“Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä” -kirjan värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. Riina Tanskasen uutuuskirja kertoo, mitä tytöt tai yhteiskunnan silmissä tytöiksi nähdyt joutuvat kokemaan kasvaessaan aikuisiksi.

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Se on elintärkeää kapinaa ja niin samastuttavaa siksi, että se on totta. Kollektiivisena aikuistumisriittinä tytöt laitetaan kohtaamaan iljettäviä asioita, eikä kukaan kysy, oletko valmis.

Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään.

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä on yhteiskuntakriittinen, filosofinen ja karnevalistinen teos, joka sisältää yhdeksän herkullista sarjakuvakertomusta. Mukana menossa ovat muun muassa Patriarkaatti, Tolkun Ihminen, Historia ja Pimppienkeli, joka julistaa feminististä ilosanomaa meille kaikille.

Riina Tanskanen (s. 1998) on kuvataiteilija, kirjoittaja ja yhteiskunnallinen ajattelija. Instagramissa karnevalistisen vakava Tympeät tytöt on yksi Suomen seuratuimmista taidetileistä. Tanskaselta on ilmestynyt aiemmin Yle Areenan Instagramissa Tympeät tytöt – Yöjuttuja -sarjakuva. Kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa opiskellut Tanskanen on myös (post)millenniaalien verkkomedian Vita nuovan perustaja ja päätoimittaja. Tympeät tytöt on hänen ensimmäinen sarjakuva-albuminsa.

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirjan sivuista koostettu taidenäyttely on nähtävissä 12.9.2021 asti La bohèmessa, Senaatintorin Torikortteleissa, osoitteessa Katariinankatu 4, Helsinki. Näyttely on auki tiistaista sunnuntaihin kello 12-21. Näyttelyn tapahtumasivun löydät tästä.

Kirjan uusi painos ilmestyy viikolla 36.

Sergei Lukjanenkon Varjojen valtakunta -fantasiasarjan kirjat ovat Venäjällä jopa suositumpia kuin Harry Potterit. Juuri suomennetussa sarjan kuudennessa ja samalla viimeisessä osassa ennennäkemätön tuho uhkaa maailmaa.

Moskovan kaduilla ei ole enää turvallista. Tuntematon vampyyri käy viattomien ihmisten kimppuun, ja sattumanvaraisilta vaikuttavien uhrien nimistä muodostuu viesti: Anton Gorodetski.

Yö- ja Päivävartion tutkimuksissa selviää, että kyseessä on varoitus: ikiaikainen, käsittämättömän voimakas taho on palannut. Jos ennustuksiin on uskominen, ylimaallinen olento tulee tuhoamaan koko maailman, ja vain unohduksiin painunut Kuudes vartio voi pysäyttää sen.

Nykyään päätoiminen kirjailija Sergei Lukjanenko (s. 1968, Kazakstan) on alun perin ammatiltaan psykiatri. Hän on saanut lähes 50 kirjallisuuspalkintoa, ja hänen teoksiaan on käännetty muun muassa saksaksi, englanniksi ja ruotsiksi, tsekiksi, puolaksi ja ukrainaksi sekä useille Kaukoidän kielille.

Varjojen valtakunta -fantasiasarjassa seikkaillaan yliluonnollisten olentojen maailmassa, joka sijaitsee aivan oman maailmamme vieressä. Sarjan aikaisemmat osat on juuri julkaistu e- ja äänikirjoina. Kuudes vartio -kirjan on suomentanut Arja Pikkupeura.

“Siamäk Naghianin uskomaton elämä” on koskettava kertomus iranilaissyntyisen Naghianin tiestä sodan raskaiden kokemusten keskeltä iisalmelaisen Genelecin toimitusjohtajaksi. “Shlomo Zabludowicz – Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi” kertoo, millainen on ollut matka keskitysleiriltä yhdeksi Suomen rikkaimmista ihmisistä.

Siamäk Naghianin uskomaton elämä on menestystarina Iranin ja Irakin sodan veteraanista, joka saapui Suomeen opiskelemaan vuonna 1986. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2001 ja päätyi Nokian kautta äänentoistolaitteita valmistavan Genelecin toimitusjohtajaksi.

Siamäk Naghian syntyi ja kasvoi iranilaisessa suurperheessä ikivanhan persialaisen kulttuurin ja työnteon keskellä. Iranin vallankumouksen ja sodan raskaiden kokemusten jälkeen nuorella miehellä ei ollut muita vaihtoehtoja kuin lähteä opiskelemaan ulkomaille, ja niin hän päätyi Suomeen.

Juuri ilmestynyt kirja on kertomus rakkauden voimasta, luottamuksesta maailmassa olevaan hyvään, sattumista sekä käänteentekevistä kohtaamisista. Tarinan vahvoja teemoja ovat myös sodan jättämät psyykkiset jäljet, maahanmuuttajan sopeutuminen ja erityislapsen vanhemmuus.

Siamäk Naghian on kirjoittanut kirjan yhdessä Minna Kettusen kanssa.

Minna Kettunen on julkaissut elämäkertoja, eri yhteisöjen historiakirjoja, näytelmiä, kolumneja ja kolme laulualbumia. Kettusen esikoisteos Halosen taiteilijasuku (Tammi, 2001) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

10.9. ilmestyvä Shlomo Zabludowicz – Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi vie lukijan aikamatkalle ihmiskunnan historian synkimpien alhojen kautta kylmän sodan poliittisiin ja kaupallisiin kiemuroihin.

Shlomo Zabludowicz (1916–1994) syntyi Puolan Lodzissa juutalaisperheeseen, jonka isä oli rabbi. Hän selvisi ainoana perheestään niin Litzmannstadtin geton kuin työ- ja keskitysleirin kauhuista. Toisen maailmansodan jälkeen hän päätyi Suomeen, käveli Tampellan herrojen puheille ja alkoi viedä perinteikkään tamperelaisen teollisuuslaitoksen laadukkaiksi tunnettuja kranaatinheittimiä ja tykkejä Israelin kautta ympäri maailmaa.

Mittavan omaisuuden kansainvälisenä asekauppiaana kerryttänyt Zabludowicz on vältellyt julkisuutta, ja hänen elämästään on tiedetty varsin vähän. Matti Mörttisen teos on ensimmäinen tästä mystisestä ja monikielisestä, keskitysleiriltä Suomeen päätyneestä maailmankansalaisesta kirjoitettu kirja.

Kirjan kirjoittaja Matti Mörttinen on yli 40 vuotta toimittajana työskennellyt pirkanmaalainen tietokirjailija. Viimeisimmät elämäkertateoksensa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (2018) ja Antti Rinne – Koko tarina (2019) hän kirjoitti yhdessä Lauri Nurmen kanssa. Mörttinen palkittiin journalistiurallaan kaksi kertaa Aamulehden vuoden toimittajana.

 

Palkittu Guardianin toimittaja ja New York Times -bestsellerkirjailija Luke Harding on tietokirjailija Janne Riiheläisen haastateltavana puolen tunnin ajan.

Venäjän Vakoojaverkosto on mukaansatempaava selonteko siitä, kuinka Kreml käy agenttiensa avulla yhä röyhkeämpää sotaa muovatakseen maailmaa sekä rikkoakseen Yhdysvaltojen ja Euroopan välit. Vaakalaudalla on koko länsimainen demokratia.

Kesäkuun puolessa välissä ilmestynyt kirja on ollut kesän myydyimpiä ja kuunnelluimpia tietokirjoja.

Vakuuttavaan aineistoon pohjautuva kirja avaa Ukrainan tilannetta, vaalihäirintää, murhia ja henkilöitä niiden takana. Lisäksi se tuo esiin kaikenkirjavan joukon ihmisiä, joita on kiristetty tai lahjottu palvelemaan Venäjän etua.

Suomen painoksen jälkisanoissa Harding kirjoittaa: ”Tähän saakka Suomi on voinut antaa Venäjän vapaasti ostaa saaria ja jääkiekkojoukkueita sekä värvätä entisiä poliitikkoja, jotka kaipaavat tunnustusta…. nähdäkseni Helsingin tulisi kuitenkin suhtautua venäläisten jakamiin lahjoihin hieman aiempaa suuremmalla varovaisuudella.”

Tietokirjailija Janne Riiheläinen haastattelee Luke Hardingia puolen tunnin ajan Zoomissa. Haastattelua voi seurata myös Innon Facebook-sivulla. Yleisö voi esittää kysymyksiä chatissä ja Hardingia voi tarvittaessa haastatella yksityisesti tilaisuuden jälkeen. 

Luke Harding on toimittaja, kirjailija ja Guardian-lehden palkittu kirjeenvaihtaja. Vuosina 2007–2011 hän toimi Guardianin Moskovan toimiston johtajana. Kreml karkotti hänet maasta ensimmäisenä tapauksena sitten kylmän sodan. Vuonna 2014 hän voitti arvostetun James Cameron -palkinnon. Harding on käsitellyt Venäjää aiemmin kirjoissaan Mafiavaltio, Salajuoni – Kuinka Venäjä auttoi Trumpin Valkoiseen taloon ja Vaiennettu – Agentti Litvinenkon murha ja Venäjän sota lännen kanssa. Luke Harding asuu Hertfordshiressä Englannissa.

Haastattelupyynnöt:
riikka.kamppi@intokustannus.fi, 040 572 9733

Arvostelukappaleet:
arvostelukappaleet@intokustannus.fi

 

Harva ihminen, tai edes kirjeenvaihtaja, on elämänsä aikana todistanut hätää, kaaosta ja selviytymistä yhtä läheltä kuin pitkän linjan ulkomaankirjeenvaihtaja Petri Saraste.
15.8. ilmestyvässä Kirjeenvaihtaja-kirjassaan Saraste kuvaa elävästi kirjeenvaihtajan työtä, joka näkyy katsojalle puolentoista minuutin katkelmina TV:ssä mutta saattaa vaatia tekijältään päivien työn.

Millaista on matkustaa kriisipaikoille yksin yön pimeinä tunteina? Miten omat pelot voitetaan? Kuinka ihmisten luottamus saavutetaan kriisien keskellä? Saraste kertoo tuntemuksistaan ulkomaankomennuksiensa ajoilta ja avaa, mitä kaikkea uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimittamiseen sisältyy ja minkälaisia jälkiä se voi tekijäänsä jättää.

Bonnier-palkittu Petri Saraste on neljä vuosikymmentä jatkuneen toimittajauransa aikana työskennellyt laaja-alaisesti journalismin kaikilla osa-alueilla. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut ajankohtaisohjelmia, dokumentteja ja uutisreportaaseja sekä työskennellyt kirjeenvaihtajana eri puolilla maailmaa. Hän on aiemmin julkaissut kirjat Nälkäinen lohikäärme (Kirjapaja, 2010) ja Laowai, kiinalaista menoa (Kirjapaja, 2008).

Petri Saraste on vieraana Akateemisen Kirjakaupan virtuaalisessa Kirjojen Yössä torstaina 19.8. klo 17. Haastattelu on nähtävissä Akateemisen Facebook-sivuilla. Sarastetta haastattelee Kari Lumikero.

Tervetuloa seuraamaan myös Venäjän vakoojaverkosto -tilaisuutta tiistaina 17.8. klo 14 Innon Facebook-tilin etusivulle tai suoraan zoomiin. Tilaisuudessa kirjailija Luke Hardingia haastattelee tietokirjailija Janne Riiheläinen.

Kesäkuussa ilmestynyt Venäjän vakoojaverkosto on hyytävä tosielämän jännityskertomus nykyajan vakoojista – petoksesta, rohkeudesta ja salamurhista. Kirja on ainutlaatuinen teos jokaiselle, joka haluaa tietää, miten venäläiset vakoojat nykyisin työskentelevät.
Lue lisää kirjasta täältä.

 

 

Riina Tanskasen uutuuskirja kertoo, mitä tytöt tai yhteiskunnan silmissä tytöiksi nähdyt joutuvat kokemaan kasvaessaan aikuisiksi.

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Se on elintärkeää kapinaa ja niin samastuttavaa siksi, että se on totta. Kollektiivisena aikuistumisriittinä tytöt laitetaan kohtaamaan iljettäviä asioita, eikä kukaan kysy, oletko valmis.

Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään.

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä on yhteiskuntakriittinen, filosofinen ja karnevalistinen teos, joka sisältää yhdeksän herkullista sarjakuvakertomusta. Mukana menossa ovat muun muassa Patriarkaatti, Tolkun Ihminen, Historia ja Pimppienkeli, joka julistaa feminististä ilosanomaa meille kaikille.

Riina Tanskanen (s. 1998) on kuvataiteilija, kirjoittaja ja yhteiskunnallinen ajattelija. Instagramissa karnevalistisen vakava Tympeät tytöt on yksi Suomen seuratuimmista taidetileistä. Tanskaselta on ilmestynyt aiemmin Yle Areenan Instagramissa Tympeät tytöt – Yöjuttuja -sarjakuva. Kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa opiskellut Tanskanen on myös (post)millenniaalien verkkomedian Vita nuovan perustaja ja päätoimittaja. Tympeät tytöt on hänen ensimmäinen sarjakuva-albuminsa.

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirjan sivuista koostettu taidenäyttely on nähtävissä 14.8.-12.9.2021 La bohèmessa, Senaatintorin Torikortteleissa, osoitteessa Katariinankatu 4, Helsinki. Näyttely on auki tiistaista sunnuntaihin kello 12-21. Näyttelyn tapahtumasivun löydät tästä.

Penttala ei kursaile eikä kiertele, vaan iskee suoraan ongelman ytimeen. Hän ohjaa perheet uusille urille pienillä, mutta jämäköillä muutoksilla ennen kuin pienistä ongelmista kasvaa ylitsepääsemättömän suuria.

Miten perheen arkirutiinit saadaan rullaamaan niin, etteivät päivät täyty tappelusta? Miten teini-ikäisen tunnemyrskyistä selvitään? Kuinka paljon isovanhemmat saavat puuttua lastenlastensa kasvatukseen? Suomen Supernannyna tunnetun Pia Penttalan ja toimittaja, kirjailija Risto Pakarisen juuri ilmestynyt uutuuskirja Suomen Supernanny – Pienillä teoilla parempaa perhe-elämää tuo toivoa kaikille kasvatushaasteiden kanssa painiville. Kirja sisältää uusia tarinoita, joita ei nähdä televisio-ohjelmassa.

Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Suosittua Supernanny Suomi -ohjelmaa on tehty kolme tuotantokautta, ja se on jatkuvasti kanavan katsotuimpien ohjelmien joukossa.

Toimittaja Risto Pakarinen on aiemmin julkaissut esikoisromaaninsa Jonain päivänä Jennifer (Harper Collins, 2019) sekä yhdessä Alpo Suhosen kanssa Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia -elämäkerran (Into, 2020)

 

Suomen Supernannyn ja ulkomaankirjeenvaihtaja Petri Sarasteen kirjat ilmestyvät elokuussa. Elokuun puolivälin tienoilla ilmestyy myös nykynoituutta ja noituuden historiaa käsittelevä “Noitakirja”, Eveliina Talvitien uutuusromaani “Kävin vaan uimassa, sisko” ja tyttöyden kipupisteisiin iskevä “Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä” -sarjakuvakirja.

1.8. ilmestyvässä Suomen Supernanny – pienillä teoilla parempaa perhe-elämää -kirjassa lukija kulkee Supernannyn kanssa perheisiin ratkaisemaan kiperiä tilanteita, jotka ovat monille tuttuja omassa arjessa. Kirja sisältää tarinoita, joita ei ole televisio-ohjelmassa aiemmin käsitelty. Supernanny Pia Penttala jakaa myös yleisiä ajatuksiaan perheestä ja lasten kasvatuksesta. Penttala ei kursaile, eikä kiertele, vaan iskee suoraan ongelman ytimeen.

Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Suosittua Supernanny Suomi -ohjelmaa on tehty kolme tuotantokautta, ja se on jatkuvasti kanavan katsotuimpien ohjelmien joukossa. Penttala on kirjoittanut kirjan yhdessä toimittaja, kirjailija Risto Pakarisen kanssa.

Harva ihminen tai edes kirjeenvaihtaja on elämänsä aikana todistanut hätää, kaaosta ja selviytymistä yhtä läheltä kuin pitkän linjan ulkomaankirjeenvaihtaja Petri Saraste.
15.8. ilmestyvässä Kirjeenvaihtaja-kirjassaan Saraste kuvaa elävästi kirjeenvaihtajan työtä, joka näkyy katsojalle puolentoista minuutin katkelmina TV:ssä, mutta saattaa viedä tekijältään päivien työn. Millaista on matkustaa kriisipaikoille yksin yön pimeinä tunteina? Miten omat pelot voitetaan maailman kiehumispisteissä? Kuinka ihmisten luottamus saavutetaan kriisien keskellä?

Suomalaiset ovat aina olleet noitakansaa. Noita on alun perin tarkoittanut yhteisön kunnioittamaa tietäjää, parantajaa ja shamaania. Kristinuskon ja vainojen myötä noita muuttui pahaksi olennoksi, paholaisen liittolaiseksi. 15.8. ilmestyvä Noitakirja palauttaa noitien kunnian, oikoo virheellisiä väitteitä ja hälventää ennakkoluuloja. Kirjassa noituudesta kertovat myös nykynoidat itse.

Kirjan on kirjoittanut Kuparikettu ja Heikki Saure. Kuparikettu on tunnettu meditaatio-ohjaaja, meedio, nykyaikainen noita ja sosiaalisen median vaikuttaja. Aiemmin toimittajana ja kriitikkona työskennellyt Heikki Saure on monipuolinen kirjailija, joka on erityisen kiinnostunut kansanperinteestä, taosta ja dadasta.

Eveliina Talvitien 16.8. ilmestyvä uutuusromaani Kävin vaan uimassa, sisko on tosielämän tragediaa hengittävä kolmiodraama. Talvitie purkaa herkästi ja samalla väkevän ilmaisuvoimaisesti mysteeriä, jonka taustalla olevat syyt kumpuavat syyllisyydestä, vapaudenhalusta, väkivallasta ja rakkaudesta.

Yhtä Suomen seuratuimmista taidetileistä Instagramissa pitävä Riina Tanskanen on kuvataiteilija, kirjoittaja ja yhteiskunnallinen ajattelija. Tanskasen värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. 9.8. ilmestyvä Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirja on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta.

Muita elokuussa ilmestyviä:

– 15.8. Siamäk Naghian & Minna Kettunen: Siamäk Naghianin uskomaton elämä – Tuulen kieltä etsimässä
– 16.8. Sergei Lukjanenko: Kuudes vartio
– 3.8. Susan Schwake & Charlotte Farmer: Nauti taiteesta joka päivä!
– 3.8. Clive Gifford & Anne Wilson: Ihmeaivot – Miten aivot toimivat, erehtyvät ja oppivat
– 15.8. Vuokko Hurme & Noora Katto: Hirveä nälkä
– 25.8 Jaana Tornioja-Latola: Sylvi-Kyllikki Kilpi – Matka valtakunnan vaikuttajaksi
– 15.8. Moona Laakso: Vaurastu kuin nainen
– 15.8. Eeva Puumala, Karim Maïche, & Salome Tuomaala-Özdemir (toim.): Naapurusto – tarinoita moniäänisestä lähiöstä
– 15.8. Mari Hyypiä: Kirjontaa niille, joita v*tuttaa

 

Hannu Laakson kansainvälisesti palkitut luontokuvat ja faktatietoa sisältävä fiktiivinen kertomus avaavat metsän kuninkaiden elämää. Lapsiperheiden arkea käsittelevä uusi lastenkirjasarja alkaa ja kansainvälinen myyntimenestys “Ihme ilmat!” saa jatkoa.

Juuri ilmestynyt Me Karhuset kuvaa suloisen karhunpennun kasvua aikuiseksi ja auttaa ymmärtämään karhujen elämää. Kirjassa tieto, upeat valokuvat ja mukaansatempaava tarina yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Miten karhut valmistautuvat talviuneen? Miksi karhu kyhnyttää itseään puunrunkoa vasten? Mitä yhteistä on karhulla ja möröllä?

Helppolukuinen tarinallinen tietokirja sopii perheen pienimmille, kouluikäisille ja kaikille eläinten ystäville. Kirja seuraa karhun kasvua vauhdikkaista pentuajoista aikuisuuden kynnykselle.

KTM Hannu Laakso (s. 1963) on voittanut yli 100 kansainvälistä valokuvapalkintoa, ja yli 400 hänen kuvaansa on hyväksytty kansainvälisiin kilpailu­näyttelyihin noin kahdeksassakymmenessä eri maassa. Laakson seikkailulliset tarinat ja väkevät valokuvat auttavat vahvistamaan lasten luontosuhdetta ja lukuharrastusta. Hannu Laakson edellinen lasten tietokirja Me Kettuset ilmestyi vuonna 2020.

Rakastettujen lastenkirjojen tekijöiden Vuokko Hurmeen ja Noora Katon uusi kirjasarja käsittelee lapsiperheiden arkea lapsentajuisesti ja hauskasti, jännittävyyttä unohtamatta. Elokuussa ilmestyvä sarjan avausosa Hirveä Nälkä on ehdoton ääneen luettava kirja kaikille pikku ronkeleille. Runsas kuvitus ja ytimekkäät tekstit tekevät tutuiksi erilaiset ruoat, ruoka-aikojen nimet ja ateriarytmin.

16.8. ilmestyvä Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun Aika matka! – Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus on jatkoa kansainväliselle myyntimenestykselle Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu, jonka käännösoikeudet on myyty jo 14 eri maahan. Ystävykset Lotta ja Kasper hyppäävät aikakapseliin ja lähtevät uskomattomalle matkalle menneisyyteen. Miten yli 300 miljoonaa vuotta vanhat metsät liittyvät meidän arkeemme? Ja miten arkemme jättää jälkiä, jotka luetaan tulevaisuuden kallioista?