessä agenttimummonsa kanssa estettävä kultaa janoavan pahiksen aikeet, sillä kyseessä ei ole aivan tavallinen kulta…

Kirja on nyt saatavissa kirjakaupoista ja lukuaikapalveluista.

Ilkka Olavi on kirjailija ja näyttelijä. Hän on julkaissut useita lasten- ja nuortenkirjoja, kirjoittanut moniin lehtiin sekä vastannut nuorten kysymyksiin Demi-lehden Kysy kundilta -palstalla.

Ossi Pirkonen on helsinkiläinen kuvittaja, jonka kuvitukset ovat täynnä hullunkurisia hahmoja ja iloisia värejä. Hän on ollut mukana mm. mainos-, peli- ja animaatiomaailmassa.

Agenttimummo-sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet teokset Agenttimummo ja lentävät tekarit (2023), Agenttimummo ja salainen huussi (2024) ja Agenttimummo ja villi rollaattori (2025).

Julkaistu tehnyt

Heli Meklinin elämäntarina osoittaa, kuinka varatonkin voi vaurastua

Heli Meklinin elämäntarina osoittaa, kuinka varatonkin voi vaurastua

Viisitoista vuotta tanssitaiteilijana toiminut Heli Meklin kyllästyi rahattomuuteen ja päätti ottaa vastuun henkilökohtaisesta taloudestaan: hän muutti Tallinnaan, opiskeli juristiksi, hyppäsi finanssitalon uraputkeen ja innostui asuntosijoittamisesta. Uutuuskirjassa Persaukinen tahtoo Porschen Meklin kuvaa vauhdikasta vaurastumismatkaansa ja jakaa parhaat selviytymiskonstinsa.

Heli Meklinin tarina osoittaa, että pienelläkin pankkitilin saldolla aloittava voi ottaa taloutensa haltuun ja kerätä varallisuutta. Persaukinen tahtoo Porschen hyödyntää vähävaraiselle karttuneita selviytymiskonsteja ja tarjoaa esimerkkejä kekseliäisyyden voimasta, sinkkutalouden haasteista ja budjetoinnin taidosta sekä tavoista luoda kauneutta niukoin resurssein. Olennaista on hahmottaa, mitä kannattaa tavoitella, mistä luopua ja milloin on syytä tarkentaa suuntaa.

Persaukinen tahtoo Porschen on nyt saatavissa kirjakaupoista, sekä e- ja äänikirjana lukuaikapalveluista. Kirja on luotu yhdessä kirjailija Eveliina Talvitien kanssa.

Heli Meklin on Teatterikorkeakoulusta valmistunut tanssitaiteilija ja koreografi. Pariisissa, Berliinissä ja Hongkongissa vietettyjen vuosien jälkeen Meklin opiskeli EU- ja kansainvälistä oikeutta Tallinnan teknillisessä yliopistossa sekä yritysjuridiikkaa Aalto-yliopistossa. Sittemmin hän siirtyi finanssialalle ja kiinnostui asuntosijoittamisesta. Meklin haluaa edistää avointa rahapuhetta, sekä madaltaa kynnystä rahataitojen opetteluun.

Eveliina Talvitie on monipuolinen kirjailija ja toimittaja, joka asuu ja työskentelee Tallinnassa, Ateenassa ja Porissa. Hänen tuotantoonsa sisältyy romaaneja, tietokirjallisuutta, elämäkertoja ja lastenkirjallisuutta. Tietokirjoissaan Talvitie on käsitellyt muun muassa naisten yhteiskunnallista asemaa ja ihmisoikeuksia. Vuonna 2025 Talvitie sai Suomen tietokirjailijaliiton Tietokirjailijapalkinnon.

 

Julkaistu tehnyt

Uutuuskirja pureutuu ilmastopolitiikan epäonnistumiseen ja ympäristöliikkeiden voimattomuuteen – miten tästä eteenpäin?

Uutuuskirja pureutuu ilmastopolitiikan epäonnistumiseen ja ympäristöliikkeiden voimattomuuteen – miten tästä eteenpäin?

Amos Wallgrenin ja Jooseppi Räikkösen Palavan maailman politiikka on terävä analyysi ilmastopolitiikan epäonnistumisesta, ympäristöliikkeiden voimattomuudesta ja siitä, miten nyt olisi toimittava, jotta maapallo voidaan vielä pelastaa. Kirja tarkastelee maailmanpolitiikan tuoreimpia käänteitä ilmaston näkökulmasta ja tarttuu monipuolisesti eri ilmiöihin Kiinan noususta energiasiirtymään ja teknologiauskoon.

2010-luvulla ilmasto nousi kansainvälisen politiikan ykköspuheenaiheeksi: solmittiin uusia sopimuksia ja nähtiin valtavia kansanliikkeitä, jotka yhdistivät vaatimuksia ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, demokratiasta ja järjestelmän muutoksesta. Mutta nyt, 2020-luvulla, päästöt jatkavat kasvuaan, autoritaariset liikkeet vahvistuvat ja monet aikaisemmat lupaukset ovat jääneet lunastamatta. Mitä oikein tapahtui?

Palavan maailman politiikka etsii vastauksia tähän kysymykseen politiikan suurista linjoista: mitkä intressiryhmät, minkälainen politiikka ja minkälaiset maailmankatsomukset ovat tuoneet meidät tähän pisteeseen? Miksei kansainvälinen ilmastodiplomatia saavuttanut tavoitteitaan edes Suomen kaltaisessa maassa? Entä millaista politiikkaa harjoittavat ne, jotka väittävät ilmastonmuutoksen ratkeavan juuri päästämällä “irti politiikasta” ja jotka pyytävät meitä laittamaan uskomme teknologiaan tai luontoäidin kuunteluun?

Kirja osoittaa kriittisen katseen erityisesti niihin, jotka tarjoavat yksinkertaisia vastauksia monisyisiin ongelmiin. Valtaapitävien intressit, teknologiafantasiat ja vanhentuneet protestimuodot ovat osaltaan estäneet todellisen muutoksen. Kirja ravistelee niin päättäjiä kuin ympäristöliikkeitäkin katsomaan peiliin – ei osoittaakseen syyllisiä vaan avatakseen, millaista poliittista ajattelua ja toimintaa nykyhetki vaatii. Se haastaa lukijaa ajattelemaan, tekemään ja näkemään ilmastonmuutoksen ratkaisemisen ennen kaikkea vallan ja päätösten kysymyksenä.

Palavan maailman politiikka on nyt saatavissa kirjakaupoista ja e-kirjana lukuaikapalveluista. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kirjasta tänään tiistaina 5.5. klo 17 Helsingin keskustakirjasto Oodin kolmanteen kerrokseen Saarikoski-matolle!

Amos Wallgren on ympäristöaktivisti ja väitöskirjatutkija. Hän on kirjoittanut ilmasto-oikeudenmukaisuudesta teokseen Viimeinen siirto – Ympäristöliike Suomessa ja osallistunut lukuisiin kansanliikkeisiin, erityisesti Elokapinaan. Hänen työnsä keskittyy siihen, kuinka ilmastoliikkeet voivat vastata poliittisen toimintaympäristön murrokseen, kuten aktivismin rikollistamiseen, ja millaisia jännitteitä ilmastonmuokkauksen kansainvälinen politiikka synnyttää.

Jooseppi Räikkönen on politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija London School of Economicsissa. Hän on aiemmin työskennellyt tutkijana, lukio-opettajana sekä harjoittelijana Euroopan parlamentissa. Hänen kirjoituksiaan ilmestyy säännöllisesti eri lehdissä ja aikakausijulkaisussa. Hän kirjoittaa myös Hengellisiä kulkutauteja -blogia, joka käsittelee nykypolitiikkaa ja -kulttuuria laajalla otteella.

Julkaistu tehnyt

Tympeät tytöt – Luokkakipuja -kirjalle jo neljäs palkinto

Luokkakipuja – Tiedotebanner

Riina Tanskanen on saanut Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon sarjakuvateoksellaan Tympeät tytöt – Luokkakipuja (Into, 2025). Teos on aiemmin voittanut Tulenkantaja-palkinnon, Adlibris-palkinnon ja Yleisen Lehtimiesliiton Journalistipalkinnon, sekä ollut Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaana.

Palkinnot jaettiin Tampereen Raatihuoneella keskiviikkona 29. huhtikuuta.

Palkintoperusteet:

“Riina Tanskasen Tympeät tytöt – Luokkakipuja sanoittaa täydellisesti syrjäseutujen rappiota. Tämä tyttöydestään ylpeän teoksen luokka-analyysin terävyyttä voi verrata laadukkaaseen akateemiseen tutkimukseen. Luokkakipuja on puhuttelevan samaistuttava ja se koskettaa lukijaansa monilla tasoilla sukupuoleen katsomatta.”

Riina Tanskanen (s. 1998) on imatralais-tamperelainen sarjakuvapiirtäjä, kuvataiteilija, kirjailija ja yhteiskuntakriitikko. Hän on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin. Tanskanen äänestettiin Vuoden tamperelaiseksi 2026.

Tympeät tytöt – Luokkakipuja oli vuoden 2025 ylivoimaisesti myydyin sarjakuvateos Suomessa. Kirjan pohjalta on syntynyt myös museonäyttely ja näytelmä.