Kirjamessujen koko ohjelman löydät täältä.

Juuri ilmestynyt teos on koskettava tositarina rakkaudesta ja rohkeudesta kuolemanpelon keskellä.

Vuonna 1939 itävaltalainen Gustav Kleinmann ja hänen vanhin poikansa, 15-vuotias Fritz joutuivat Buchenwaldin keskitysleirille Saksaan. Sieltä alkoi heidän kammottava ja samalla koskettava ja tärkeä tarinansa, jota on vaikea edes kuvitella.

Gustav päätettiin siirtää Auschwitziin, jonka he molemmat tiesivät merkitsevän varmaa kuolemaa. Silti Fritz teki uskomattoman valinnan ja pyysi päästä isänsä mukaan kohti Aushcwitzin kuolemanleiriä. Vankeutta kesti yhteensä viisi vuotta, mutta rakkautensa ja rohkeutensa avulla Fritz ja Gustav selviytyivät hengissä. Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin on tarpeellinen muistutus paitsi ihmiskunnan karmeimmista teoista myös perheen ja ihmismielen voimasta.

Herkästi ja taidokkaasti kirjoitettu teos perustuu Gustav Kleinmannin salaa pitämään päiväkirjaan. Harva holokaustista selvinnyt on tuonut mukanaan vapauteen näin tarkkoja päiväkirjamerkintöjä koko vankeutensa ajalta.

Walesilaissyntyinen Jeremy Dronfield on kirjailija, historoitsija ja entinen arkeologi. Hän on kirjoittanut romaaneja, tietokirjoja ja elämäkertoja. Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin oli Sunday Times- ja Amazon-bestseller -listojen kärkisijalla ja se on käännetty viidelletoista kielelle.

Risto Isomäen “Atlantin kuningatar” on 2030-luvulle sijoittuva trilleri, jossa uusin teknologia ratkaisee ilmastonmuutoksen aiheuttamia karmaisevia ongelmia.

Malaria on piinannut maapallon olentoja jo 130 miljoonan vuoden ajan ja tappanut vähintään puolet kaikista maapallolla koskaan eläneistä ihmisistä. Se on aina ollut ja tulee aina olemaan sairauksien Kuningatar.

Isomäen 1.10. ilmestyvässä Atlantin kuningattaressa olosuhteet malarian leviämiselle ovat jälleen muuttuneet suotuisiksi. Kuten eräs kirjan hahmoista sanoo: ”Valkoiset kuolevat malariaan, kun maapallo lämpenee ja merenpinnan nousu muuttaa myös pohjoisen rantakaupungit ja jokilaaksot malariasoiksi. Vähän ajan päästä yksikään valkoinen nainen ei enää halua lisääntyä muuten kuin mustan afrikkalaisen miehen kanssa – koska muuten heidän lapsensa kuolevat jo vauvoina malariaan.”

Kirjassa esitellään uusinta teknologiaa, kuten Guinnessin ennätystenkirjasta tuttu materiaali piioksidiaerogeeli (Silica aerogel), jonka lämpöä ja kylmyyttä eristävät ominaisuudet ylittävät kaikki tähän asti tunnetut materiaalit.

Atlantin kuningatar on paluu CIA:n ex-agentti Lauri Nurmen maailmaan. Se on itsenäinen jatko-osa Tammen julkaisemille Lauri Nurmi -seikkailuille Litium 6 (2007), Jumalan pikkusormi (2009) ja Haudattu uhka (2016).

”Parasta työssäni on, kun romaanissa kuvaamani ajatukset kävelevät kirjojen maailmasta ulos todellisuuteen”, sanoo Risto Isomäki.

Teos on Jules Vernen jalanjäljissä kirjoitettu utopiaromaani, joka visioi parempaa tulevaisuutta ihmiskunnalle. Osana tarinan juonta se tuo esiin suuren joukon turhan vähälle huomiolle jääneitä tai aivan uusia keinoja torjua ilmastonmuutosta.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian.

Isomäen kirjoja on käännetty noin 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto. Vuonna 2020 Risto Isomäelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. Palkitsemisperustelut voi lukea täältä.

Juuri ilmestynyt “Miten minusta tulee minä – Opas varhaislapsuuteen” tiivistää helposti omaksuttavaan muotoon elämäntaidolliset perusteet, jotka jokaisen lasten kanssa tekemisessä olevan aikuisen on hyvä osata.

Pienen lapsen oppimiskyky on ilmiömäinen. Varhaislapsuudessa omaksutut toimintamallit ohjaavat lasta läpi elämän. Lapsi tarvitsee vanhempiaan ja muita aikuisia tukemaan kasvussa ja kehityksessä, jotta hän pystyy myöhemmin elämässään tekemään oikeita valintoja ja ottamaan vastuuta. 

Miten minusta tulee minä avaa lapsuuteen näkökulman, joka korostaa perheen ja lapsuuden merkitystä elämäntaitojen ja tunnetaitojen oppimisessa. Kirjassa käydään elämänläheisesti ja lukuisin esimerkein läpi sitä, miten vanhemmat voivat olla voimavaroja ja tukipilareita varhaisten vuosien aikana.

Miten minusta tulee minä on tarkoitettu käsikirjaksi, johon voi aina tarttua ja syventyä. Kirja soveltuu erinomaiseksi oppaaksi niin vanhemmille kuin isovanhemmillekin.

Annukka Oiva-Kess on työskennellyt neuvolapsykologina, erityisalueenaan lasten mielenterveyden ennaltaehkäisevä toiminta. Myöhemmin hän on toiminut organisaatioiden kehittäjänä ja konsulttina sekä henkilöstöjohtajana kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa.

Eeva-Liisa Kronqvist on pitkän työuran tehnyt yliopisto-opettaja ja konsultti, erityisalueenaan pienten lasten kasvu, kehitys ja sen tukeminen. Hänen tutkimusalueenaan on ollut varhainen oppiminen, lasten yhteistyö ja vuorovaikutus. Kronqvist on julkaissut kehityspsykologiaan ja varhaiseen oppimiseen liittyviä oppikirjoja ja artikkeleita.

Anna Kontulan “Pikkuporvarit” on täynnä herkullisia huomioita aikamme hengestä – pikkuporvarillisesta elämäntyylistä ja mielenmaisemasta. “Sylvi-Kyllikki Kilpi – Matka valtakunnan vaikuttajaksi” kertoo, miten vankkumaton usko sivistykseen ja tasa-arvoon ajoi Kilven politiikan huipulle.

Riittääkö hyvään elämään Vallilan verhot, vai pitääkö olla myös valkoinen sohva? Voiko kunnollisuus mennä överiksi? Saako taide ärsyttää, tai toiset ihmiset? Pikkuporvarit pohtii elämäntapaa ja mielenmaisemaa, jotka ovat riistäytymässä valloilleen keskiluokan aseman muuttuessa epävarmemmaksi.

Pikkuporvarit kuvaa pikkumaista, pragmaattista ja ulkokultaista elämäntapaa, jossa teeskentely korvaa leikin, pöytätavat moraalin, dystopia utopiat ja naapurikyttäys yksilönvapauden. Pikkuporvarille mukavuudenhalu ja häiriöttömän elämän tavoittelu kasvavat ainoaksi siedettäväksi olotilaksi. Pikkuporvari ei kykene erottamaan sovinnaistapaa moraalista, eikä hän vaivaa päätään itsenäisellä ajattelulla. Ennen kaikkea pikkuporvari on puhdas materialisti, joka arvostaa korkealle kaiken, mitä rahalla saa.

Kukin eläköön miten tahtoo. Pikkuporvari kuitenkin katsoo oikeudekseen ja jopa velvolisuudekseen taivuttaa myös kaikki muut elämäntapaansa, koska pitää sitä ainoana oikeana ja muita elämäntapoja henkilökohtaisena loukkauksena. Tämä tekee pikkuporvarista hyvin vaarallisen.

Anna Kontula on sosiologi, kansanedustaja ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen kirjojaan yhdistävät voimakkaat ja valtavirrasta poikkeavat näkökulmat, jotka haastavat lukijaa ajattelemaan toisin.

Sylvi-Kyllikki Kilpi (o.s. Sinervo 1899–1987) syntyi Sörnäisissä köyhän, seitsenlapsisen perheen esikoisena. Vaasankadun pienestä hellahuoneesta Kilpi raivasi tiensä valtakunnan tason poliittiseksi vaikuttajaksi. Poliitikkona Kilpeä ajoi eteenpäin usko sivistyksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sukupuolen suhteen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hän raivasi aktiivisella toiminnallaan tietä tuleville naispoliitikoille. Kilpi muistetaan myös auttamistyöstään erityisesti Suomeen 1930-luvun lopulla saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.

Jaana Torninoja-Latola on historioitsija, joka on kirjoittanut useita artikkeleita Sinervon sisaruksista Airasta, Elvistä ja Sylvi-Kyllikistä. Hänen Elvi Sinervo
-elämäkertansa Yhä katselen pilviä (2017) sai kiittäviä arvosteluja.

Mauri Paasilinnan uutuuskirjassa terroristit iskevät Valkoiseen taloon, ja maailma ajautuu salamavauhtia kolmannen maailmansodan partaalle.

Toimittaja Heikki Holopaisen on tarkoitus toipua rankoista työvuosista vaellusretriitillä Lapin ruskamaisemissa, kun maailmalta alkaa kuulua hälyttäviä uutisia. Terroristit ovat surmanneet Yhdysvaltojen presidentin ja iskun takaa on paljastunut Pohjois-Korea. Kun Yhdysvallat hyökkää maan kimppuun, Kiina rientää liittolaisensa avuksi ja tilanne kärjistyy maailmanlaajuiseksi sodaksi. Pian myös Lapin metsissä käydään kamppailua elämästä ja kuolemasta.

Samaan aikaan Yhdysvalloista leviää uusi virus, joka herättää pelkoja Suomessa asti. Puhutaan koronaepidemian kaltaisesta mutta tappavammasta taudista, joka on ydinpommiakin tehokkaampi ja tarkempi ase.

Paasilinna luo pelottavan todenmukaisen kauhukuvan lähitulevaisuudestamme. Mihin äärimmäisyyksiin ihminen on valmis menemään, kun maailma luhistuu ympärillä, ja minkä puolesta silloin voi taistella?

Mauri Paasilinna on tunnettu erityisesti sotaromaaneistaan. Hän on kirjoittanut kaksikymmentä teosta, viimeisimpänä romaanit Kannakselta kotiin (Gummerus, 2013), Suomaalaiset (Gummerus, 2015) ja Mustan nuolen miehet (Into, 2019).

15.9. ilmestyvä Pedon aika aloittaa uuden trillerisarjan.

“Shlomo Zabludowicz – Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi” kertoo, millainen on ollut matka keskitysleiriltä yhdeksi Suomen rikkaimmista ihmisistä.

Tänään ilmestynyt Shlomo Zabludowicz – Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi vie lukijan aikamatkalle ihmiskunnan historian synkimpien alhojen kautta kylmän sodan poliittisiin ja kaupallisiin kiemuroihin.

Szlama ”Shlomo” Zalman Zabłudowicz (1916–1994) syntyi Puolan Lodzissa juutalaisperheeseen, jonka isä oli rabbi. Hän selvisi ainoana perheestään niin Litzmannstadtin geton kuin työ- ja keskitysleirin kauhuista. Toisen maailmansodan jälkeen hän päätyi Suomeen, käveli Tampellan herrojen puheille ja alkoi viedä perinteikkään tamperelaisen teollisuuslaitoksen laadukkaiksi tunnettuja kranaatinheittimiä ja tykkejä Israelin kautta ympäri maailmaa.

Mittavan omaisuuden kansainvälisenä asekauppiaana kerryttänyt Zabludowicz on vältellyt julkisuutta, ja hänen elämästään on tiedetty varsin vähän. Matti Mörttisen teos on ensimmäinen tästä mystisestä ja monikielisestä, keskitysleiriltä Suomeen päätyneestä maailmankansalaisesta kirjoitettu kirja.

Kirjan kirjoittaja Matti Mörttinen on yli 40 vuotta toimittajana työskennellyt pirkanmaalainen tietokirjailija. Viimeisimmät elämäkertateoksensa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (2018) ja Antti Rinne – Koko tarina (2019) hän kirjoitti yhdessä Lauri Nurmen kanssa. Mörttinen palkittiin journalistiurallaan kaksi kertaa Aamulehden vuoden toimittajana.

Tympeät tytöt iskee suoraan tyttöyden kipupisteisiin, Vitun ruma kertoo tarkkanäköisesti sosiaalisen median luomista ulkonäköpaineista ja Runkkarin käsikirja tarjoaa työkaluja seksuaalisen itse­tunnon kasvattamiseen.

Isänpäivä tekee jälleen tuloaan ja perinteisten lahjaideoiden ohella haluamme tarjota tyttöjen isille myös teoksia, joiden avulla isät voivat ymmärtää tyttäriensä ajatusmaailmaa entistä paremmin ja kannustaa heitä kulkemaan omia polkujaan:

Riina Tanskasen Tympeät tytöt -kirjan värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. Kirja on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta.

Katri Norrlinin ja Nelli Kentän Vitun ruma kertoo sosiaalisen median luomista ulkonäköpaineista ja pohtii muun muassa sitä, miksi oma keho hävettää. Tämän kirjan luettuasi ymmärrät myös mitä tarkoittavat termit thisinspirationista male gazeen ja incel-liikkeestä OnlyFansiin.

Ina Mikkolan Runkkarin käsikirja antaa työkaluja seksuaaliterveydestä ja seksistä puhumiseen. Nuorille on hyödyllistä opettaa medialukutaidon ohessa pornolukutaitoa, puhua omien rajojen tuntemisesta ja pornon vastuullisesta kuluttamisesta.

Syksyn uutuskirjoistamme löytyy lahja jokaiselle isälle ja isoisälle – myös perinteisempään makuun:

Risto Isomäen odotettu uutuus Atlantin kuningatar (ilm. 1.10.) on tosielämän aineksista kudottu, tiukasti otteessaan pitävä trilleri, jossa maailma on ajautumassa kohti täysimittaista ilmastokatastrofia.

Mauri Paasilinnan Pedon aika (ilm. 15.9.) luo pelottavan todenmukaisen kauhukuvan lähitulevaisuudestamme. Terroristit iskevät Valkoiseen taloon, ja maailma ajautuu salamavauhtia kolmannen maailmansodan partaalle. Samaan aikaan Yhdysvalloista leviävä virus herättää pelkoja Suomessa asti. Taudin sanotaan olevan ydinpommiakin tehokkaampi ja tarkempi ase.

Siamäk Naghianin uskomaton elämä on koskettava tarina Iranin ja Irakin sodan veteraanista, joka saapui opiskelemaan Suomeen vuonna 1986. Vuonna 2001 hän väitteli tekniikan tohtoriksi ja päätyi Nokian kautta äänentoistolaitteita valmistavan Genelecin toimitusjohtajaksi.

Harva ihminen, tai edes kirjeenvaihtaja, on elämänsä aikana todistanut hätää, kaaosta ja selviytymistä yhtä läheltä kuin pitkän linjan ulkomaantoimittaja Petri Saraste. Kirjeenvaihtaja-uutuuskirjassaan Saraste syventää tuntemuksiaan ulkomaan komennuksiensa ajoilta sekä avaa, mitä kaikkea uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimittamiseen sisältyy ja minkälaisia jälkiä se voi tekijäänsä jättää.

Matti Mörttisen Shlomo Zabludowicz – Holokaustin kauhuista suomalaismiljardööriksi
(ilm. 10.9.) vie lukijan aikamatkalle ihmiskunnan historian synkimpien alhojen kautta kylmän sodan poliittisiin ja kaupallisiin kiemuroihin. Mittavan omaisuuden kansainvälisenä asekauppiaana kerännyt Shlomo Zabludowicz (1916–1994) vältteli julkisuutta ja hänen elämästään on kerrottu julkisesti varsin vähän. Mörttisen teos on ensimmäinen kuvaus tästä mystisestä ja monikielisestä, keskitysleiriltä Suomeen päätyneestä maailmankansalaisesta.

Jeremy Dronfieldin Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin (ilm. 21.9.) on isän ja pojan järisyttävä tosielämän selviytymistarina. Vuonna 1939 saksalaiset pidättivät itävaltalaisen Gustav Kleinmannin ja hänen 15-vuotiaan poikansa ja he päätyivät Buchenwaldin keskitysleirin kautta kuolemanleirille Auschwitziin. Rakkautensa ja rohkeutensa avulla kaksikko kohtasi alituisen kuolemanvaaran ja sen täydellisen sattumanvaraisuuden – ja säilyi hengissä.

Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia.

Vuokko Hurme (s. 1979) on helsinkiläinen lastenkirjailija, joka on kirjoittanut lapsille useita tietokirjoja, kuvakirjoja ja romaaneja. Hurme työstää kirjat yhteistyössä eri kuvittajien kanssa.

Vuokko Hurme on julkaissut Into Kustannuksella kolme lasten tietokirjaa: Housuvaaran huvipuisto ja Housuvaaran uimahalli -kirjat yhdessä kuvittaja Väinö Heinosen kanssa ja Hirveä nälkä -kirjan yhdessä Noora Katon kanssa. Molemmat sarjat ovat saamassa jatkoa. Housuvaaran paloasema ilmestyy keväällä 2022, ja Katon ja Hurmeen hauskasti perhearkea käsittelevän sarjan jatko-osa on suunnitteilla.

Palkintoperustelut:

“Vuokko Hurme on monipuolinen ja tuottelias lastenkirjailija tiedon ja fiktion eri alueilla. [– –] Vuokko Hurmeen tausta kasvatustieteessä ja taidekasvattajana näkyy läpi tuotannon. Hänen teostensa esitystavoissa korostuvat tiedon täsmällisyys, selkeät tietoiskut, vastaanottajan ikätason huomioiminen ja sopivasti keventävä huumori. Yhteinen lukuhetki Hurmeen teosten parissa tarjoaa myös aikuiselle lukijalle nautinnollisen tietoretken.”

Palkintoperustelut löydät kokonaisuudessaan täältä.

Tietopöllö-palkinnon saajasta päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2021 Hannele Cantell (pj.), Seppo Hentilä, Agneta Rahikainen, Kati Solastie ja Kari Vaijärvi.

Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa Aino Havukainen, Marjut Hjelt, Markus Hotakainen, Iiris Kalliola, Mauri Kunnas, Marjatta Levanto, Martti Lintunen, Markku Löytönen, Paula Moilanen, Reetta Niemelä, Laila Nevakivi, Sami Toivonen, Suvi Vehmanen ja Laura Ertimo.