Tekijä: jukka

Loppuuko työ? Mikä on aktiivisen työvoimapolitiikan nykytila? Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Miten saavuttaa korkea työllisyysaste? Onko maahanmuutto hyvinvointiyhteiskunnan pelastaja?

25 huippuasiantuntijan kirjoittama Työllisyyskysymys vastaa muiden muassa näihin kysymyksiin. Kirja julkaistaan 5.4.2018 kello 16 Kaisa-talon Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki, vapaa pääsy), tervetuloa!

Julkistamiskeskustelua johtaa kirjan toimittaja, dosentti Jouko Kajanoja ja keskusteluun osallistuvat Kalevi Sorsa säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja, tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen STM:stä, digitaalisen talouden tutkija Ville-Veikko Pulkka ja TEM:n tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Työllisyys on sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen sekä hyvinvointivaltion tulevaisuuden ydinkysymys. Ansiotyö on  ratkaisevasti elämäämme määrittävä asia, ja talouspoliittisessa keskustelussa työllisyysasteen nostaminen nousee muiden tavoitteiden yläpuolelle. On siis tärkeää ymmärtää työllisyyskysymys koko laajuudessaan.

Työllisyyskysymys käsittelee tätä kokonaisuutta korkean tason asiantuntijoiden toisiaan täydentävistä näkökulmista. Kirja alkaa talouspolitiikan vaihtoehtojen ja työllisyyskysymyksen suhteiden sekä Suomen työllisyyspolitiikan kokonaiskuvan tarkastelulla. Toisen aihepiirin muodostavat aktiivisen työvoimapolitiikan historia ja nykytila.

Kannustinkysymystä ja sosiaaliturvan ja koulutuksen kytkentöjä työllisyyteen tarkastellaan useasta näkökulmasta. Oman aihepiirinsä muodostavat työttömyyden kustannukset, osallisuuden merkitys sekä työkyky ja työkyvyttömyys. Työvoimapolitiikan kansainvälisiä ja kansallisia malleja käsittelevät useat erilaisiin kokemuksiin perehtyneet kirjoittajat. Lopuksi pohditaan työn muutoksen suuntia ja työllisyyskysymyksen ratkaisumalleja. Tuloksena on yleistajuinen tietokirja ja akateeminen oppikirja.

Kirjan on tuottanut VVT (Vapaus Valita Toisin ry). Katso kirjan sisällysluettelo.

Saatavilla Innon verkkokaupasta: Työllisyyskysymys

Kääntäjä Jaana Nikula on ehdolla Mikael Agricola -palkinnon saajaksi Zinaida Lindénin teoksen Rakkaus kolmeen appelsiiniin (Into Kustannus) ja Johanna Holmströmin Sielujen saari (Otava) suomennoksista.

Palkintoraadin perustelee valintaansa: ”Ruotsiksi kirjoittava suomenvenäläinen Zinaida Lindén on maassamme poikkeuksellisen kansainvälinen kirjailija, jonka viiltävät ja taiten rakennetut novellit koskettavat globaalin todellisuutemme elinhermoja. Jaana Nikulan suomennos seurailee joustavasti ja herkällä otteella alkutekstin polveilua ja tekee täyttä oikeutta sen usein elämänmyönteisen huumorin, mutta toisinaan myös traagisten tuntojen sävyttämälle otteelle. Novellien vaihtuvat miljööt, dialogi ja risteilevät näkökulmat välittyvät kirkkaina ja pakottomina, ja näennäisen kepeän tyylin ja eri kulttuureja luotaavan psykologisen tarkkanäköisyyden tulkinta on kaikki Lindénin suomennetut teokset kääntäneen luotettavan ammattilaisen kädenjälkeä.” Nikulan käännös Holmströmin Sielujen saaresta taas on ”naseva, mehevä ja idiomaattinen tyylitietoisen kääntäjän suomennos, joka myötäilee varmalla ja aistivoimaisella otteella alkuteoksen sielunmaisemaa ja ajankuvaa.”

Lisätietoja:
intokustannus.fi/kirja/rakkaus-kolmeen-appelsiiniin/

Suomen kirjataiteen komitea on valinnut Jessica Leinon Kaapeli 25 -kirjankannen yhdeksi vuoden 2017 onnistuneimmista kansista. Kirjataiteen onnistuneimmat kannet -kunniakirjalla palkittiin kahdeksan kirjaa. Jessica Leinon kansi pohjautuu Thierry Noirin maalaukseen Kaapelitehtaan porttikäytävässä.

Annina Vainion toimittama Kaapeli 25 – Muistikuvia ja muistelmia on juhlakirja, joka kokoaa yksiin kansiin Suomen suurimman kulttuurikeskuksen historian kannalta keskeisten henkilöiden muistikuvia menneestä ja näkemyksiä tulevasta.

Palkitut toimittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi kirjoittavat kirjan presidentti Sauli Niinistöstä. Kirja Mäntyniemen herra – Miksi juuri Sauli Niinistöstä tuli Suomen historian suosituin poliitikko ilmestyy ensi syksynä. Kustantaja on Into.

”Sauli Niinistön ura on poikkeuksellinen, koska hänen suosionsa on vain kasvanut, vaikka hänen poliittiset vastustajansa ovat yksi kerrallaan menettäneet suosionsa”, kommentoi Lauri Nurmi aiheen valintaa.

“Niinistön  poikkeuksellisuudessaan kiehtova ura olisi toisaalta voinut hyvinkin katketa moneen aiempaan vaiheeseen. Kiinnostavaa on, mikä kaikki on suunniteltua ja mikä sattumaa”, lisää Matti Mörttinen.
Nurmi jatkaa: ”Presidentin julkisuuskuva on hieno mutta hieman yksiulotteinen. Haluamme tarjota suomalaisille lukijoille aiempaa laajemman henkilökuvan ja ennen kaikkea analyysin Niinistön poliittisesta urasta 1980-luvulta vuoteen 2018 saakka”.

Salolainen varatuomari Sauli Niinistö (s. 1948) valittiin eduskuntaan 1987, ja hän on toiminut Kansallisen kokoomuksen puheenjohtajana, valtiovarainministerinä, Euroopan investointipankin varapääjohtajana, eduskunnan puhemiehenä ja vuodesta 2012 lähtien tasavallan presidenttinä. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Niinistö teki Suomen poliittisen historian ääniennätyksen. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa hänen äänimääränsä  presidentinvaalien  ensimmäisellä kierroksella oli peräti 62,6 prosenttia. Kirjassa Nurmi ja Mörttinen analysoivat muun muassa presidentti Niinistön ulkopolitiikkaa.

Lauri Nurmi (s. 1980) palkittiin vuonna 2017 Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla perussuomalaisten hajoamista ja hallituspolitiikkaa luotaavista artikkeleista. Into julkaisi lokakuussa kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia, joka paljasti lisää skuuppeja. Nurmi on myös ehdolla Bonnierin Suuren journalistipalkinnon saajaksi. Palkinto jaetaan suorassa lähetyksessä 14.3.
Matti Mörttinen (s.1958) on Aamulehden arvostettu pääkirjoitustoimittaja ja artikkelitoimituksen päällikkö.

Saimaannorppa on kulkenut pitkän matkan vihatusta tuhoeläimestä ihmisen kaveriksi. Saimaannorppa ja ihminen esittelee saimaannorpan suojelukiistan esimerkkinä nykyisen luonnonsuojelupolitiikan ongelmista, joista yksi keskeinen on eri sidosryhmiä edustavien ihmisten välisen luottamuksen mureneminen.

Vaikka saimaannorpan kanta on nykyään kiistatta suurempi kuin 1970- tai 1980-luvuilla, suojelu silti kärjistyi 2000-luvulla kiistelyksi eri tahojen välillä. Mistä oikein on ollut kysymys? Ainakaan ei yksin norpasta. Väliin kiivaskin keskustelu saimaannorpan suojelusta niveltyy mutkikkaalla tavalla muun muassa paikallisten elinkeinojen murrokseen, muuttuviin käsityksiin hallinnon rooleista, maassamme 1980-luvulta alkaen puhjenneisiin toistuviin suojelukiistoihin, ja mitä ilmeisimmin myös vuonna 1995 toteutuneeseen Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Taustalla häälyy jääpesiin synnyttävän norpan lisääntymismahdollisuuksia uhkaava ilmastonmuutos.

Kirja kertoo ihmisistä, joille saimaannorppa on eri syistä merkityksellinen eläin. Me ihmiset annamme luonnolle äänen omilla arvoillamme sekä tiedoillamme, ja määrittelemme, mikä luonnossa on arvokasta, mitä luonnossa suojellaan ja miten. Koska meidän luontosuhteemme ovat jo lähtökohdiltaan erilaisia, tulee luonnonsuojeluun liittyvistä konflikteista helposti pirullisia − eikä niihin ole helppoja ratkaisuja.

Kirjassa annamme lukijalle mahdollisuuden samaistua kirjassa puheenvuoron saaneiden eri sidosryhmiä edustavien haastateltavien asemaan, peilata sitä taustoittamaamme suomalaisen luonnonsuojelun ja suojelukonfliktien historiaan ja näin laajentaa käsitystään konfliktien syistä ja seurauksista. Kirja myös pohtii, miten vastaavilta konflikteilta voitaisiin välttyä tai millä keinoilla luottamus olisi mahdollista palauttaa kiistoihin ajautuneiden osapuolten välille. Tälle opille on käyttöä maailmassa, jossa erilaisten luontoon kohdistuvien paineiden kasvaessa myös luonnonsuojelukonfliktien määrä tulee vääjäämättä kasvamaan.

Kirjoittajien esittely:

FT Minttu Jaakkola (s. 1973) on koulutukseltaan ekologi ja evoluutiobiologi. Jaakkola on kestävän kehityksen ja sidosryhmävuorovaikutuksen asiantuntija, joka työskentelee tällä hetkellä ratkaisukeskeistä ympäristötutkimusta rahoittavan Maj ja Tor Nesslingin Säätiön tutkimusjohtajana.

Dos. Timo Vuorisalo (s. 1959) on koulutukseltaan biologi, ja toimii Turun yliopistossa ympäristötieteen lehtorina. Hän tutkii evoluutioekologiaa, ympäristönsuojelun historiaa ja kaupunkiekologiaa.

HT Lasse Peltonen (s.1968) on ympäristökonfliktien ratkaisun professori Itä-Suomen yliopistossa. Peltosen tutkimus on suuntautunut ympäristökonflikteihin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin, paikalliseen ympäristöpolitiikkaan ja yhdyskuntien kestävään kehitykseen.

Tilattavissa Innon verkkokaupasta.