Julkaistu

Uutuuskirja avaa kansanedustajan työtä poikkeuksellisella tavalla

Uutuuskirja avaa kansanedustajan työtä poikkeuksellisella tavalla

Sivistyksen asianajaja kertoo arvostetun sivistyspoliitikon Jukka Gustafssonin tiestä Pansion telakalta opetusministeriksi ja eduskunnan pitkäaikaisimmaksi sivistysvaliokunnan jäseneksi. Teos on ainutlaatuinen kuvaus pitkän linjan kansanedustajan työstä ja intohimosta sivistyspolitiikkaan.

Ilmoitettuaan jäävänsä pois eduskunnasta 36 vuoden jälkeen Jukka Gustafsson sai tietää olevansa eduskunnan historian pitkäaikaisin sivistysvaliokunnan jäsen. Kun tieto levisi, Gustafssonia kannustettiin kokoamaan kokemuksensa ja hiljainen tietonsa kirjaksi.

Gustafsson muistetaan eduskuntatyössään aktiivisena, monipuolisena ja tunteita herättävänä keskustelijana, uusien aloitteiden tekijänä, terävänä välihuutajana ja laajaa arvostusta nauttineena sivistyspoliitikkona ja työtoverina. Hän jätti ainakin kaksi ennätystä eduskunnan historiaan: sivistysvaliokunnan jäsenyys 28 vuotta ja eduskunnan jalkapallojoukkueen avauskokoonpanossa Euroopan parlamenttien turnauksissa 33 vuotta peräkkäin.

Sivistyksen asianajaja on ensisijaisesti tietokirja, ei muistelmateos. Tästä seuraa, etteivät kaikki merkittävät teot, aloitteet ja puheet pääse kirjassa esille. Gustafsson on rajannut kirjan hänelle tärkeimpään ja rakkaimpaan – sivistykseen. Mukana on myös hänen yhteiskunnallisen ja henkilökohtaisen elämänsä isoimpia käänteitä.

Viisi vuosikymmentä kansalaisjärjestöissä ja eduskunnassa

Gustafsson kirjoittaa sivistyksestä laajasti ja syvällisesti: suosikkifilosofeista, poliittista ja kulttuurihistoriaa huomioiden, kirjallisuutta, musiikkia ja jalkapalloakaan unohtamatta. Hän kuvaa sivistysvaliokunnan työssä syntyneitä yhteistyösuhteita mm. professori Peter Von Baghiin, PISA-professori Jouni Välijärveen ja kansainvälisen Fair Play -ajattelun ikoniin Pertti Alajaan. Presidentti Mauno Koivisto aloitti työuransa samalla Pansion Laivateollisuuden telakalla Turussa kuin Jukka, ja miehet kohtasivat ensimmäisen kerran Porissa pidetyssä SDP:n puoluekokouksessa 1981.

Omaan elämäänsä peilaten Gustafsson käy läpi koulutuksen, kulttuurin, kasvatuksen ja eettisemmän yhteiskuntapolitiikan maailmaa. Uusliberalismin torjuminen ja kansallisen, yhtenäisen ja tasa-arvoisen koulutuspolitiikan kehittäminen eri koulutusasteilla, aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä ovat olleet hänen silmäteränsä.

Gustafsson esitti jo opetusministerinä vuonna 2013 oppivelvollisuusiän nostamista 18 ikävuoteen. Esitys kaatui Kokoomuksen vastustukseen. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen oppivelvollisuusiän nosto oli sosialidemokraateille hallitusohjelmaneuvotteluissa kynnyskysymys. Gustafsson oli hallitusohjelmaneuvottelijana, ja uudistus tuli pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan.

Gustafsson tuo kirjassa esiin näkemyksiään tulevaisuuden opetukseen. Hän kantaa huolta aikamme historiantuntemuksen ohuudesta ja korostaa yleissivistyksen merkitystä. Hän esittää peruskouluun ja toiselle asteelle uutta yhteiskunnallisen kasvatuksen ja sivistyksen polkua. ”Demokratia voi onnistua vain, jos julkinen keskustelu onnistuu”, Gustafsson perustelee historioitsija Yuval Noah Hararia siteeraten.

”Sivistyksen asianajaja on ajankohtainen tietokirja juuri tässä hetkessä, jossa populistinen politiikka kiertää kaukaa tosiasiat.” – Jukka Gustafsson

Jukka Gustafssonin voimakas näkemys demokratiasta ja arvostelukykyisten, yhteiskunnallisesti tietorikkaiden kansalaisten kasvattamisesta on äärimmäisen ajankohtainen. Gustafssonin huoli rauhasta ja demokratiasta välittyy lukijalle. Hän viittaa kirjassa historioitsija Michael Burleighin teokseen Kolmas valtakunta.

”Mieleeni jäi erityisesti, kuinka kirjoittajan mukaan Hitlerin poliittinen viesti piti suunnata massoille ja olla sävyltään kansanomaista ja vastata älylliseltä tasoltaan vastaanottajista yksinkertaisempia.”

Gustafsson kuvaa kirjassa, miten suora TV-lähetys Yhdysvalloista 6.1.2021 sai hänessä aikaan ahdistusta ja pelkoa. Presidentti Donald Trumpin puhe tuhansille kannattajilleen lähellä Yhdysvaltain kongressitaloa kesti yli tunnin.

”Minua kylmäsi. Järkytys. Ajattelin koko puheen ajan, tämä ei voi olla totta. En koskaan unohda tapahtumaa, koin kuin olevani paikan päällä. Ja suora lainaus Trumpin puheesta, käsky: ’Tiedän kaikkien täällä marssivan pian kongressiin ja saavan äänensä kuuluville.’  Vain hyvä onni esti joukkokuolemat Capitolin valtauksessa. Loppu on synkkää historiaa.”

Gustafsson on eduskunta-aloitteillaan toteuttanut unelmansa vuorotteluvapaasta, työelämän huokoistamisesta ja työn jakamisfilosofiasta

Kun työministeri Liisa Jaakonsaari esitteli eduskunnalle hallituksen esityksen vuorotteluvapaalaiksi, hän totesi: ”Tälle voidaan antaa nimi Lex Gustafsson”. Laki on tarjonnut lähes puolelle miljoonalle suomalaiselle mahdollisuuden irtautua määräajaksi työstään ja tilalle on palkattu työtön. Tuhansia nuoria on päässyt työnsyrjään kiinni ja saanut pysyvän työpaikan.

Gustafsson vei ajatusta päättäväisesti eteenpäin puolueessa, yhteistyöllä eduskunnassa ja hallitusohjelmaan. Kirja sisältää ainutlaatuisen kuvauksen lain synnystä ja yksittäisen edustajan unelmansa eteen tekemästä työstä.

Pääministeri Orpon hallitus päätti lakkauttaa lain. Gustafsson kuitenkin uskoo, ettei viimeistä sivua suomalaisten arvostamalle vuorotteluvapaalle ole vielä kirjoitettu.

Gustafsson esitti Sanna Marinia SDP:n johtoon

”Otin tai sain Sanna Marinin autoni etupenkille paluumatkalle Tampereelle puoluevaltuuston kokouksesta. Suljin radion. Hiljensin vauhtia. Sanna teki minuun kiistatta vaikutuksen, vaikka toki hänet jo tunsinkin. Muistan ajatelleeni, että hän on ikäisekseen kypsän oloinen ja tasapainoinen ja mikä minulle oli tärkeää huomata, myös vahvasti aatteellisesti orientoitunut ja jotenkin ’jalat maassa’ elämää pohdiskeleva nuori. Todella lupaava tyyppi, muistan ajatelleeni.”

Jukka Gustafsson esitti Marinin valitsemista Pirkanmaan piirin ehdokkaaksi SDP:n varapuheenjohtajaksi Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2014.  Ehdotus tuli monille kokousedustajille yllätyksenä, mutta se hyväksyttiin. Puoluekokouksessa Marin valittiin varapuheenjohtajaksi.

Gustafsson vaikuttui kansanedustaja Marinin eduskunnassa käyttämistä sivistykseen ja lapsiin liittyvistä puheenvuoroista. Marin käytti varsin kovaakin kieltä erityisesti Sipilän hallituksen lapsi- ja perhepolitiikkaa koskevista päätöksistä, kuten ryhmäkokojen kasvattamisesta, ja hänestä ammatillisen koulutuksen leikkaukset olivat kuin nuorten heitteillejättö. Kirjassa Gustafsson toteaa kaipaavansa Marinia ja pohtii tämän tulevaisuutta. ”Sannan tuntien se on jotain kaunista ja oikeudenmukaista”, hän kirjoittaa.