Tekijä: jukka

TORSTAI
28-10-2021 12:00 – Vallisaari – Aura Koivisto (Ei mikä tahansa metsä) ja Ari-Pekka Huhta (Opas perinnemaisemiin): Opi tuntemaan luontoa paremmin!
Haastattelija: Minna Pyykkö
28-10-2021 13:30 – Hakaniemi – Emilia Kukkala: Kaiken jälkeen
Haastattelija: Laura Gustafsson
28-10-2021 14:30 – Hakaniemi – Eveliina Talvitie: Kävin vaan uimassa, sisko
Haastattelija: Harri Moisio
28-10-2021 16:00 Punavuori – Tarja Heiskanen & Mirja Vallisaari & Katja Liuksiala: Väkevät sielut
Haastattelija: Iida Simes
28-10-2021 16:30 – Senaatintori – Luontokato ja mitä voimme sille tehdä?
Laura Ertimo: Aika matka!, HS Ympäristön tuottaja Piia Elonen ja kirjailija Juha Kauppinen keskustelevat
28-10-2021 18:00 – Kallio – Kuparikettu ja Heikki Saure: Noitakirja
Haastattelija: KirjaKalliolaiset
28-10-2021 18:00 – Töölönlahti – Tutkinnassa rikos – Joni Nikkola ja Pauli Jokinen keskustelevat
28-10-2021 18:30 – Kruununhaka (Tiedetori) Risto Isomäki (Mitä koronapandemian jälkeen), Petro Poutanen ja Lilly Korpiola (Korona) yhteishaaastattelu: Elämä koronapandemian jälkeen
Haastattelija: Riikka Kämppi

PERJANTAI
29-10-2021 11:30-12:30 – Toukola – Laura Ertimo: Ihme ilmat! ja Aika matka!
29-10-2021 11:30 – Esplanadi – Siamäk Naghian ja Minna Kettunen: Siamäk Naghianin uskomaton elämä
Haastattelija: Satu Laatikainen
29-10-2021 12:30 – Senaatintori – Eveliina Talvitie ja Anu Sinisalo: Vanha nainen tanssii
Haastattelija: Anu Koivunen
29-10-2021 12:30 – Töölönlahti – Pauli Jokinen: Verikoirat ja muita terroristeja sortokauden Helsingissä
Haastattelija: Joni Nikkola
29-10-2021 16:00 – Töölönlahti – Antto Terras ja Sami Kuronen: Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack, juhlakirja 20v
29-10-2021 16:00 Petri Saraste Akateemisen Kirjakaupan osastolla
Haastattelija: Kari Lumikero
29-10-2021 16:30 – Kruununhaka (Tiedetori) Heikki Hiilamo: Syntymättömät lapset
Haastattelija: Iida Simes
29-10-2021 16:30 – Hakaniemi – Jeremy Dronfield: Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin (etähaastattelu)
Haastattelija: Ari Turunen
29-10-2021 16:30 – Töölönlahti – Nina Honkanen ja Hannu-Pekka Björkman: Pakopiste
Haastattelija: Juha Roiha
29-10-2021 17:00 – Hakaniemi – Philip Lymbery: Dead Zone – Mihin villi luonto katosi? (etähaastattelu)
Haastattelija: Antti Haataja
29-10-2021 17:30 – Suomenlinna – Petri Saraste: Kirjeenvaihtaja
Haastattelija: Kari Lumikero
29-10-2021 18:00 Hakaniemi – Sergei Lukjanenko: Kuudes vartio
Haastattelija ja tulkkaaja: Anni Lappela
29-10-2021 19:00 Töölönlahti – Katri Norrlin ja Nelli Kenttä: Vitun ruma
Haastattelija Virva Paloviita

LAUANTAI
30-10-2021 12:00 – Kruununhaka (tiedetori) – Risto Isomäki: Ruoka, ilmasto ja terveys
Haastattelija: Ville Niinistö
30-10-2021 12:30 – Punavuori Pelle Miljoona (Like), Anu Patrakka (Into), Heikki Valkama (Tammi)
Haastattelija: Päivi Remes
30-10-2021 13:30 – Punavuori Arttu Tuominen (WSOY), Antti Vihinen (Into)
Haastattelija: Sini Paloheimo
30-10-2021 15:00 Vallisaari – Ajatuksia yksinolosta
Anna-Stina Nykänen (Yksin kotona), Antti Ervasti ja Matti Pikkujämsä (CupOfTherapy)
Haastattelija: Pauliina Pietilä
30-10-2021 16:00 – Punavuori – Risto Isomäki: Atlantin kuningatar
Haastattelija: Ville Niinistö
30-10-2021 16:30 – Vallisaari – Sari-Marika Durchman: Supervoimani ADHD
Haastattelija: Tarja Törmänen
30-10-2021 16:30 – Punavuori – Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi
Haastattelija: Virpi Hämeen-Anttila
30-10-2021 16:30 – Kallio – Mintie Das: Kuolleetkin ghostaa
Haastattelija: KirjaKalliolaiset
30-10-2021 16:30 – Hakaniemi – Luke Harding: Venäjän vakoojaverkosto
Haastattelija: Jussi Niemeläinen
30-10-2021 17:00 – Töölönlahti – Anne Pennanen ja Jenna: Pako päihdehelvetistä – Huostaanotetun lapsen raju selviytymistarina
Haastattelija Satu Laatikainen
30-10-2021 17:30 – Töölönlahti – Denise Rudberg: Vaarallinen yhteys
Haastattelija: Riikka Kämppi
30-10-2021 19:00 – Hakaniemi – Heine Bakkeid: Nuku lapsi armaani
Haastattelija: Markus Asunta (etähaastattelu)
30-10-2021 19:00 – Suomenlinna – Pauli Jokinen: Verikoirat ja muita terroristeja sortokauden Helsingissä
Haastattelija Joni Nikkola

SUNNUNTAI
31-10-2021 10:30 – Toukola – Mira Mallius: Meri-karhun suuri suku
31-10-2021 10:30 Akateeminen Kirjakauppa, Risto Isomäki: Atlantin kuningatar
Haastattelija: Riikka Kämppi
31-10-2021 11:30 – Vallisaari – Kuinka kohdata kuolema
Riitta Tulusto (Loppuun asti ystävän vierellä), Sanna Vaara (Siskonpeti) ja Sanna Wikström (Elämä ensin)
31-10-2021 11:30 – Kallio – Katri Norrlin ja Nelli Kenttä: Vitun ruma
Haastattelija KirjaKalliolaiset
31-10-2021 12:00-13:00 – Kallio – Riina Tanskanen mukana paneelikeskustelussa
31-10-2021 12:30 – Esplanadi – Minja Koskela: Äidiksi tuleminen
Haastattelija: Anu Koivunen
31-10-2021 12:30 – Töölönlahti – Ina Mikkola: Valtakirjani
31-10-2021 12:30 – Punavuori – Antto Terras: Tallinnan tappajat 2&3 – Viron veriset vuodet
Haastattelija Marjo Näkki
31-10-2021 13:00 – Kallio – Ina Mikkola: Valtakirjani
Haastattelija: KirjaKalliolaiset
31-10-2021 13:30 – Töölönlahti -Minja Koskela: Äidiksi tuleminen
Haastattelija: Anu Koivunen
31-10-2021 13:30 – Vallisaari – Salla Nazarenko ja Reetta Huttunen: Miten käy ihmisen ilman antibiootteja
Haastattelija: Iida Simes
31-10-2021 14:30 – Esplanadi – Pia Penttala ja Risto Pakarinen: Suomen Supernanny
31-10-2021 15:00 – Töölönlahti – Risto Isomäki: Atlantin kuningatar
Haastattelija: Riikka Kämppi
31-10-2021 15:00 – Kallio – Riina Tanskanen: Tympeät tytöt
Haastattelija: KirjaKalliolaiset
31-10-2021 15:30 – Töölönlahti – Markku Kanerva, Alpo Suhonen & Risto Pakarinen: Markku Kanerva – Matkalla EM-kisoihin
Haastattelija Mika Rönkkö
31-10-2021 15:30 – Esplanadi – Jarno Paalasmaa: Kasvatusviisautta kiireisille
Haastattelija: Mimmi Saarinen
31-10-2021 16:00 – Kumpula – Vuokko Hurme ja Noora Katto Hirveä nälkä
31-10-2021 16:30 – Hakaniemi – Anna Kontula Pikkuporvarit – Pohdintaa aikamme hengestä
Haastattelija: Anu Koivunen
31-10-2021 17:00 – Hakaniemi – Moona Laakso & Jasmin Hamid: Vaurastu kuin nainen
Haastattelija Ina Mikkola

Venäjän turvallisuuspalvelun yritys päästä eroon Navalnyista elokuussa 2020 on selvä osoitus siitä, kuinka vaarallisena häntä Kremlissä pidetään. Mutta kuka Navalnyi oikein on, mitä hän haluaa, ja keitä hänen kannattajansa ovat? Ja ennen kaikkea: miksi hän palasi Venäjälle?

Putinin pahin vihollinen – Aleksei Navalnyin tarina on Kanava-palkitun Kalle Kniivilän viides Venäjää ja entistä Neuvostoliittoa käsittelevä tietokirja. Kirjan mukaan “venäläiset pelkäävät nyt omaa valtiotaan enemmän kuin koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Vladimir Putinin valtakoneisto tekee nyt kaikkensa Navalnyin murtamiseksi ja hänen poliittisen liikkeensä tuhoamiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole merkki valtakoneiston voimasta vaan pikemminkin sen hauraudesta”, sanoo Kniivilä kirjassaan.

1.12. ilmestyvä teos kertoo maailman tunnetuimmasta poliittisesta vangista Aleksei Navalnyista, hänen taistelustaan Venäjän korruptiota vastaan ja hänen maanlaajuisesta organisaatiostaan, joka nyt on julistettu äärijärjestöksi ja lakkautettu. Kirja kertoo myös siitä, mitä Venäjän politiikassa tapahtuu, kun Navalnyi on vankilassa ja hänen lähimmät kollegansa maanpaossa.

Kalle Kniivilä on Malmössä ilmestyvän Sydsvenska Dagbladetin toimittaja. Hän on toiminut myös Ruotsin suurlähetystön lehdistöneuvoksena Moskovassa ja Kiovassa. Kniivilä on opiskellut venäjää Leningradin yliopistossa ja Itä-Euroopan tutkimusta Lundin yliopistossa. 1990-luvun alussa hän oli Kansan Uutisten kirjeenvaihtaja Moskovassa. Kniivilän esikoisteos Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö sai Kanava-palkinnon vuoden 2014 parhaana tietokirjana.

Päivätyönsä ohella Kniivilä on kirjoittanut lisäksi Krimin valloituksesta kertovan Krim on meidän (2015), Baltian venäläisistä kertovan Neuvostomaan lapset (2016) sekä Tanjan katu – Elämää Pietarissa 1917–2017 (2017), joka kertoo tavallisten ihmisten elämästä Pietarissa sadan vuoden aikana, sotien ja vallankumousten varjossa.

1.12.2021 suomeksi ilmestyvä Putinin pahin vihollinen ilmestyi ruotsiksi ja esperantoksi heinäkuussa 2021. Päivitetty suomenkielinen laitos on työstetty valmiiksi ensimmäisten kahden jo ilmestyttyä, ja se seuraa tapahtumia aina syyskuun 2021 parlamenttivaaleihin saakka.

“Tieni vei Pariisiin” kertoo Kaisa Savolaisen tiestä Vuotjärveltä Pariisiin Unescoon. “Helmi Krohnin ihmeellinen elämä” -kirjassa tutustutaan Krohnin elämään kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä.

Kaisa Savolaisen lapsuus viiden lapsen sisarusparvessa maalaistalossa on kiintoisa aikalaiskuvaus 1940-luvulta. Hänen työelämänsä alkoi ammatinvalinnanohjaajana Kuopiossa 1960-luvulla. Lopulta Savolainen päätyi korkeaan asemaan YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä Unescossa. Juuri ilmestyneessä Tieni vei Pariisiin -kirjassaan Savolainen avaa henkilökohtaisten kokemusten kautta tätä kiehtovaa ja samalla monimutkaista järjestöä, josta Suomessa ei ole paljon kirjoitettu.

Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa uudenlainen kirjakokonaisuus.

Radio Suomipopin monitahoista historiaa juhlistetaan printtiteoksella ja uudenlaisella audiotuotannolla, joka yhdistää äänikirjan ja kuunnelman omaksi formaatikseen. 

“Juhlakirjakokonaisuuden eri formaatit tulevat kukin omalta osaltaan syventämään kirjan kokemuksellisuutta: uudenlainen audiotuotanto lähtee kuuntelijan näkökulmasta liikkeelle yhdistäen muun muassa perinteisiä äänikirjan, kuunnelman ja podcastin ominaisuuksia toisiinsa. Painettu kirja taas on visuaalisesti vaikuttava kokonaisuus, jonka luokse haluaa palata kerta toisensa jälkeen,” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.

Painettu kirja sisältää reilusti paljastuksia ja runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia kanavan vieraista, risteilyistä, festareilta ja studion syövereistä. Kanavan vannoutuneiden fanien kohtaloilla on kirjassa oma, tärkeä roolinsa. Monet kuuntelijat ovat rytmittäneet koko elämänsä kanavan kanssa samaan tahtiin. Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjan sisällöntuotannosta vastaa kirjailija Antto Terras.

”Juhlakirjakokonaisuuden myötä lukijat ja kuuntelijat pääsevät vieläkin lähemmäksi Suomen rakastetuimpien radioäänien elämää. Kirja antaa tekijöille mahdollisuuden kertoa myös ne hienoimmat, mutta myös ne noloimmat hetket radiotaajuuksilla”, kertoo Radio Suomipop -radiokanavan ohjelmapäällikkö Sami Virtanen.

Kirjan kannen on suunnitellut kansikuvakilpailun voittanut Pete-Jukka Rinteelä.

Radio Suomipop on kahdenkymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa populaarikulttuurikentässä. Kanavan persoonat – mm. Jaajo Linnonmaa, Anni Hautala, Juha Perälä ja Hovimuusikko Ilkka ovat nousseet radiotaivaalla aivan omaan galaksiinsa. Radio Suomipop on ollut vuosien saatossa myös mahdollistavana ponnahduslautana lukuisille kotimaisille artisteille. Esimerkiksi Lauri Tähkä ja Arttu Wiskari lähtivät lentoon juuri Suomipopin siivittäminä.

”Valitsin rautakapassa asiakkaalle tapetteja ja kuulin, kuinka Suomipopilta pärähti eetteriin Mökkitie. Sen jälkeen myivät tarvikkeita jo muut jätkät. Suomipopin musavelhot antoivat minulle ja biisilleni mahdollisuuden!” Näin kauniisti kertoo kanavan merkityksestä uralleen Arttu Wiskari. ”Olen maksanut velkaani Suomipopille tunnollisesti – sillä se olin minä, joka lahjoitti heille Hovimuusikon.”

Ja Lauri Tähkä jatkaa: ”Pakko myöntää – Tyttörukka oli hitti jo syntyessään, mutta Suomipop teki siitä megahitin!”

 

Tänään ilmestyvä kirja haastaa meidät kaikki ottamaan haltuun niin oman elämän kuin ympäröivän maailman.

Mitä jos valtaistuin ei olisikaan pelkkä kuninkaallisille varattu näköalapaikka? Entä jos vallankahva olisi työkalu, johon itse aktiivisesti tartumme, kun tunnemme sitä tarvitsevamme?

Valtakirjani on kirja meille kaikille ja erityisesti niille, jotka eivät ole edes tienneet janoavansa valtaa. Inspiroivan teoksen havainnolliset tehtävät herättelevät kapinahenkeä ja haastavat raivaamaan tietä kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja tervettä itsetuntoa.

Ina Mikkola on palkittu toimittaja, ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija, mutta ennen kaikkea periksiantamaton vallankumoustaistelija. Mikkola on tavannut työssään paitsi vaikutusvaltaisia poliitikkoja, menestyneitä yritysjohtajia ja maailmanluokan artisteja myös vallankäytön ja haitallisten valtarakenteiden uhreja. Mikkolan edellinen teos, suursuosioon noussut Runkkarin käsikirja ilmestyi vuonna 2020. Molempien kirjojen upean kuvituksen on tehnyt Alessandra Bernard.

Kirjamessujen koko ohjelman löydät täältä.

Juuri ilmestynyt teos on koskettava tositarina rakkaudesta ja rohkeudesta kuolemanpelon keskellä.

Vuonna 1939 itävaltalainen Gustav Kleinmann ja hänen vanhin poikansa, 15-vuotias Fritz joutuivat Buchenwaldin keskitysleirille Saksaan. Sieltä alkoi heidän kammottava ja samalla koskettava ja tärkeä tarinansa, jota on vaikea edes kuvitella.

Gustav päätettiin siirtää Auschwitziin, jonka he molemmat tiesivät merkitsevän varmaa kuolemaa. Silti Fritz teki uskomattoman valinnan ja pyysi päästä isänsä mukaan kohti Aushcwitzin kuolemanleiriä. Vankeutta kesti yhteensä viisi vuotta, mutta rakkautensa ja rohkeutensa avulla Fritz ja Gustav selviytyivät hengissä. Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin on tarpeellinen muistutus paitsi ihmiskunnan karmeimmista teoista myös perheen ja ihmismielen voimasta.

Herkästi ja taidokkaasti kirjoitettu teos perustuu Gustav Kleinmannin salaa pitämään päiväkirjaan. Harva holokaustista selvinnyt on tuonut mukanaan vapauteen näin tarkkoja päiväkirjamerkintöjä koko vankeutensa ajalta.

Walesilaissyntyinen Jeremy Dronfield on kirjailija, historoitsija ja entinen arkeologi. Hän on kirjoittanut romaaneja, tietokirjoja ja elämäkertoja. Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin oli Sunday Times- ja Amazon-bestseller -listojen kärkisijalla ja se on käännetty viidelletoista kielelle.

Risto Isomäen “Atlantin kuningatar” on 2030-luvulle sijoittuva trilleri, jossa uusin teknologia ratkaisee ilmastonmuutoksen aiheuttamia karmaisevia ongelmia.

Malaria on piinannut maapallon olentoja jo 130 miljoonan vuoden ajan ja tappanut vähintään puolet kaikista maapallolla koskaan eläneistä ihmisistä. Se on aina ollut ja tulee aina olemaan sairauksien Kuningatar.

Isomäen 1.10. ilmestyvässä Atlantin kuningattaressa olosuhteet malarian leviämiselle ovat jälleen muuttuneet suotuisiksi. Kuten eräs kirjan hahmoista sanoo: ”Valkoiset kuolevat malariaan, kun maapallo lämpenee ja merenpinnan nousu muuttaa myös pohjoisen rantakaupungit ja jokilaaksot malariasoiksi. Vähän ajan päästä yksikään valkoinen nainen ei enää halua lisääntyä muuten kuin mustan afrikkalaisen miehen kanssa – koska muuten heidän lapsensa kuolevat jo vauvoina malariaan.”

Kirjassa esitellään uusinta teknologiaa, kuten Guinnessin ennätystenkirjasta tuttu materiaali piioksidiaerogeeli (Silica aerogel), jonka lämpöä ja kylmyyttä eristävät ominaisuudet ylittävät kaikki tähän asti tunnetut materiaalit.

Atlantin kuningatar on paluu CIA:n ex-agentti Lauri Nurmen maailmaan. Se on itsenäinen jatko-osa Tammen julkaisemille Lauri Nurmi -seikkailuille Litium 6 (2007), Jumalan pikkusormi (2009) ja Haudattu uhka (2016).

”Parasta työssäni on, kun romaanissa kuvaamani ajatukset kävelevät kirjojen maailmasta ulos todellisuuteen”, sanoo Risto Isomäki.

Teos on Jules Vernen jalanjäljissä kirjoitettu utopiaromaani, joka visioi parempaa tulevaisuutta ihmiskunnalle. Osana tarinan juonta se tuo esiin suuren joukon turhan vähälle huomiolle jääneitä tai aivan uusia keinoja torjua ilmastonmuutosta.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian.

Isomäen kirjoja on käännetty noin 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto. Vuonna 2020 Risto Isomäelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. Palkitsemisperustelut voi lukea täältä.

 

Juuri ilmestynyt “Miten minusta tulee minä – Opas varhaislapsuuteen” tiivistää helposti omaksuttavaan muotoon elämäntaidolliset perusteet, jotka jokaisen lasten kanssa tekemisessä olevan aikuisen on hyvä osata.

Pienen lapsen oppimiskyky on ilmiömäinen. Varhaislapsuudessa omaksutut toimintamallit ohjaavat lasta läpi elämän. Lapsi tarvitsee vanhempiaan ja muita aikuisia tukemaan kasvussa ja kehityksessä, jotta hän pystyy myöhemmin elämässään tekemään oikeita valintoja ja ottamaan vastuuta. 

Miten minusta tulee minä avaa lapsuuteen näkökulman, joka korostaa perheen ja lapsuuden merkitystä elämäntaitojen ja tunnetaitojen oppimisessa. Kirjassa käydään elämänläheisesti ja lukuisin esimerkein läpi sitä, miten vanhemmat voivat olla voimavaroja ja tukipilareita varhaisten vuosien aikana.

Miten minusta tulee minä on tarkoitettu käsikirjaksi, johon voi aina tarttua ja syventyä. Kirja soveltuu erinomaiseksi oppaaksi niin vanhemmille kuin isovanhemmillekin.

Annukka Oiva-Kess on työskennellyt neuvolapsykologina, erityisalueenaan lasten mielenterveyden ennaltaehkäisevä toiminta. Myöhemmin hän on toiminut organisaatioiden kehittäjänä ja konsulttina sekä henkilöstöjohtajana kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa.

Eeva-Liisa Kronqvist on pitkän työuran tehnyt yliopisto-opettaja ja konsultti, erityisalueenaan pienten lasten kasvu, kehitys ja sen tukeminen. Hänen tutkimusalueenaan on ollut varhainen oppiminen, lasten yhteistyö ja vuorovaikutus. Kronqvist on julkaissut kehityspsykologiaan ja varhaiseen oppimiseen liittyviä oppikirjoja ja artikkeleita.

 

Anna Kontulan “Pikkuporvarit” on täynnä herkullisia huomioita aikamme hengestä – pikkuporvarillisesta elämäntyylistä ja mielenmaisemasta. “Sylvi-Kyllikki Kilpi – Matka valtakunnan vaikuttajaksi” kertoo, miten vankkumaton usko sivistykseen ja tasa-arvoon ajoi Kilven politiikan huipulle.

Riittääkö hyvään elämään Vallilan verhot, vai pitääkö olla myös valkoinen sohva? Voiko kunnollisuus mennä överiksi? Saako taide ärsyttää, tai toiset ihmiset? Pikkuporvarit pohtii elämäntapaa ja mielenmaisemaa, jotka ovat riistäytymässä valloilleen keskiluokan aseman muuttuessa epävarmemmaksi.

Pikkuporvarit kuvaa pikkumaista, pragmaattista ja ulkokultaista elämäntapaa, jossa teeskentely korvaa leikin, pöytätavat moraalin, dystopia utopiat ja naapurikyttäys yksilönvapauden. Pikkuporvarille mukavuudenhalu ja häiriöttömän elämän tavoittelu kasvavat ainoaksi siedettäväksi olotilaksi. Pikkuporvari ei kykene erottamaan sovinnaistapaa moraalista, eikä hän vaivaa päätään itsenäisellä ajattelulla. Ennen kaikkea pikkuporvari on puhdas materialisti, joka arvostaa korkealle kaiken, mitä rahalla saa.

Kukin eläköön miten tahtoo. Pikkuporvari kuitenkin katsoo oikeudekseen ja jopa velvolisuudekseen taivuttaa myös kaikki muut elämäntapaansa, koska pitää sitä ainoana oikeana ja muita elämäntapoja henkilökohtaisena loukkauksena. Tämä tekee pikkuporvarista hyvin vaarallisen.

Anna Kontula on sosiologi, kansanedustaja ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen kirjojaan yhdistävät voimakkaat ja valtavirrasta poikkeavat näkökulmat, jotka haastavat lukijaa ajattelemaan toisin.

Sylvi-Kyllikki Kilpi (o.s. Sinervo 1899–1987) syntyi Sörnäisissä köyhän, seitsenlapsisen perheen esikoisena. Vaasankadun pienestä hellahuoneesta Kilpi raivasi tiensä valtakunnan tason poliittiseksi vaikuttajaksi. Poliitikkona Kilpeä ajoi eteenpäin usko sivistyksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sukupuolen suhteen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hän raivasi aktiivisella toiminnallaan tietä tuleville naispoliitikoille. Kilpi muistetaan myös auttamistyöstään erityisesti Suomeen 1930-luvun lopulla saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.

Jaana Torninoja-Latola on historioitsija, joka on kirjoittanut useita artikkeleita Sinervon sisaruksista Airasta, Elvistä ja Sylvi-Kyllikistä. Hänen Elvi Sinervo
-elämäkertansa Yhä katselen pilviä (2017) sai kiittäviä arvosteluja.

Mauri Paasilinnan uutuuskirjassa terroristit iskevät Valkoiseen taloon, ja maailma ajautuu salamavauhtia kolmannen maailmansodan partaalle.

Toimittaja Heikki Holopaisen on tarkoitus toipua rankoista työvuosista vaellusretriitillä Lapin ruskamaisemissa, kun maailmalta alkaa kuulua hälyttäviä uutisia. Terroristit ovat surmanneet Yhdysvaltojen presidentin ja iskun takaa on paljastunut Pohjois-Korea. Kun Yhdysvallat hyökkää maan kimppuun, Kiina rientää liittolaisensa avuksi ja tilanne kärjistyy maailmanlaajuiseksi sodaksi. Pian myös Lapin metsissä käydään kamppailua elämästä ja kuolemasta.

Samaan aikaan Yhdysvalloista leviää uusi virus, joka herättää pelkoja Suomessa asti. Puhutaan koronaepidemian kaltaisesta mutta tappavammasta taudista, joka on ydinpommiakin tehokkaampi ja tarkempi ase.

Paasilinna luo pelottavan todenmukaisen kauhukuvan lähitulevaisuudestamme. Mihin äärimmäisyyksiin ihminen on valmis menemään, kun maailma luhistuu ympärillä, ja minkä puolesta silloin voi taistella?

Mauri Paasilinna on tunnettu erityisesti sotaromaaneistaan. Hän on kirjoittanut kaksikymmentä teosta, viimeisimpänä romaanit Kannakselta kotiin (Gummerus, 2013), Suomaalaiset (Gummerus, 2015) ja Mustan nuolen miehet (Into, 2019).

15.9. ilmestyvä Pedon aika aloittaa uuden trillerisarjan.