Riina Tanskasen uutuuskirja kertoo, mitä tytöt tai yhteiskunnan silmissä tytöiksi nähdyt joutuvat kokemaan kasvaessaan aikuisiksi.
Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Se on elintärkeää kapinaa ja niin samastuttavaa siksi, että se on totta. Kollektiivisena aikuistumisriittinä tytöt laitetaan kohtaamaan iljettäviä asioita, eikä kukaan kysy, oletko valmis.
Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään.
Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä on yhteiskuntakriittinen, filosofinen ja karnevalistinen teos, joka sisältää yhdeksän herkullista sarjakuvakertomusta. Mukana menossa ovat muun muassa Patriarkaatti, Tolkun Ihminen, Historia ja Pimppienkeli, joka julistaa feminististä ilosanomaa meille kaikille.
Riina Tanskanen (s. 1998) on kuvataiteilija, kirjoittaja ja yhteiskunnallinen ajattelija. Instagramissa karnevalistisen vakava Tympeät tytöt on yksi Suomen seuratuimmista taidetileistä. Tanskaselta on ilmestynyt aiemmin Yle Areenan Instagramissa Tympeät tytöt – Yöjuttuja -sarjakuva. Kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa opiskellut Tanskanen on myös (post)millenniaalien verkkomedian Vita nuovan perustaja ja päätoimittaja. Tympeät tytöt on hänen ensimmäinen sarjakuva-albuminsa.
Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä-sarjakuvakirjan sivuista koostettu taidenäyttely on nähtävissä 14.8.-12.9.2021 La bohèmessa, Senaatintorin Torikortteleissa, osoitteessa Katariinankatu 4, Helsinki. Näyttely on auki tiistaista sunnuntaihin kello 12-21. Näyttelyn tapahtumasivun löydät tästä.
Penttala ei kursaile eikä kiertele, vaan iskee suoraan ongelman ytimeen. Hän ohjaa perheet uusille urille pienillä, mutta jämäköillä muutoksilla ennen kuin pienistä ongelmista kasvaa ylitsepääsemättömän suuria.
Miten perheen arkirutiinit saadaan rullaamaan niin, etteivät päivät täyty tappelusta? Miten teini-ikäisen tunnemyrskyistä selvitään? Kuinka paljon isovanhemmat saavat puuttua lastenlastensa kasvatukseen? Suomen Supernannyna tunnetun Pia Penttalan ja toimittaja, kirjailija Risto Pakarisen juuri ilmestynyt uutuuskirja Suomen Supernanny – Pienillä teoilla parempaa perhe-elämäätuo toivoa kaikille kasvatushaasteiden kanssa painiville. Kirja sisältää uusia tarinoita, joita ei nähdä televisio-ohjelmassa.
Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Suosittua Supernanny Suomi -ohjelmaa on tehty kolme tuotantokautta, ja se on jatkuvasti kanavan katsotuimpien ohjelmien joukossa.
Toimittaja Risto Pakarinen on aiemmin julkaissut esikoisromaaninsa Jonain päivänä Jennifer (Harper Collins, 2019) sekä yhdessä Alpo Suhosen kanssa Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia -elämäkerran (Into, 2020)
Suomen Supernannyn ja ulkomaankirjeenvaihtaja Petri Sarasteen kirjat ilmestyvät elokuussa. Elokuun puolivälin tienoilla ilmestyy myös nykynoituutta ja noituuden historiaa käsittelevä “Noitakirja”, Eveliina Talvitien uutuusromaani “Kävin vaan uimassa, sisko” ja tyttöyden kipupisteisiin iskevä “Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä” -sarjakuvakirja.
1.8. ilmestyvässäSuomen Supernanny – pienillä teoilla parempaa perhe-elämää-kirjassa lukija kulkee Supernannyn kanssa perheisiin ratkaisemaan kiperiä tilanteita, jotka ovat monille tuttuja omassa arjessa. Kirja sisältää tarinoita, joita ei ole televisio-ohjelmassa aiemmin käsitelty. Supernanny Pia Penttala jakaa myös yleisiä ajatuksiaan perheestä ja lasten kasvatuksesta. Penttala ei kursaile, eikä kiertele, vaan iskee suoraan ongelman ytimeen.
Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Suosittua Supernanny Suomi -ohjelmaa on tehty kolme tuotantokautta, ja se on jatkuvasti kanavan katsotuimpien ohjelmien joukossa. Penttala on kirjoittanut kirjan yhdessä toimittaja, kirjailija Risto Pakarisen kanssa.
Harva ihminen tai edes kirjeenvaihtaja on elämänsä aikana todistanut hätää, kaaosta ja selviytymistä yhtä läheltä kuin pitkän linjan ulkomaankirjeenvaihtaja Petri Saraste.
15.8. ilmestyvässä Kirjeenvaihtaja-kirjassaan Saraste kuvaa elävästi kirjeenvaihtajan työtä, joka näkyy katsojalle puolentoista minuutin katkelmina TV:ssä, mutta saattaa viedä tekijältään päivien työn. Millaista on matkustaa kriisipaikoille yksin yön pimeinä tunteina? Miten omat pelot voitetaan maailman kiehumispisteissä? Kuinka ihmisten luottamus saavutetaan kriisien keskellä?
Suomalaiset ovat aina olleet noitakansaa. Noita on alun perin tarkoittanut yhteisön kunnioittamaa tietäjää, parantajaa ja shamaania. Kristinuskon ja vainojen myötä noita muuttui pahaksi olennoksi, paholaisen liittolaiseksi. 15.8. ilmestyvä Noitakirja palauttaa noitien kunnian, oikoo virheellisiä väitteitä ja hälventää ennakkoluuloja. Kirjassa noituudesta kertovat myös nykynoidat itse.
Kirjan on kirjoittanut Kuparikettu ja Heikki Saure. Kuparikettu on tunnettu meditaatio-ohjaaja, meedio, nykyaikainen noita ja sosiaalisen median vaikuttaja. Aiemmin toimittajana ja kriitikkona työskennellyt Heikki Saure on monipuolinen kirjailija, joka on erityisen kiinnostunut kansanperinteestä, taosta ja dadasta.
Eveliina Talvitien 16.8. ilmestyvä uutuusromaani Kävin vaan uimassa, sisko on tosielämän tragediaa hengittävä kolmiodraama. Talvitie purkaa herkästi ja samalla väkevän ilmaisuvoimaisesti mysteeriä, jonka taustalla olevat syyt kumpuavat syyllisyydestä, vapaudenhalusta, väkivallasta ja rakkaudesta.
Yhtä Suomen seuratuimmista taidetileistä Instagramissa pitävä Riina Tanskanen on kuvataiteilija, kirjoittaja ja yhteiskunnallinen ajattelija. Tanskasen värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. 9.8. ilmestyvä Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirja on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta.
Hannu Laakson kansainvälisesti palkitut luontokuvat ja faktatietoa sisältävä fiktiivinen kertomus avaavat metsän kuninkaiden elämää. Lapsiperheiden arkea käsittelevä uusi lastenkirjasarja alkaa ja kansainvälinen myyntimenestys “Ihme ilmat!” saa jatkoa.
Juuri ilmestynyt Me Karhuset kuvaa suloisen karhunpennun kasvua aikuiseksi ja auttaa ymmärtämään karhujen elämää. Kirjassa tieto, upeat valokuvat ja mukaansatempaava tarina yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Miten karhut valmistautuvat talviuneen? Miksi karhu kyhnyttää itseään puunrunkoa vasten? Mitä yhteistä on karhulla ja möröllä?
Helppolukuinen tarinallinen tietokirja sopii perheen pienimmille, kouluikäisille ja kaikille eläinten ystäville. Kirja seuraa karhun kasvua vauhdikkaista pentuajoista aikuisuuden kynnykselle.
KTM Hannu Laakso (s. 1963) on voittanut yli 100 kansainvälistä valokuvapalkintoa, ja yli 400 hänen kuvaansa on hyväksytty kansainvälisiin kilpailunäyttelyihin noin kahdeksassakymmenessä eri maassa. Laakson seikkailulliset tarinat ja väkevät valokuvat auttavat vahvistamaan lasten luontosuhdetta ja lukuharrastusta. Hannu Laakson edellinen lasten tietokirja Me Kettuset ilmestyi vuonna 2020.
Rakastettujen lastenkirjojen tekijöiden Vuokko Hurmeen ja Noora Katon uusi kirjasarja käsittelee lapsiperheiden arkea lapsentajuisesti ja hauskasti, jännittävyyttä unohtamatta. Elokuussa ilmestyvä sarjan avausosa Hirveä Nälkä on ehdoton ääneen luettava kirja kaikille pikku ronkeleille. Runsas kuvitus ja ytimekkäät tekstit tekevät tutuiksi erilaiset ruoat, ruoka-aikojen nimet ja ateriarytmin.
16.8. ilmestyvä Laura Ertimon ja Mari AhokoivunAika matka! – Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus on jatkoa kansainväliselle myyntimenestykselle Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu, jonka käännösoikeudet on myyty jo 14 eri maahan. Ystävykset Lotta ja Kasper hyppäävät aikakapseliin ja lähtevät uskomattomalle matkalle menneisyyteen. Miten yli 300 miljoonaa vuotta vanhat metsät liittyvät meidän arkeemme? Ja miten arkemme jättää jälkiä, jotka luetaan tulevaisuuden kallioista?
Palkittu Guardianin toimittaja ja New York Times bestsellerkirjailija Luke Harding paljastaa Vladimir Putinin vakoojien verkoston, joka operoi myös Suomessa.
Venäjän Vakoojaverkosto on mukaansatempaava selonteko siitä, kuinka Kreml käy agenttiensa avulla yhä röyhkeämpää sotaa muovatakseen maailmaa sekä rikkoakseen Yhdysvaltojen ja Euroopan välit. Vaakalaudalla on koko länsimainen demokratia.
Vakuuttavaan aineistoon pohjautuva kirja avaa Ukrainan tilannetta, vaalihäirintää, murhia ja henkilöitä niiden takana. Lisäksi se tuo esiin kaikenkirjavan joukon ihmisiä, joita on kiristetty tai lahjottu palvelemaan Venäjän etua.
Suomen painoksen jälkisanoissa Harding kirjoittaa: ”Tähän saakka Suomi on voinut antaa Venäjän vapaasti ostaa saaria ja jääkiekkojoukkueita sekä värvätä entisiä poliitikkoja, jotka kaipaavat tunnustusta…. nähdäkseni Helsingin tulisi kuitenkin suhtautua venäläisten jakamiin lahjoihin hieman aiempaa suuremmalla varovaisuudella.” Harding iloitsee, että suomennos ilmestyy juuri nyt, kun katseemme kohdistuu jälleen Putiniin: ”USA:n ja Venäjän huippukokous huomenna on ensimmäinen sitten kaikkien aikojen epäonnistuneimman kokouksen Helsingissä heinäkuussa 2018. Tuon kokouksen jälkeen Venäjä on kaikin keinoin pyrkinyt horjuttamaan länttä kyberhyökkäyksillä, myrkytyksillä, vaalivaikuttamisella ja muilla toimilla.”
Venäjän vakoojaverkostoon ainutlaatuinen teos jokaiselle, joka haluaa tietää miten venäläiset vakoojat nykyisin toimivat. Suomennokseen on lisätty myös kattava henkilöhakemisto.
Luke Harding on toimittaja, kirjailija ja Guardian-lehden palkittu kirjeenvaihtaja. Vuosina 2007–2011 hän toimi Guardianin Moskovan toimiston johtajana. Kreml karkotti hänet maasta ensimmäisenä tapauksena sitten kylmän sodan. Vuonna 2014 hän voitti arvostetun James Cameron -palkinnon.
Suomessa asuva intialais-amerikkalainen nuortenkirjailija Mintie Das käsittelee rotuun, rasismiin ja tasa-arvoon liittyviä teemoja uudessa yliluonnollisessa nuortenkirjassaan “Kuolleetkin ghostaa”.
Kirjassa 16-vuotias intialais-amerikkalainen Violet haluaa elää normaalia teini-ikäisen elämää ja sopeutua joukkoon pienessä kaupungissa Yhdysvaltojen Keskilännessä. Se ei ole kuitenkaan helppoa, sillä hän on yksi harvoista kaupungin ruskeista tytöistä. Violet ei ole ihan tavallinen tyttö, sillä hän on Aiedeo, soturikuningattarien perillinen, joka pystyy näkemään henkiä.
Koulun huutosakin kapteenista kuvattu seksivideo päätyy sosiaaliseen mediaan ja hänet tapetaan pian sen jälkeen. Violetin on aika osoittaa kykynsä ja näyttää, että hän on valmis seuraamaan soturikuningattarien jalanjälkiä. Violetin on löydettävä tappaja – tai muuten hän itse on seuraava uhri.
15.6. ilmestyvä Kuolleetkin ghostaa on yliluonnollinen #metoo-trilleri, joka kertoo ilkeistä tytöistä, murhasta, rotuun liittyvistä teemoista ja henkimaailman sotureista. Vaikka kirjan teemat ovat vakavia, Das käsittelee niitä huumorin kautta. Kirja on ensimmäinen osa uutta nuorten aikuisten sarjaa. Samaan aikaan julkaistaan myös rap-artisti Yeboyahin lukema äänikirjaversio kirjasta. Kirjan alkuperäinen englanninkielinen teos Brown Girl Ghosted julkaistiin Yhdysvalloissa viime vuonna Houghton Mifflin Harcourtin kustantamana.
Kirjan teemat pohjautuvat omakohtaisiin kokemuksiin
Kuolleetkin ghostaa on fiktiota, mutta se pohjautuu Dasin omiin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin intialaisena maahanmuuttajana Yhdysvalloissa. Tuolloin pikkukaupungissa ei juuri muita tummaihoisia asunut, ja rodun takia hänet jätettiin usein huomiotta. Ulkopuolisuuden tunne on ollut Dasin elämässä aina läsnä.
Das tietää, että rotu voi tuoda mukanaan paljon painolastia. Siksi hän kirjoitti tarinan inklusiivisuudesta, joka kerrotaan hauskalla tavalla upean ja voimakkaan sankarittaren kautta.
“Kirja on kirjoitettu erityisesti ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajille, jotka joutuvat kohtaamaan vihaa ja suvaitsemattomuutta. Lapsille ja nuorille, jotka eivät ole löytäneet omia kasvojaan, ääntään tai tarinoitaan kirjallisuudesta vielä tänäkään päivänä, kaksi vuosikymmentä omien teinivuosieni jälkeen”, Das sanoo.
Alkuperäisen tarinan Das kirjoitti jo kuusitoista vuotta sitten, mutta työsti viimeisen version teoksestaan asuessaan Helsingissä. Kirjaan peilautuvat myös hänen kokemuksensa maahanmuuttajana Suomessa.
Mintie Das, 44, syntyi Intiassa Assamin osavaltiossa ja kasvoi Illinoisissa Yhdysvalloissa. Yhdentoista vuoden ajan Das on asunut Helsingissä. Hän on työskennellyt globaalina PR-konsulttina kansainvälisille asiakkaille kahdenkymmenen vuoden ajan ja järjestänyt YK:lle useita kansainvälisiä tapaamisia. Hän on puhunut paneeleissa ja suunnitellut tapahtumia, jotka käsittelevät identiteettiä, rotua ja tarinankerrontaa. Hänen ensimmäinen ya-sarjansa, Storm Sisters (Rovio), julkaistiin kahdessakymmenessä maassa ja käännettiin kahdeksalle kielelle. Legendary Entertainment on ostanut TV- ja elokuvaoikeudet Dasin seuraavaan projektiin Tough Cookie (2023).
Ovatko hävittäjälentokoneet tarpeellisia Suomen turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta? Vai onko kyseessä virheinvestointi nopeasti vanhenevaan teknologiaan? Heikentääkö kymmenien miljardien investointi pahimmillaan turvallisuuttamme? Ja mistä maasta hävittäjät hankitaan?
Eduskunta on päättänyt hävittäjien hankinnasta. Ratkaisematta on vielä tärkein: mistä ne ostetaan. Päätös määrää turvallisuuspoliittisen riippuvuuden puoleksi vuosisadaksi.
Ilmavoimat asettaa hävittäjäkandidaatit paremmuusjärjestykseen sotilaallisen suorituskyvyn pohjalta. Kilpailevia hävittäjiä on syytä julkisuudessa vertailla myös elinkaarikustannusten, huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja ilmastovaikutusten osalta. Raportti uusien hävittäjien hankinnasta analysoi näitä kysymyksiä. Se arvioi poliittista päätöksentekoa ja aikaisempia hävittäjäkauppoja.
Raportti uusien hävittäjien hankinnasta -kirjoittajat ovat alansa parhaita suomalaisia asiantuntijoita. He edustavat monitahoisesti suomalaista yhteiskuntaa eivätkä jaa yhteistä näkemystä hävittäjähankkeen tarpeellisuudesta. Raportin on koonnut ja toimittanut Helsingin yliopiston dosentti, kansanedustaja Kimmo Kiljunen.
Kirjanjulkistamistilaisuutta vietetään Zoomissa/ Facebookissa torstaina 10.6. klo 10. Kimmo Kiljusta haastattelee Unto Hämäläinen. Toimittajilla mahdollisuus kysyä kysymyksiä tilaisuuden lopuksi. Tervetuloa!
Aura Koivisto pohtii ihmisten luontoasenteita ja tutustuttaa lukijan metsään ja sen eläimiin. “Lappi pintaa syvemmältä” on kattava tietopaketti Lapin nähtävyyksistä ja monipuolisista kulttuurikohteista yksissä kansissa. Ei mikä tahansa metsä sopii kaikille, jotka ovat löytäneet retkeilyn ilot ja haluavat tutustua luontoon entistä paremmin. Kirjassa kuljeskellaan Kainuun suojelualueilla: suurten puiden juurella, naavakuusikoissa, soilla ja metsälampien rannoilla. Samalla kurkistetaan kotimaisten metsän eläinten kiehtovaan elämään. Kirjoittaja pohdiskelee myös ihmisten asenteita luontoa kohtaan.
Aura Koivisto vietti lapsuutensa Korkeasaaren eläintarhassa ja viihtyy edelleen muiden lajien seurassa. Hän kirjoittaa luontoaiheisia lehtijuttuja ja on julkaissut sekä lapsille että aikuisille suunnattua tieto- ja kaunokirjallisuutta.
Lappi pintaa syvemmältä on kattava tietopaketti Lapin nähtävyyksistä ja monipuolisista kulttuurikohteista. Hiihtokeskusten, tuntureiden, porosafarien ja revontulien keskeltä löytyy myös valtavasti kulttuurielämää: arkkitehtuuria, elokuvia, festivaaleja, historiallisia tarinoita, kirjallisuutta, kuvataiteen ja käsityön tekijöitä, murteita, museoita, musiikkia, mytologiaa ja ruokakulttuuria. Sekä tietysti saamelainen kulttuuri kaikessa moninaisuudessaan.
Hanna Apajalahti on kulttuurista laajasti kiinnostunut vapaa kirjoittaja. Hänen teoksensa Kulttuurimatkailijan Lappi ilmestyi alunperin 2017. Lappi pintaa syvemmältä on kirjan päivitetty laitos. Apajalahti itse on syntyjään lapinhullu; äidin perintönä itälappilainen ja poromiehen lapsenlapsenlapsi.
