Into Kustannus julkaisee syksyllä terävän yhteiskunnallisen kirjallisuuden ohella runsain mitoin kaunokirjoja ja elämäkertoja. Elokuussa kymmenen vuotta täyttävä Into on kasvanut keskisuureksi yleiskustantamoksi.
Korealaista kaunoa ja uutta Arne Dahlia
Kaunokirjallisuuden hienoin helmi on eteläkorealaisen Kyung-sook ShinJään luoksesi, ”Korean Norwegian Wood”, taustalla 1980-luvun vallankumousta elävä Soul. Arne Dahl on yksi arvostetuimmista dekkarikirjailijoista Pohjoismaissa ja tuttu myös tv-sarjoista. Rajamaat aloittaa uuden, hyytävän sarjan.
Finlandia-ehdokkaanakin ollut Laura Gustafsson käyttää omaa elämäänsä vereslihaisen naiseuden ytimeen matkaavan romaanin Pohja lähtökohtana. Suomenruotsalaisen ja venäläisen kirjailijan Zinaida LindéninRakkaus kolmeen appelsiiniin tarkastelee ihmisiä poissa kotoaan.
Tamperelainen Saara Henriksson yhdistää romaanissaan Syyskuun jumalat Unkarin historian ja maagisen realismin. Juhana PetterssoninTuhannen viillon kuolemassa ilmastonmuutos ja luokkasota vaikuttavat ihmisiin, äveriäisiinkin.
Elämäkertoja Gösta Sundqvistista Elvi Sinervoon
Elämäkertojen aatelia on Timo Kalevi Forssin teos Leevi & the Leavingsin nokkamiehestä Gösta Sundqvistista. Lavoille palaava Dingo saa kunnianosoituksen Neumannin muistelmakirjalla.
Jaana Torninoja-Latola Yhä katselen pilviä on elämäkerta kirjailija Elvi Sinervosta, Eero MarttisenHiljaisen hymyn mies suosikkikirjailija Veikko Huovisesta.
Ilkka Taipale kertoo kirjassa Mielisairaalassa kokemuksistaan lääkärinä ja työstään mielisairaiden aseman parantamiseksi.
Tietokirjoja ilmastonmuutoksesta keksintöihin
Hanna Nikkasen ja työryhmän Hyvän sään aikana miettii, miten Suomen käy kun ilmasto lämpenee. Kirjan aiheesta on tulossa myös livejournalismiesityksiä! Ilmestyskirja on pappi Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotisjuhlan hengessä. Elisa Aaltola ja Sami Keto kartoittavat Empatia-kirjassaan empatian syntyjä ja sen muotoja. Ilkka Taipaleen toimittama Sata innovaatiota Suomesta esittelee Suomen poliittisia, sosiaalisia ja arkipäivän keksintöjä.
Heini Sarasteen ja Väinö HeinosenVoihan vammainen on lasten kuvasanakirja vammaisuudesta. Anniina LjokkoinVegaanimuksut on ensimmäinen suomalainen tietokirja, joka opastaa lapsiperheiden vegaaniseen arkeen.
Yhteiskunnallisen kirjallisuuden kruunu on Luke HardingVaiennettu, tosielämän trilleri agentti Litvinenkon murhan valmisteluista ja murhan syistä ja vaikutuksista. Vetävästi kirjoitettu Tuija WetterstrandinPunaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssarijunan miesten silmin. Kalle KniivilänTanjan katu – Elämää Pietarissa 1917–2017 seuraa pietarilaisten elämää vallankumouksesta kuluneiden sadan vuoden aikana ja keskittyy mullistuksiin arkielämän näkökulmasta.
Professori Teivo Teivainen pohtii vapauden ulottuvuuksia ja nationalismin varjopuolia kirjassaan Maailmanpoliittinen kansalliskävely. Timo Hakkaraisen toimittama Vakaus vaakalaudalla on ajankohtaista Nato-kritiikkiä. Eeva Luhtakallion ja Maria MustrannanDemokratia suomalaisessa lähiössä tutkii osallistumattomuutta lähiöissä ja tarjoaa demokratian korjaussarjan.
Jenni Holman, Veera Järvenpään, Apila PepitaMiettisen ja Kaisu TervosenNäkymätön sukupuoli on ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Ulla Pyyvaaran ja Arto TimosenNaamat on pysäyttävä valokuva- ja haastattelukirja asunnottomuudesta.
Suomalaisista 99 prosentille eläinten hyvinvointi on tärkeää. Uusi kirja osoittaa, miten olosuhteita voi parantaa.
Eläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2005 vain 34 prosenttia suomalaisista piti mielipidetiedusteluissa eläinten kasvatusoloja tärkeänä asiana. Vuonna 2012 luku oli jo 62 prosenttia, ja nykyään jopa 99 prosentille suomalaisista eläinten hyvä kohtelu on tärkeää.
Uusi eläinlaki -kirja kokoaa yhteen oleelliset tiedot eläintuotannon nykytilanteesta Suomessa. Se esittelee tärkeimmät eläinlakiin liittyvät kysymykset sekä uusimmat eläinten hyvinvointiin liittyvät tutkimustulokset. Pelkkien ongelmien läpikäynnin sijaan kirjassa katsotaan positiivisin mielin tulevaisuuteen sekä tarjotaan ratkaisuja eläinsuojelun nykyisiin kipukohtiin.
“Uusi eläinlaki on ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa Suomen eläinsuojelua ja edistää eläinten hyvinvointia. Kirjamme tarjoama tieto auttaa päättäjiä tässä työssä. Kansalaisten tahto paremmasta eläinsuojelusta sekä uusin tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on asetettava lain lähtökohdiksi. Muuten Suomi jää eläinsuojelussa jälkeen muuta Eurooppaa. Meillä esimerkiksi parsinavetat, emakkohäkit, turkistarhaus, vasikoiden sarvien polttaminen ja sikojen kastraatio ilman kivunlievitystä on edelleen sallittu. Suomi on EU:n ainoa maa, joka edelleen myöntää investointitukia parsinavetoille”, sanoo yksi kirjan toimittajista, Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.
Eläinlain valmistelussa virkamiehillä riittäisi tahtoa parempaan lakiin mutta poliitikoilla ei. Tuottajapuoli on vastahakoinen eläinsuojelulain parannuksia kohtaan.
”Esimerkiksi eläinten oikeutta jatkuvaan juomaveteen on kutsuttu kohtuuttomaksi vaatimukseksi, lisäksi on esitetty kaiken kotimaisen maatalouden olevan fiksua ympäristöpolitiikkaa. Hallitus myös pidensi vastikään kuusi vuotta sitten annetun uuden sika-asetuksen siirtymäaikaa ja samalla pienensi sikojen tilavaatimuksia”, kertoo Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen, joka on myös yksi kirjan toimittajista.
Kirjan ovat toimittaneet Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä (MA), joka on tehnyt lopputyönsä ruokaturvasta, Animalian kampanjavastaava ja vapaa toimittaja Veikka Lahtinen (VTM), joka on keskittynyt kirjoitustyössään valta-analyysiin sekä Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila (MMK), jolla on takanaan lähes 20 vuoden kokemus eläinsuojelu- ja eläinoikeustyöstä.
Kirjan kirjoittajiin kuuluvat lisäksi kirjailija Risto Isomäki, oikeustieteen tutkijat Tarja Koskela ja Visa Kurki, filosofian maisteri Niina Lätti sekä kasvintuotantotieteiden ja agro-ekologian maisteriopiskelija Hanna Rummukainen.
Kirjan julkaisutilaisuus pidetään Ravintola Loosessa (Annankatu 21, Helsinki) perjantaina 5. toukokuuta klo 17 alkaen. Tervetuloa! Tapahtuma Facebookissa: www.facebook.com/events/259366004527998/
Mai Kivelä, Veikka Lahtinen & Laura Uotila: UUSI ELÄINLAKI
ISBN: 978-952-264-758-0, 208 sivua
Maailman kirjat -kirjallisuustapahtuma järjestetään perinteiseen tapaan Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä Helsingin Rautatientorilla 27.–28.5. Suuressa kirjateltassa on tarjolla kaiken maailman kirjallisuutta 30 näytteilleasettajan ja yli 50 esiintyjän voimin.
Maailman kirjat, Helsingin Rautatientori la 27.5. klo 11–21 ja su 28.5. klo 11–19. Vapaa pääsy.
Tapahtuman järjestävät Into Kustannus, Rosebud Books ja Aula & Co yhteistyössä Kepan kanssa.
Klo 12.15-13.00 Piilosta näkyväksi: Maahanmuuton globaalit ulottuvuudet Suomessa
Keskustelua Iso Numero -lehden tiedettä ja journalismia yhdistävien reportaasien aiheista, jotka liittyvät maahanmuuttoon linkittyviin ihmisoikeuskysymyksiin. Mukana tutkijatohtori Veronika Honkasalo, apulaisprofessori Lena Näre ja Amnestyn tiedottaja Kaisa Väkiparta. Haastattelijana Ison Numeron päätoimittaja Hannele Huhtala. Maahanmuuttajien ihmisoikeudet ja maahanmuuton synnyttämä monenlainen eriarvoisuus ovat olleet piilossa niin julkisesta keskustelusta kuin politiikan agendoilta. Piilosta näkyväksi -hanke tarttuu polttavimpiin ihmisoikeuskysymyksiin, joita globalisoituva maahanmuutto on Suomessa synnyttänyt. Iso Numero & Kultti ry
Klo 13.00-13.30 Muuttoliike lasten ja nuorten elämässä
Muuttoliike määrittää nykymaailmaa vahvasti, ja se koskettaa myös yhä useampien lasten ja nuorten elämää. Lapset ja nuoret muuttavat niin Suomen sisällä kuin globaalisti, perheensä kanssa ja ilman. Toisaalta muuttoliikkeen vaikutukset kokevat usein myös ne, jotka jäävät paikoilleen. Tässä keskustelussa pohditaan lasten ja nuorten asemaa nykypäivän muuttoliikkeissä: kokemuksia ylirajaisesta elämästä, monipaikkaisuudesta mutta toisaalta myös paikallaan pysymisestä. Nuorisotutkimusverkoston tutkijat Antti Kivijärvi ja Marja Peltola keskustelevat toimittamastaan kirjasta Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorisotutkimusseura
Klo 13.30-14.00 Kai Alhanen: Dialogi demokratiassa
Demokraattinen päätöksenteko ja järjestelmän toimivuus edellyttävät kansalaisten kykyä vuoropuheluun. Monimutkaisissa ja -kulttuurisissa yhteiskunnissa ihmisten on kuitenkin yhä vaikeampi ymmärtää toisiaan, koska kokemukset maailmasta ovat täysin erilaisia. Demokratian tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan laajaa kansalaisten yhteistoimintaa ja enemmän keskustelua. Miten sitä voi oppia, ja millä tavoin dialoginen keskustelu voi vahvistaa demokratiaa sen nykyisissä taloudellisissa, sosiaalisissa, ideologisissa ja ekologisissa kriiseissä? Kai Alhanen, TT, on filosofi, kouluttaja ja työnohjaaja. Timo Kalevi Forss haastattelee. Gaudeamus
Klo 14.00-14.30 Tulevaisuuden energiamuodot
Aki Suokko, Rauli Partanen kertovat kirjassaan Energian aika, mikä on avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. Toisenlaisen näkökulman tuo Olli Tammilehto kirjassaan Tuhokehitys poikki, jonka mukaan vallitseva kehitys vie kohti ilmastokatastrofia, ekologista tuhoa tai ydinsotaa. Tämä yhteiskuntiemme rakenteista ja voimista johtuva prosessi voidaan pysäyttää vain syvällekäyvällä ja nopealla yhteiskunnallisella muutoksella. Jehki Härkönen haastattelee. WSOY & Into Kustannus
Klo 14.30-15.00 Maria Manner & Teivo Teivainen: Brasilia
Brasilia-kirja on sukellus 2000-luvun Brasiliaan. Se kertoo Etelä-Amerikan jättivaltion murroksesta ja kasvukivuista, toiveista ja pettymyksistä. Teos vie lukijan suurkaupunkien laidoille, karismaattisten saarnamiesten kirkkoihin, laakeille viljelyksille ja sademetsää halkovalle valtatielle. Maria Manner ja Teivo Teivainen pohtivat kuluttamista, korruptiota, rasismia ja kansalaisten kasvaneita vaatimuksia. Miten on syntynyt poikkeuksellisen monimutkainen poliittinen järjestelmä ja ristiriitojen riivaama talous? Mitä tapahtuu, kun kymmenet miljoonat ihmiset nousevat köyhyydestä? Mika Rönkkö haastattelee. Siltala
Klo 15.00-15.30 Sellukolonialismia
World Rainforest Movementin sihteeristön jäsen Elizabeth Díaz, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja yliopiston lehtori ja kansalaisaktivisti Thomas Wallgren keskustelevat maattomien oikeuksista ja suomalaisen selluteollisuuden investoinneista Latinalaisessa Amerikassa sekä Hondurasin kiistanalaisesta patohankkeesta. WRM
Klo 15.30-16.00 Nykyajan filosofiaa. Ajatuksia ihmiskunnan kohtalonhetkinä.
Filosofiaa on asetettu vastakkain insinööritieteiden ja taloustutkimuksen kanssa. Onko syvällinen ajattelu turhaa hommaa? Päinvastoin. Vain parisataa vuotta sitten kaikki tiede oli filosofiaa. Edelleen, tai jopa juuri nyt, etiikka ja moraalifilosofia ovat tärkeitä tieteenaloja. Saako ihminen tuhota toisia ihmisiä? Entä jos ihminen tuhoaa koko planeetan? Mikä on ihmisen olemassaolon oikeutus? Keskustelijoina Ville Lähde & Iida Simes. Rosebud Books, Niin & Näin
Klo 16.00-16.30 Raimo Pesonen: Viholliskuvien paluu, turvallisuuspolitiikan taskukirja
Ovatko poliitikot ajautuneet sivuraiteille turvallisuuspolitiikan määrittelijöinä, korvataanko Nato kahdenvälisillä sotilassuhteilla USA:n kanssa ja haetaanko Suomessakin talouskriisin koettelemaa kansallista yhtenäisyyttä jälleen viholliskuvia luomalla. Sotaretoriikan paluu on hallinnut julkista keskustelua, ja median välittämä kuva on korostanut oletettuja Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia ja sotilaallisia keinoja vastauksena niihin. Kirja haastaa lukijan pohtimaan kriittisesti yksipuolisia tulkintoja Pohjolan turvallisuustilanteesta ja Suomen vaihtoehdoista. Timo Kalevi Forss haastattelee. Suomen Rauhanpuolustajat
Klo 16.30-17.00 Voiman kyselytunti: Mikä riivaa mediassa?
Sosiaalisen median ohella myös journalismissa vastakkainasettelut kärjistyvät. Miten toimittaja voi työssään löytää tien asioiden ytimiin kaiken torahetteikön keskeltä ja miten poliitikko voi pärjätä tälläisella areenalla heittämättä lisää bensiiniä liekkeihin? Voima-lehden kustantaja Tuomas Rantanen haastattelee toimittaja Johanna KorhostaMikä niitä riivaa? Suomalaisen julkisen keskustelun tuska – ja eräitä etenemismahdollisuuksia (Kirjapaja) -kirjasta ja puheviestinnän professori Pekka IsotalustaMediapoliitikko (Gaudeamus) -kirjasta.
Klo 18.00-18.30 Häiriköt-päämaja esittää: Suomalaiset fasistit ja ristiretket (PERUTTU)
Myös suomalaiset rakentavat kansallista narratiiviaan sotamuistelon kautta. Samalla, kun toistamme tarinaamme, me myös valitsemme hyvin tarkasti sen, mitä muistelemme. Valikoitu muistaminen kuitenkin johtaa siihen, että käsityksemme Suomesta ja suomalaisuudesta vääristyy. Häiriköiden Jari Tammisen haastateltavana ovat YTT Jouni TilliSuomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina (Ateena) -kirjaansa liittyen sekä FT Oula SilvennoinenSuomalaiset fasistit – Mustan sarastuksen airuet (WSOY) -kirjansa teemoista. Häiriköt päämaja
Klo 18.30-19.00 Suomen romanit, viimeiset kiertolaiset.
Aija Kuparisen toimittama tietokirja Vanhojen tie avaa neljäntoista suomalaisen romanivanhuksen elämäntarinan. Koskettavat ja rajut tarinat kertovat menneiden vuosikymmenien kiertolaiselämästä ja romanikulttuurista, joka on jäänyt pääväestölle vieraaksi. Mukana keskustelussa myös Suomen romaniyhdistyksen hankepäällikkö Tiina Isberg. Timo Kalevi Forss haastattelee. Suomen Romaniyhdistys, Like Kustannus
Klo 19.00-19.45 Valtakielten varjosta
Sivuvalo-projektin runoilijat käänsivät ja julkaisivat Inger-Mari Aikion ja Niillas Holmbergin saamenkielisiä runoja espanjaksi. Runoilijat esittelivät yhteistyön tuloksena syntynyttä Roađđi – Rosa boreal -kirjaa alkuperäiskielten kirjallisuusfestivaalilla Meksikossa. Millaista on valtakielten varjoon jäävien kirjallisuuksien julkaisutoiminta Pohjoismaissa ja Etelä-Amerikassa? Keskustelijoina runoilija-kääntäjä Daniel Malpica (Meksiko-Suomi), saamenkielinen runoilija Inger-Mari Aikio ja haastattelijana Outi Korhonen.
Sámi literature goes Latin America The poets of Sivuvalo project translated Inger-Mari Aikio’s and Niillas Holmberg’s poems from Sámi to Spanish. Aikio and Holmberg presented the book published as a result of this collaboration in a festival of indigenous languages in Mexico. How do non-dominant language literatures work in the Nordic countries and in Latin America? Speakers poet-translator Daniel Malpica (Mexico-Finland), poet Inger-Mari Aikio (Sámi, Finland) and moderator Outi Korhonen.
SUNNUNTAI 28.5.
Klo 12.00-12.15 Piirtämällä näkyväksi, turvapaikanhakijoiden sarjakuvia
Sarjakuvat on tehty vastaanottokeskuskusten työpajoissa Helsingissä, Kontiolahdella ja Lieksassa vuosina 2016−2017. Tarinoissa palataan pakomatkaan, kalastetaan järvellä Lieksassa, podetaan yksinäisyyttä ja kerätään Pokemoneja. Nuorin piirtäjä oli 5-vuotias poika Guineasta ja vanhin 54-vuotias mies Irakista. Maailman kirjat teltan seinille pystytetystä näyttelystä kertovat sarjakuvapajojen ohjaajat Heidi Leino ja Suvi Ermilä Maailman sarjakuvat ry:stä. Timo Kalevi Forss haastattelee. Maailman sarjakuvat ry, Hei Helsinki
Klo 12.15-12.30 Janne Käpylehto: Aurinkoenergiaa kaikille
Maailman kirjat -teltan sähköt on tuotettu aurinkoenergialla. Janne Käpylehdon asentamat aurinkopaneelit ja niihin liittyvä tekniikka on nähtävillä kirjateltan eteläpäädyssä. Sieltä saa myös käytännön neuvoja aurinkoenergiasta. Käpylehto on kirjoittanut aiheesta myös kaksi kirjaa; Mökille sähköt auringosta ja tuulesta sekä Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen. Timo Kalevi Forss haastattelee. Into Kustannus
Klo 12.30-13.10 Elämäni vegaanina, urheilija ja lääkäri kertovat
Miksi veganismi on tärkeää ja mitä siitä tulisi tietää? Mia Takulan kirja Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla vastaa näihin kysymyksiin. Kirjan haastateltavista henkilöistä vuorikiipeilijä Carina Räihä ja lääkäri Nina Ilmaniemi tulevat kertomaan omia näkemyksiään veganismista. Carina Räihä on entinen pankkiiri ja nykyinen vuorikiipeilijä, joka kannattaa innokkaasti veganismia ammattiurheilijan elämäntapana. Nina Ilmaniemi kannattaa vegaanisen ruokavalion terveellisyyttä terveydenhoiden ammattilaisen näkökulmasta. Teemu Kiviniemi haastattelee. Into Kustannus
Klo 13.10-13.30 Sami Tallberg: Villi cityvegaani
Huippukokki Sami Tallberg kertoo vegaanisesta keittokirjastaan Villi cityvegaani. Kirja esittelee herkullisia ja helppoja vegaanisia reseptejä, joiden valmistuksessa hyödynnetään urbaanien alueiden maukkaita villiyrttejä. Teemu Kiviniemi haastattelee. Into Kustannus
Klo 13.30-14.00 Panaman paperit, veronkiertoa paljastanut tietomurto
Into on julkaissut kirjan Panaman paperit, miten rikkauden veronkierto paljastui. Maailman suurimpiin kuulunut tietomurto paljasti muun muassa Nordean ja Metson yhteyksiä veroparatiiseihin. Kansainväliseen Panaman papereita tutkineeseen toimittajaryhmään kuulunut Minna Knus- Galán on kirjoittanut aiheesta kirjan Tarkoin varjeltu. Mukana keskustelussa myös tietokirjailija ja taloustoimittaja Jyri Hänninen. Into Kustannus, Kustantamo S&S
Klo 14.00-14.30 Paavo Löppönen: Vapauden markkinat
Onko uusliberalismi tuonut maailmaan hyötyä, kärsimystä vai kumpaakin? Uusliberalismi on ollut useissa maissa valtaideologia jo kymmenien vuosien ajan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet sekä globaalille tasolle että yksittäisten ihmisten kohtaloihin. Vapauden markkinat kuvaa tämän ajatussuunnan historian 1940-luvulta tähän päivään. Kimmo Jylhämö haastattelee. Vastapaino
Klo 14.30-15.00 Rauhaa rakentamassa – kansalaisjärjestöt haurailla alueilla
Kansalaisjärjestöjenrooli konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa tunnustetaan Suomen linjauksissa ja kansainvälisessä retoriikassa. Miten kansalaisjärjestöt toimivat? Millaisia ovat hauraiden maiden kansalaisyhteiskunnat? Näitä kysymyksiä käsittelee Kepan ja Into Kustannuksen kirja Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt haurailla alueilla. Keskustelemassa Do No Harm -työvälineestä kirjaan kirjoittanut, Kuan vanhempi rauhantyön asiantuntija Anisa Doty, Suomi-Afganistan Akatemia ry:n puheenjohtaja Hamed Shafae ja Somalia-verkoston aktiivi ja SAHED ry:n puheenjohtaja Said Karshe Adan. Outi Hakkarainen, Kepa
Klo 16–16.30 Kirjailijoiden sananvapauspaneeli
Voiko kirjailija kirjoittaa ilman sensuuria tämän päivän Suomessa? Millainen on suomalaisten kirjailijoiden sananvapausperinne? Entä mikä on lukijan vastuu? Kirjailijoiden sananvapauskeskustelussa pohditaan, mikä on sananvapauden merkitys kirjailijalle ja suomalaiselle yhteiskunnalla. Keskustelijoina suomen tunnetuimpiin nykykirjailijoihin kuuluva Katja Kettu, kirjailijaelämäkertojen mestari Panu Rajala ja faktantarkistuksen asiantuntija, toimittaja ja tietokirjailija Tuomas Muraja. Keskustelun vetäjänä kirjailija ja toimittaja Ronja Salmi. WSOY & Tammi
Klo 16.30-16.45 Vappu Taipale: Vanha ja vireä, Isoäitikirja
Vanhuudesta puhutaan sairauksina, taloudellisena taakkana ja pommina. Erityisesti vanhat naiset ovat näkymättömiä ja äänettömiä – vaikka heitä on Suomessa yli 700 000. Vanha ja vireä muuttaa tätä kuvaa. Kirja paljastaa nykytutkimuksen rajalliset näkökulmat ja kannustaa naisia itse keräämään paremman elämän ainekset. Isoäitikirja kokoaa ajankohtaista tutkimusta ja tietoa, mutta tarjoaa myös kokemuksia ja näkemyksiä. Vappu Taipale on ministeri ja pääjohtaja, joka on perehtynyt vanhuuteen kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen avulla ja keräämällä ihmisten kokemuksia. Nora Varjama haastattelee. Into Kustannus
Klo 16.45-17.15 Häiriköt-päämaja & Politiikasta esittävät: Hyvät ja huonot pakolaiset
Miltä näyttää hyvä pakolainen? Entä huono? Näihin kysymyksiin hakee vastausta Häiriköiden Jari Tammisen kera VTT Noora Kotilainen ja VTT Saara Pellander. Pakolaisille asetetut vaatimukset ovat usein ristiriitaisia ja mahdottomia täyttää. Myöskin historiattomuus vaivaa aiheesta käytyä keskustelua ja usein unohtuu, että samaa keskustelua käytiin evakoihin liittyen. Kotilanen ja Pellander työskentelevät osana kansainvälisessä turvallisuusympäristössä tapahtuvia muutoksia tutkivaa GLASE-hanketta. Häiriköt päämaja, Politiikasta
Klo 17.15.-17.45 Palestiina ja ihmisoikeudet
Syksy Räsänen ja Anna Juhola keskustelevat Palestiinan tilanteesta. Räsänen on kirjoittanut kirjan Israelin Apartheid, joka kertoo ihmisten eriarvoisuuden mahdollistavasta järjestelmästä Israel-Palestiina-alueella. Anna Juhola on ollut ihmisoikeustarkkailijana miehitetyllä palestiinalaisalueella vuonna 2016. Iida Simes haastattelee. ICHAD Finland
Klo 17.45-18.05 Pekka Peltola: Botswana – Afrikan timantti
Botswanassa on mennyt hyvin jo viisikymmentä vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Ei sotia naapureiden kanssa eikä varsinkaan maan sisällä. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua. Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa. Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Pekka Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Mika Rönkkö haastattelee. Into Kustannus
Into Kustannuksen kirjamyynti ja liikevaihto jatkoivat kasvuaan 2016. Parin viime vuoden aikana liikevaihto on kasvanut viidenneksellä 1,3 miljoonaan. Alkuvuoden 2017 aikana kasvu on jatkunut, sillä tammi-helmikuun kirjamyynti on ollut lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.
Into julkaisi viime vuonna reilut 80 tieto- ja kaunokirjaa. Myydyimmät kirjat olivat Anneli Auerin Murhalesken muistelmat, Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla ja Esko Seppäsen Mistä Suomi vaikenee?.
Uusia rekrytointeja
Nora Varjama aloittaa toukokuussa Innon viestintä- ja markkinointipäällikkönä. Varjama siirtyy Intoon WSOY:n markkinointipäällikön tehtävästä. Hän on toiminut aiemmin Like Kustannuksen tiedotuspäällikkönä ja Kustannusosakeyhtiö Otavan viestintävastaavana.
“Nora on mahtava tyyppi ja vahvistaa merkittävästi markkinointi- ja viestintäosaamistamme ammattimaisella otteellaan ja pitkälliselllä media- ja kustannusalan kokemuksellaan”, viestintäjohtaja Mika Rönkkö sanoo.
“Keskeisiä tehtäviäni Innon viestintä- ja markkinointipäällikkönä on luoda sidoksia toimittajiin ja kehittää yhteistyötä kirjakauppojen kanssa”, Varjama kuvailee uutta toimenkuvaansa Innolla.
Intoon siirtyy myös kirjailijoita. Into julkaisee syksyllä Arne Dahlin Rajamaat-dekkarin. Teos avaa kokonaan uuden Dahl-sarjan. Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) kirjallisuuspalkinnon saanut Zinaida Lindén julkaisee romaaninsa suomeksi Innolla, ensimmäisenä Rakkaus kolmeen appelsiiniin. Dahlin aiemmat kirjat on julkaissut Otava, Lindénin ruotsinkielinen kustantaja on S&S ja suomeksi häntä on julkaissut aiemmin Gummerus.
Kevään uutuuksiin kuuluu myös huippukokki Sami Tallbergin vegaanisen keittokirjasarjan toinen osa, Villi cityvegaani, jossa keskitytään kaupunkiympäristöstä löytyviin villiyrtteihin.
Lisätietoja:
Viestintäjohtaja Mika Rönkkö, puh. 050 436 2170
Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Nora Varjama, puh. 050 547 6868
Into Kustannuksen Villi vegaani -kirjasarjan toisessa osassa keskitytään kaupunkiympäristöstä löytyviin raaka-aineisiin.
Sami Tallbergin uusin vegaanikeittokirja Villi cityvegaani(Into Kustannus 2017) nostaa esille kaupunkiluonnon monenmoiset mahdollisuudet – erityisesti villiyrtit. Villiyrtit ovat Suomen erikoisuus. Ne ovat lähiruokaa, jossa yhdistyy ympäristöystävällisyys, korkeat ravintoarvot, luonteikkuus sekä makujen ja tekstuurien laaja skaala. Mikä parasta, villiyrtit ovat nimenomaan urbaaneilla alueilla asuvien rikkaus sillä villiyrttien kirjo on monipuolisimmillaan juuri siellä missä asutusta piisaa. Luontoa voi harrastaa myös kaupungissa ja taajamissa.
Villi cityvegaani -kirjan vegaaniset ohjeet syntyvät yksinkertaisesti. Villistä kaupunkiluonnosta löytyneet ainekset viskataan pataan Härkiksen tai tofun ja kasvisten kanssa. Mutkattomat annokset ovat helppoja valmistaa, mutta samalla ne tarjoavat uusia makukomboja eri kauden villiyrteillä höystettynä. Annokset ovat kauniita kokonaisuuksia ja silmänruoka välittyy myös kirjan näyttävissä kuvissa.
Keittiömestari Sami Tallberg tunnetaan villiyrttien ystävänä. Hän on kansainvälisen uran tehnyt kokki, kirjailija ja kausiruuan kerääjä, joka houkuttelee sekaravintoakin syöviä ihmisiä kokeilemaan villiruokaa. Hänen intohimonsa on lähiruokaan ja puhtaisiin raaka-aineisiin keskittyvä uuden aallon kasvisruoka.
Villi cityvegaani on jatkoa kirjalle Villi jouluvegaani (Into 2016). Tallberg on kirjoittanut aiemmin muun muassa 7. painokseen yltäneen Villiyrttikeittokirjan sekä teokset Villiä vegeä, Makuparit ja Villiä & valloittavaa.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Etiam quis risus a nunc lacinia molestie. Vivamus tincidunt hendrerit arcu vitae vulputate. Phasellus consectetur fermentum ante, et fringilla erat maximus vitae. Etiam tristique velit urna, quis tristique magna tristique at. Phasellus sed nulla condimentum, aliquet mi a, malesuada massa. Quisque posuere suscipit tortor, ut feugiat orci rutrum porttitor. Phasellus at ultricies justo. Aenean eget ante elementum, vehicula purus eget, tempor nunc. Etiam turpis mi, finibus vitae neque at, euismod finibus elit. Pellentesque fermentum, lorem ut ultrices fermentum, augue ligula cursus ligula, tempor volutpat orci nibh vitae libero. Cras sed nisl sit amet quam ultricies blandit.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Etiam quis risus a nunc lacinia molestie. Vivamus tincidunt hendrerit arcu vitae vulputate. Phasellus consectetur fermentum ante, et fringilla erat maximus vitae. Etiam tristique velit urna, quis tristique magna tristique at. Phasellus sed nulla condimentum, aliquet mi a, malesuada massa. Quisque posuere suscipit tortor, ut feugiat orci rutrum porttitor. Phasellus at ultricies justo. Aenean eget ante elementum, vehicula purus eget, tempor nunc. Etiam turpis mi, finibus vitae neque at, euismod finibus elit. Pellentesque fermentum, lorem ut ultrices fermentum, augue ligula cursus ligula, tempor volutpat orci nibh vitae libero. Cras sed nisl sit amet quam ultricies blandit.
Into Kustannuksen kevään uutuuksiin kuuluu palkitun tietokirjailijan Ervo Vesterisen Naisen ruumiin historia ja entisen taloustoimittajan Seppo Konttisen Kallis ruokakassi. Miten naiskuva on muuttunut historian saatossa? Entä mikä suomalaisten ruokakassissa maksaa?
Naisen ruumiin historia (Into Kustannus 2017) on mielenkiintoinen kulttuurihistoriallinen katsaus naisen kehon ja siihen liittyvän lääketieteen historiaan: millaisia käsityksiä antiikin ajan Kreikassa oli vallalla kuukautisista tai miten 1800-luvulla suhtauduttiin hysteriapotilaisiin? Kirja paljastaa, miten lääketiedettä ja biologiaa on vuosien varrella käytetty perustelemaan kulttuurisia ja sosiaalisia näkemyksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta.
Ervo Vesterinen on arvostettu ja menestyksekkään uran tehnyt lääketieteen ja kirurgian tohtori. Hän on myös kirjoittanut useita palkittuja teoksia lääketieteen, kulttuurihistorian ja taiteen alalta.
Keskiverto suomalainen käyttää ruokaan 13 prosenttia tuloistaan. Suomi on jo pitkään ollut yksi Euroopan kalleimmista ruokamaista. Miksi suomalaisen ruokalaskun suuruus on vuosikaudet pysynyt EU-vertailussa huipulla? Mikä maksaa? Kallis ruokakassi (Into Kustannus 2017) on perusteellinen selvitys suomalaisesta elintarvikeketjusta. Suomessa ruuan hintaa nostaa niin hallituspolitiikka kuin kilpailun puute ja keskittyminen. Elintarviketuotanto on kasvanut pyhäksi lehmäksi, jonka epäkohtiin ei haluta tai uskalleta puuttua. Kuinka kauan tämä voi jatkua?
Seppo Konttinen on valtiotieteiden maisteri ja toimi Yleisradion taloustoimittajana vuosina 1974–2010. Hän teki kriittisiä talousohjelmia radioon vuoteen 2004 asti. Hänen työtään on leimannut syvällinen perehtyminen taustatietoihin. Hän on kirjoittanut useita teoksia talousaiheista.
Kevät ja puutarhakausi lähestyvät kovaa vauhtia ja Into Kustannus julkaisee huhtikuun alussa kaikkien puutarhureiden iloksi ja hyödyksi vieraslajeja käsittelevän Kotipihan valtaajat – Opas haitallisten vieraslajien torjuntaan. Markus Seppälän ja Miia Jaunin teos on ensimmäinen kattava kotimainen tietokirja kotipihojen ja puutarhojen haitallisista vieraslajeista. Kirjan kirjoittajat antavat vinkkejä jo ennen kirjan julkaisua, miten haitallisista vieraslajeista voi päästä eroon ja estää niiden leviäminen luontoon: Markus Seppälä, markusjseppala@gmail.com, puh. 044 3069546 & Miia Jauni, miia.jauni@gmail.com, puh.040 723 0005.
Kirjan kuvien avulla tunnistat luonnolle, kukkarolle ja terveydelle haitalliset lajit. Helppolukuinen ja käytännön torjuntatoimiin keskittyvä opas on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirja keskittyy kasvilajeihin, mutta esittelee myös kotipihojen yleisimmät tuhoeläinlajit. Suurin osa vieraslajeista on harmittomia vieraita, mutta osa menestyksekkäistä lajeista haittaa tuntuvasti ympäristöä ja alkuperäistä lajistoa.
Maailmanlaajuisesti haitalliset vieraslajit ovat toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Ne voivat myös aiheuttaa taloudellista vahinkoa puutarhanhoidolle ja maa- ja metsätaloudelle, murentaa virkistysalueiden viihtyisyyttä ja vaarantaa terveyden. Suomessa on satoja haitallisia vieraslajeja. Erityisen haitallisia ovat kurtturuusu, jättiputket ja espanjansiruetana.
Markus Seppälä on helsinkiläinen haitallisiin vieraskasvilajeihin erikoistunut biologi, jolla on vuosien kokemus vieraslajeihin liittyvästä neuvonnasta ja koulutuksesta ja ruohonjuuritason torjuntatoimien suunnittelusta ja koordinoinnista. Seppälä on Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja kansallisessa vieraslajiasiain neuvottelukunnassa.
Miia Jauni on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, joka on useiden vuosien ajan tutkinut haitallisia vieraskasveja ja selvittänyt niiden menestymiseen vaikuttavia tekijöitä. Hän on puuhannut haitallisten vieraslajien parissa niin luonnonsuojelujärjestössä, lainsäädännön valmistelussa kuin kotipihallakin.
Alkuinnostuksen jälkeen euro on osoittautunut pettymykseksi. EU:n ja Euroopan keskuspankin talouspolitiikassa on kaksi pahaa ongelmaa: tavoitteet on virheellisesti asetettu ja keinot väärin valittu.
Pekka Korpisen uutuuskirja Suomi kääntyy länteen – Talouden tarina sisäpiiriläisen kertomana (Into Kustannus 2017) on selkeä esitys euron kriisistä ja Suomen kuoppaisesta tiestä osaksi eurojärjestelmää. Kirja hahmottaa sisäpiiriläisen kokemuksella keinoja murtaa lamaantuminen ja päästä takaisin täystyöllisyyden uralle vanhoista virheistä oppien.
“Historiallisesti pitkä huono talousjakso on lisännyt sodan riskiä. Sekä Venäjä että Länsi-Eurooppa kaipaavat nyt kipeästi kasvua tukevia toimia, myös rauhan turvaamiseksi“, Pekka Korpinen tiivistää Euroopan vaikeaa tilannetta.
Hallituksen iltakoulupöytäkirjoja käyttäen entinen pääministerin sihteeri tuo esiin pitkään erittäin salaisena pidettyä tietoa Suomen ja EEC:n vapaakauppasopimusneuvotteluista, Neuvostoliiton voimakkaasta painostuksesta ja presidentti Urho Kekkosen valinnasta poikkeuslailla. Paljastetun tiedon valossa Suomen integraatiopolitiikan historiaa voidaan tarkastella uudesta näkökulmasta.
Pekka Korpinen on valtiotieteen tohtori, joka on työskennellyt Suomen Pankissa, Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimiehenä, Maailmanpankin johtokunnassa sekä Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana. Hän on myös aiemmin kirjoittanut ajankohtaisia tietokirjoja talouden, valtiotieteen ja politiikan maailmasta.
Kirja on kustannettu yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa.
Kirjaan liittyviä tapahtumia:
Lauantai 11.03.2017
Pekka Korpinen ja entinen ETLAn ja EVAn toimitusjohtaja, professori Sixten Korkman keskustelevat teoksesta Akateemisessa Kirjakaupassa (Pohjoisesplanadi 39, 00101 Helsinki) klo 14-15.
Torstai 06.04.2017
Pekka Korpinen kertoo teoksesta Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A1, Helsinki) klo 17-19.
Molempiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Pekka Korpinen: Suomi kääntyy länteen – talouden tarina sisäpiiriläisten kertomana (Into Kustannus 2017)
ISBN: 978-952-264-761-0
%22%20transform%3D%22translate(.5%20.5)%22%20fill-opacity%3D%22.5%22%3E%3Cellipse%20fill%3D%22%23bfbfbf%22%20rx%3D%221%22%20ry%3D%221%22%20transform%3D%22matrix(-39.1537%20-161.62911%2045.34039%20-10.98344%20119%2049)%22%2F%3E%3Cellipse%20cx%3D%22204%22%20cy%3D%22129%22%20rx%3D%2225%22%20ry%3D%22218%22%2F%3E%3Cpath%20d%3D%22M-12%20256l104-5L-5%2036z%22%2F%3E%3Cellipse%20fill%3D%22%23727272%22%20rx%3D%221%22%20ry%3D%221%22%20transform%3D%22matrix(42.02804%20-22.12663%2035.17675%2066.81587%2077.5%2092.3)%22%2F%3E%3C%2Fg%3E%3C%2Fsvg%3E)
