Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon sai tänä vuonna Lännen Median ja Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi. Voittojuttu julkaistiin lauantaina 3.6.2017 ja sen otsikko oli: ”Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle: soinilaiset muodostaisivat oman eduskuntaryhmän”.
Nurmi kertoi useisiin hallituslähteisiin perustuneessa Lännen Median lehtien jutussaan, että perussuomalaisista loikkaisi noin 20 kansanedustajan ryhmä, jonka turvin Juha Sipilän (kesk) hallitus voisi jatkaa ja Jussi Halla-ahon (ps) johtamat perussuomalaiset siirtyisivät oppositioon, koska muut puolueet eivät suostuisi olemaan samassa hallituksessa heidän kanssaan.
Nurmi julkaisi aiheesta myös tietokirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia, joka julkaistiin 24.10.
Suomen Kuvalehden journalistipalkinto jaettiin 43. kerran. Suomen Kuvalehti jakaa Otavan Kirjasäätiön tuella vuosittain 10 000 euron suuruisen journalistipalkinnon erityisen vaikuttavasta journalistisesta toiminnasta.
10 000 euron Kanava-palkinto myönnettiin tänä vuonna päätoimittaja Hanna Nikkasen ja työryhmän teokselle Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into). Kirjan on kirjoittanut 21 journalistiikan opiskelijaa Tampereen yliopistosta Hanna Nikkasen ohjauksessa.
”Hyvän sään aikana on tähän mennessä paras Suomessa ilmastonmuutoksesta tehty kirja. Se käsittelee monipuolisesti ilmastonmuutoksen syitä, vaikutuksia ja torjuntaa. Aihe on tärkeä ja äärimmäisen ajankohtainen, ja siitä annetaan tasapainoinen ja ymmärrettävä kuva”, palkintoraadin puheenohtaja Tuomo Lappalainen luonnehtii palkittua kirjaa.
Vaikka ilmastonmuutoksen vakavuus tulee kirjassa hyvin esiin, tekijät eivät tyydy pelkästään kauhistelemaan sitä, vaan etsivät haastateltaviensa kanssa aktiivisesti ratkaisuja, joilla maapallon lämpenemistä voidaan hidastaa. Teoksen artikkeleissa ääneen pääsevät myös muut kuin ilmastotutkimuksen valtavirran edustajat.
Tänä syksynä kuudennen kerran jaettu Kanava-palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle.
Hanna Apajalahden teos Kulttuurimatkailijan Lappi saa matkailulehti Mondon matkakirjapalkinnon kunniamaininnan.
Raadin perustelut ovat seuraavat:
”Lapista on kirjoitettu paljon matkakirjallisuutta, mutta Kulttuurimatkailijan Lappi nostaa ansiokkaasti esiin paikallista kulttuuria saamelaiskulttuureista taiteeseen. Suositeltavaa luettavaa jokaiselle, joka haluaa tutustua Lappiin pintaa syvemmältä.”
Vuoden matkakirjaksi Mondo valitsi Helena Kulmalan, Rauno Lahtisen ja Aleks Talven teoksen Turku Kaupunkiopas. Toisen kunniamaininnan saiNe saavat Ella Kannisen ruokakirja Ella – Kotona Italiassa.
Mondo jakaa vuoden matkakirja -palkinnon nyt 15. kerran.
Palkinto jaetaan 26.10. Helsingin kirjamessuilla, Minna Canth -lavalla, klo 12.30.
Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo ja Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, pitkäaikainen vaikuttaja Juho Eerola astuvat kirjamessutorstaina lavalle ensi kertaa perussuomalaisten hajoamisen jälkeen. Tilaisuus on samalla Lauri Nurmen kirjoittaman kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjan yleisöjulkistus.
Tilaisuus on torstaina 26.10. klo 12-12.30 Aleksis Kivi -lavalla. Keskustelemassa Juho Eerola, Simon Elo, Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjan kirjoittaja Lauri Nurmi ja keskustelun moderoija Matti Posio.
Politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo kirjassaan Perussuomaltaisten hajoamisen historia runsaasti uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.
Kirjassa esiintyvät omilla nimillä muun muassa Timo Soini, Jussi Halla-aho, Jussi Niinistö, Matti Putkonen, Sampo Terho, Juho Eerola, Veera Ruoho, Alexander Stubb, Antti Rinne, Anna-Maja Henrikssonja Olli Immonen. Lisäksi lukuisat kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat antaneet nimettöminä haastatteluja.
Kirja ei kerro vain perussuomalaisten hajoamisesta, vaan kertoo myös muiden hallituspuolueiden osallisuudesta perussuomalaisten hajoamista edeltäviin tapahtumiin. Kirja julkaistaan 24. lokakuuta, jolloin se myös on kirjakaupassa.
Lauri Nurmi: PERUSSUOMALAISTEN HAJOAMISEN HISTORIA
FSB-eversti Alexander Litvinenko myrkytettiin kuoliaaksi Lontoossa vuonna 2006. Litvinenkon oli määrä kuolla heti, mutta kuoleman pitkittyessä hän onnistui jäljittämään murhaajansa: heidän jälkeensä jättämä poloniumjälki johtaa vääjämättä tiedustelupalvelu FSB:n laboratorioon Venäjälle. Litvinenkon ja Hardingin mukaan kyseessä oli Venäjän hallinnon korkean tason junailema salamurha, josta epäillyt ehtivät paeta takaisin Venäjälle. Britannian viranomaiset ovat vaatineet heidän luovuttamista tuomittaviksi, mutta turhaan.
Kirjan uskomattomat käänteet myrkytyksen valmisteluista, peittelystä ja juonista syyllisten paljastamiseksi ovat totta vaikkakin tarua ihmeellisempiä, todellinen tosielämän trilleri. Litvinenkon murhan jälkeen alkoi geopoliittisen häirinnän vuosikymmenen. Ukrainan sota ja Krimin pakkoliitos ovat tuoneet uudenlaisen kylmän sodan Euroopan, Yhdysvaltojen ja Venäjän välille.
Luke Harding on The Guardianin arvostettu toimittaja ja maailmanlaajuisesti tunnettu tietokirjailija. Into Kustannus on julkaissut häneltä muun muassa Mafiavaltion, riipaisevan omakohtaisen raportti kokemuksista kirjeenvaihtajana Venäjällä, sekä kaksi muuta tietotrilleriä Wikileaksistä ja Edward Snowdenista: https://intokustannus.fi/harding-luke/
Luke Harding esiintyy Helsingin kirjamessuilla perjantaina 27.10. kello 17.30 Rosebudin ja kello 19 Akateemisen osaston lavalla sekä lauantaina 28.10. kello 13.30 Eino Leino -lavalla ja kello 14.30 Rosebudin osastolla. Katso Innon koko kirjamessuohjelma: https://intokustannus.fi/kirjamessut2017
Huomenna 17.10. vietetään jälleen Asunnottomien yötä, jossa julkaistaan Naamat, pysäyttävä haastattelu- ja valokuvakirja asunnottomuudesta.
Ääneen pääsevät asiantuntijat sekä kadun varsinaiset ekspertit, asunnottomat. Monisäikeinen puheenvuorojen vyöry pureutuu suorasukaisesti asiaan ja repii auki palvelujärjestelmän mekaniikkaa ja viranomaisten taakkaa. Esiin piirtyy köyhyys, leipäjono, ruuan dyykkaus, verkkokellari, kaverin sohva, päihteet, prostituutio, väkivalta, vankila, asumisyksikkö – ihminen, joka on aina arvoitus, ellei tunne hänen tarinaansa.
Suomessa on kodittomia noin 7 000. Suurin osa heistä elää pääkaupunkiseudulla.
”Tunsin olevani liian hyvässä kunnossa saadakseni asunnon, kunnes ymmärsin, että ansaitsen oman kodin kuten kaikki muutkin. Olen nukkunut ystävieni luona, ja äitini. He ovat minua hyvää hyvyyttään majoittaneet. On tarjottu apua, mutta ylpeyteni estää minua vaivaamasta ketään.” – kirjaan haastateltu Hemppa
”Kuljetan patjaa kainalossani. Tämä yhteiskunta ei tule yhtään vastaan sen jälkeen kun luottotiedot ja asuto menee alta: on pakko oppia varastamaan ja ryöstämään.” – kirjaan haastateltu Joni
Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvoja Ulla Pyyvaara marssittaa eteemme alati liikkuvan aikalaiskertomuksen, joka on väkevä, ruma ja kaunis. Huumori kukkii odottamattomissa paikoissa, koska sen täytyy. Jokainen haastateltava on antanut kirjaan paitsi tarinansa myös kasvonsa. Valokuvaaja Arto Timosen pysäyttävät otokset tulevat iholle.
Karri “Paleface” Miettinen ja Teivo Teivainen ovat molemmat juuri julkaisseet kirjan itsenäisyyden merkityksistä ja suomalaisuuuden jännitteistä. Minkälaisia jännitteitä ja yhtymäkohtia kirjojen välille syntyy? Taidepalkintoja saanut menestyslaulaja ja tiedepalkintoja saanut maailmanpolitiikan professori pohtivat myös sitä, miten taide ja tiede voivat kohdata.
Räppärin ja professorin aamiaiskeskustelu Suomen itsenäisyydestä pidetään 18.10. kello 9.30–11 Helsingin yliopiston uudessa Tiedekulmassa
(Yliopistonkatu 4, vapaa pääsy), tervetuloa!
Teivainen pohtii kirjassaan Maailmanpoliittinen kansalliskävely vapauden ulottuvuuksia ja nationalismin varjopuolia. Eloisa kirja on paitsi johdatus Suomen symboleihin ja itsenäisen kansakunnan merkityksiin myös matkaopas Helsinkiin. Karri ”Paleface” Miettisen Viides maamme-kirja (Like) on taas vilpitön monologi suomalaisuudesta, eräänlainen rakkaudentunnustus Suomelle ja kontribuutio suomalaiseen arvokeskusteluun. Se käy ennakkoluulottomasti ennakkoluuloja vastaan ja käsittelee mm. suomalaisten suhdetta luontoon, postnationalismia, totuudenjälkeistä aikaa, Suomea rauhanvälittäjänä, vihapuhetta, Suomen sisällissotaa ja feminismiä.
Teivaisen kirjan julkistamisjuhlat järjestetään samana iltana 18.10. kello 16–23.30 samoissa tiloissa Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, vapaa pääsy), tervetuloa! Teivaisen kanssa keskustelevat nationalismin ja Suomen itsenäisyyden eri ulottuvuuksista muiden muassa Ozan Yanar, Maryan Abdulkarim, Juhana Vartiainen, Erkki Liikanen kuten myös Karri Miettinen. Ennakkotiedoista poiketen Tarja Halonen ei pääse mukaan keskusteluun. Sen sijaan illan debatit avaa Pilvi Torsti, joka teki viime viikolla eduskunta-aloitteen presidentin syntyperävaatimuksen poistamisesta. Teivainen esittää kirjassaan oman ehdotuksensa.
Teivo Teivainen on maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Hän on kysellyt ja kävellyt suurimmassa osassa maailman maita – sekä työnsä takia että maailmaan tutustuakseen. Teivainen on toiminut vierailevana professorina monissa Etelä-ja Pohjois-Amerikan yliopistoissa. Hänen kirjojaan on ilmestynyt useilla kielillä.
Paleface Miettinen (s. 1978) on rap-muusikko ja yhteiskunnallinen aktivisti. Hän on kirjoittanut Likelle kirjat Viides Maamme-kirja ja Rappiotaidetta sekä suomentanut mattip:n kanssa Saul Williamsin raprunokirjan Sanoi haulikko päälle.
Lauri Nurmen 24.10. julkaistava kirja Perussuomalaisten hajoamisen historia kertoo yhden nykyaikamme kovimman poliittisen kamppailun syyt ja taustat useiden eri puolueiden lähteiden pohjalta.
Kirja julkaistaan tiedotustilaisuudessa tiistaina 24.10. kello 9.30 Akateemisessa kirjakaupassa (Keskuskatu 1, Helsinki, 2. kerros).
Kirjan kirjoittaja Lauri Nurmi on paikalla.
Kirjan yleisöjulkistus on Helsingin kirjamessuilla torstaina 26.10 klo 12–12.30 Aleksis Kivi -lavalla.
Jussi Halla-ahon ja Timo Soinin välillä käytiin pitkä valtataistelu. Polttavassa uutuuskirjassa politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo runsaasti uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.
Kirja kertoo asioista, joista poliitikot eivät koskaan puhu julkisesti. Ääneen pääsevät – nimillään tai luottamuksellisesti – kymmenet tapahtumiin eri vaiheissa osallistuneet poliitikot, joita Nurmi on haastatellut.
Kirja on kertomus vaikeudesta nostaa populistipuolueen kannatusta ja säilyttää puolueen yhtenäisyys.
Aamulehden ja Lännen median toimittaja Lauri Nurmi ennakoi puolueen hajoamista jo kaksi vuotta sitten.
Lauri Nurmi (synt. 1980) on Aamulehden Lännen Mediassa työskentelevä politiikan toimittaja, joka työssään analysoi suomalaista valtapolitiikkaa.
Keväällä 2017 Sanomalehtien Liitto palkitsi Nurmen vuoden 2016 parhaan näkökulmakirjoituksen kirjoittajana Vuoden paras -kilpailussa. Raati perusteli Nurmen ykkössijaa hänen Syyria-aiheisen tekstinsä rohkeudella ja tiukalla näkökulmalla.”Juttu on samalla historiatietoinen ja sidottu tähän aikaan. Kirjoittaja perustelee näkemyksensä, tekee synteesin ja pitää lukijan mukana riippumatta hänen taustatiedoistaan aiheessa”, ammattilaisraati arvioi. Samalla analyyttisellä, faktapohjaisella, rohkealla ja mukaansa tempaavalla kirjoitusotteella Nurmi kertoo perussuomalaisten hajoamisesta.
Kirja julkaistaan 24. lokakuuta, jolloin se myös on kirjakaupassa.
Tampereen yliopiston journalistiopiskelijat ja tutkiva toimittaja Hanna Nikkanen tekivät kirjan ilmastonmuutoksesta. Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaikenkertoo muutoksesta, jota voidaan vielä hillitä. Menneisyyteen ei kuitenkaan ole paluuta, vaan väistämättömiin uhkiin pitää Suomessakin varautua.
2017 on ollut hullu vuosi. Satelliittikuvat ovat paljastaneet napa-alueiden jääpeitteen vähentyneen odottamattoman rajusti. Itä-Afrikan ennätyksellinen kuivuus on ajanut ihmisiä kotiseuduiltaan. Hurrikaanit ovat riepotelleet Pohjois-Amerikkaa ja Karibiaa. Viimeiset kolme vuotta on mitattu ennätyksellisiä maapallon keskilämpötiloja.
Jääkarhut, Afrikan kuivat pellot ja Tyynenmeren uppoavat saaret ovat ilmastonmuutoksen tuttua kuvastoa. Mutta mitä tapahtuu Suomelle?
Tänään julkaistavan kirjan Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken ovat tehneet 21 Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijaa ja viime lukuvuoden vierailijaprofessori Hanna Nikkanen. Nikkanen on palkittu tutkiva toimittaja, tietokirjailija ja Long Play -julkaisun päätoimittaja.
Kirja kertoo muutoksista Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa. Tarkastelussa ovat muun muassa suomalainen teollisuus, edustuksellisen demokratian kipupisteet, uhat torjuva ihmismieli sekä ilmastokriisin ratkaisuehdotukset.
Yli 300-sivuisen kirjan teko aloitettiin tammikuussa ja saatiin päätöksen reilu puoli vuotta myöhemmin. Sen 64 valokuvassa näyttäytyy metsien, keskiluokkaisen kulutuksen ja teknologian Suomi: tuttu maa, joka saa outoja piirteitä ilmaston muuttuessa.
“Ilmastonmuutos pysytteli pitkään sekä politiikan että journalismin marginaalissa. Silti tiedämme, että se on aikamme tärkein aihe, ja sen kautta tulevat sukupolvet tulkitsevat tekojamme”, Hanna Nikkanen sanoo.
“Kirjanteon aikana Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti ja hän ryhtyi irrottamaan maataan Pariisin ilmastosopimuksesta. Se saattaa lopulta olla siunaus ilmastoponnisteluille. Aihe on noussut ennennäkemättömällä tavalla uutisiin, politiikkaan ja kahvipöytäkeskusteluihin, myös Suomessa. Kirjastamme rakentui muotokuva Suomesta historiallisena hetkenä, kahden aikakauden rajalla.”
Usein kuulee puhuttavan, että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Saanemme tulevina vuosikymmeninä pidemmän kasvukauden, kun olosuhteemme lähenevät Puolan tai jopa Unkarin nykyilmastoa. Samalla menetämme kymmeniä eläinlajeja varsinkin Pohjois-Suomesta, mutta myös makeutuvasta Itämerestä. Lämpenevät talvet ja lisääntyvä kosteus uhkaavat viljelylajikkeita. Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän kurjistuvat viljelyolosuhteet ajavat ihmisiä kohti pohjoista, ja vastuumme sekä turvapaikan antajana että ruoan tuottajana kasvaa.
Ilmastonmuutos ravisuttaa myös Suomen taloutta. Raaka-ainetuotanto ja biotalous toimivat vaikeilla markkinoilla, kun kovien päästötavoitteiden myötä energiasyöppöjä aloja rankaistaan, sijoittajaraha virtaa pois fossiililiiketoiminnasta ja hiilinieluina toimivia metsiä halutaan suojella. Samalla avautuu uusia menestymisen mahdollisuuksia.
Työryhmä on paneutunut myös ruokakulttuuria, asumista ja liikkumista myllertäviin muutospaineisiin. Hyvän sään aikana selvittää, onko Helsingin metro turvassa merenpinnan nousulta, pohtii tavaroiden korjaamiseen kannustavan veropolitiikan mahdollisuutta ja esittää pienen puolustuspuheenvuoron muovipakkauksille.
Kirja ravistelee mielikuvaa, jossa yksilön pienet kulutusteot ovat ainoa tie pelastukseen. Tulossa on suuremman mittakaavan muutoksia: sääntöjä ja veroja, hyvästejä halvoille polttoaineille, lyhyille lennoille sekä kahden euron jauhelihapaketeille. Hyvän sään aikana piirtää pisteen huolettoman kulutuksen aikakaudelle ja katsoo uteliaasti kohti tulevaisuuden Suomea.
Lue lisää työryhmän somekanavista
Facebook: Hyvän sään aikana
Instagram: ilmastokirja2017
Twitter: ilmastokirja
Soundcloud: Hyvän sään aikana
Professori Teivo Teivainen pohtii tänään ilmestyvässä kirjassaan Maailmanpoliittinen kansalliskävely vapauden ulottuvuuksia ja nationalismin varjopuolia. Kirjan julkistamisjuhlat järjestetään 18.10. kello 16–23.30 Helsingin yliopiston uudessa Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, vapaa pääsy), tervetuloa! Teivaisen kanssa keskustelevat nationalismin ja Suomen itsenäisyyden eri ulottuvuuksista muiden muassa Tarja Halonen, Maryan Abdulkarim, Juhana Vartianen, Erkki Liikanen ja Karri “Paleface” Miettinen.
Eloisa kirja on paitsi johdatus Suomen symboleihin ja itsenäisen kansakunnan merkityksiin myös matkaopas Helsinkiin. Maailmanpolitiikka ei asu vain diplomaattien neuvottelupöydissä – sen voi löytää myös pienellä kävelyretkellä.
Teivaisen kävely käynnistyy Tähtitorninmäeltä. Haaksirikkoiset-patsas huutaa apua lännestä, ja esiin nousee kysymyksiä Lippulaulun siniristijihadismista. Seuraavalla etapilla Teivainen kysyy, mitä maanpuolustuksellista hyötyä on hakaristin käytöstä ilmavoimien tunnuksena. Matkalla tulee vastaan yllättäviä keskustelukumppaneita. Sofiankadulla Teivainen pohtii venäläisyyttä Suomessa ja ehdottaa kyrillisten aakkosten opettamista Suomen kouluissa. Hän kertoo, miten tekoäly pelastaa suomen kielen ja narauttaa Rautatieasemalla etniseen profilointiin syyllistyneen poliisin.
Kävely johtaa käsittelemään myös saamelaiskysymystä ja suomalaista sellukolonialismia sekä pohtimaan, mitä Suomi voisi oppia muusta maailmasta. Kävelyn varrella aikoinaan rasismista tuomittu baarien suuromistaja Jouni Lanamäki avautuu aatteestaan ensi kertaa yli 20 vuoteen. Kirja nostaa esiin myös kiperiä kysymyksiä kansanedustaja Ozan Yanarin kohtaamasta rasismista eduskunnan sisällä. Teivainen esittää myös ehdotuksen, miten presidentin syntyperäisvaatimuksen voisi määritellä uudestaan.
Teivo Teivainen on maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Hän on kysellyt ja kävellyt suurimmassa osassa maailman maita – sekä työnsä takia että maailmaan tutustuakseen. Hänen Helsingissä järjestämänsä kaupunkikävelyt ovat herättäneet hämmennystä esimerkiksi Venäjän mediassa. Teivainen on toiminut vierailevana professorina monissa Etelä-ja Pohjois-Amerikan yliopistoissa. Hänen kirjojaan on ilmestynyt useilla kielillä.
Teivaisen kirjan julkistamisjuhlat järjestetään samana iltana 18.10. kello 16–23.30 samoissa tiloissa 
