Julkaistu

Hanna Nikkanen työryhmineen on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Hyvän sään aikana

Hanna Nikkanen & työryhmä ovat tänään saaneet opetusministeriön myöntämän tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken.

Valtionpalkinnon perusteluissa todetaan: “Kirjan tavoitteena ei ole kuvata ilmastonmuutosta vain tulevien sukupolvien haasteena vaan koko ajan tapahtuvana mullistuksena. Tämän lupauksen kirja lunastaa erinomaisella feature-journalismista tutulla otteella, jossa asiat tuodaan esille ihmisten ja tekojen kautta. Tietokirjoittajat vievät lukijan tutkimusmatkalle Suomeen, jossa eletään jo kaikenmuutoksen (everything change) keskellä. Juttutyypit vaihtelevat talousjournalismista henkilöpotretteihin, paikallisjournalismista politiikkaan.
Erityiskiitoksen ansaitsee myös kirjan esteettinen ulkoasu, jossa kuvat ja tietokuviot välittävät tietoa ja herättävät tunteita.
Kirja todistaa, että ilmastojournalismi voi olla kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa, pelottavaa mutta myös toiveikasta.”

Julkaisuvuonnaan 2017 Hyvän sään aikana palkittiin myös Kanava-palkinnolla vuoden parhaana tietokirjana ja valittiin tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi.

Kirja kertoo muutoksista Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa. Tarkastelussa ovat muun muassa suomalainen teollisuus, edustuksellisen demokratian kipupisteet, uhat torjuva ihmismieli sekä ilmastokriisin ratkaisuehdotukset.

Yli 300-sivuisen kirjan teko aloitettiin tammikuussa 2017 ja saatiin päätöksen reilu puoli vuotta myöhemmin. Sen 64 valokuvassa näyttäytyy metsien, keskiluokkaisen kulutuksen ja teknologian Suomi: tuttu maa, joka saa outoja piirteitä ilmaston muuttuessa.

“Ilmastonmuutos pysytteli pitkään sekä politiikan että journalismin marginaalissa. Silti tiedämme, että se on aikamme tärkein aihe, ja sen kautta tulevat sukupolvet tulkitsevat tekojamme”, Hanna Nikkanen sanoo.

“Kirjanteon aikana Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti ja hän ryhtyi irrottamaan maataan Pariisin ilmastosopimuksesta. Se saattaa lopulta olla siunaus ilmastoponnisteluille. Aihe on noussut ennennäkemättömällä tavalla uutisiin, politiikkaan ja kahvipöytäkeskusteluihin, myös Suomessa. Kirjastamme rakentui muotokuva Suomesta historiallisena hetkenä, kahden aikakauden rajalla.”

Usein kuulee puhuttavan, että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Saanemme tulevina vuosikymmeninä pidemmän kasvukauden, kun olosuhteemme lähenevät Puolan tai jopa Unkarin nykyilmastoa. Samalla menetämme kymmeniä eläinlajeja varsinkin Pohjois-Suomesta, mutta myös makeutuvasta Itämerestä. Lämpenevät talvet ja lisääntyvä kosteus uhkaavat viljelylajikkeita. Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän kurjistuvat viljelyolosuhteet ajavat ihmisiä kohti pohjoista, ja vastuumme sekä turvapaikan antajana että ruoan tuottajana kasvaa.

Ilmastonmuutos ravisuttaa myös Suomen taloutta. Raaka-ainetuotanto ja biotalous toimivat vaikeilla markkinoilla, kun kovien päästötavoitteiden myötä energiasyöppöjä aloja rankaistaan, sijoittajaraha virtaa pois fossiililiiketoiminnasta ja hiilinieluina toimivia metsiä halutaan suojella. Samalla avautuu uusia menestymisen mahdollisuuksia.

Työryhmä on paneutunut myös ruokakulttuuria, asumista ja liikkumista myllertäviin muutospaineisiin. Hyvän sään aikana selvittää, onko Helsingin metro turvassa merenpinnan nousulta, pohtii tavaroiden korjaamiseen kannustavan veropolitiikan mahdollisuutta ja esittää pienen puolustuspuheenvuoron muovipakkauksille.

Kirja ravistelee mielikuvaa, jossa yksilön pienet kulutusteot ovat ainoa tie pelastukseen. Tulossa on suuremman mittakaavan muutoksia: sääntöjä ja veroja, hyvästejä halvoille polttoaineille, lyhyille lennoille sekä kahden euron jauhelihapaketeille. Hyvän sään aikana piirtää pisteen huolettoman kulutuksen aikakaudelle ja katsoo uteliaasti kohti tulevaisuuden Suomea.

Into Kustannus onnittelee työryhmää: Hanna Nikkanen, Silja Annila, Elli Harju, Sanni Harmanen, Tiina Heikkilä, Juho Kankaanpää, Esa Keskinen, Ella Kiviniemi, Minea Koskinen, Linda Manner, Sanni Mattila, Jannika Melkko, Erkki Mervaala, Markus Mäki, Samuli Niinivuo, Alma Onali, Sanna Pekkonen, Lasse Poser, Johannes Roviomaa, Reetta Rönkä, Sinikka Suominen ja Kaisa Uusitalo.

Lue lisää:
Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken

Julkaistu

Revontulibongarin käsikirja opastaa havaitsemaan revontulia, myös Etelä-Suomessa

Revontulibongarin opas kertoo, kuinka kuka tahansa pystyy havaitsemaan ja tunnistamaan revontulia, myös Etelä-Suomessa. Kirja on suomalaisten avaruusammattilaisten ja revontulibongareiden yhteistyönä syntynyt opas revontulien ihmeelliseen maailmaan. 

Revontulibongarin opas julkaistaan torstaina 4.10. kello 18 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, vapaa pääsy) , tervetuloa! Kirjasta ja sen kokoamisesta kertovat teoksen kirjoittajat Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth, tiedetoimittaja Markus Hotakainen ja valokuvaaja Jouni Jussila.

Teos antaa vastauksia kaikille revontulista kiinnostuneille, niin luontokuvaajille kuin satunnaisille taivaantähyilijöille. Yleistajuisen taustoituksen jälkeen seuraa kymmeniä erilaista revontulimuotoja, joiden havaitsemista varten on lyhyet ohjeet sekä revontulibongareiden ottamia upeita esimerkkikuvia taivaan neonvaloista. Teos kertoo, miten revontulien värit syntyvät, millaisia ovat tavalliset, millaisia harvinaiset revontulimuodot ja miten revontulinäytelmä etenee. Vinkkien avulla lukija pystyy tulkitsemaan ja ennustamaankin taivaan tapahtumia ja löytää suotuisat bongauspaikat. Opas on tehty yhteistyössä huippuluokan avaruusasiantuntijoiden ja revontuliharrastajien kanssa: kirjan kuvat on kerätty yhteistyössä Revontulikyttääjät–facebook-ryhmän kanssa.

Minna Palmroth on Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori, ja Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön johtaja. Kansainvälisesti arvostetulla Palmrothilla on lukuisia luottamustehtäviä Suomessa ja ulkomailla. Hän on ryhmineen kehittänyt maailman johtavan lähiavaruutta mallintavan tietokonesimulaation, jonka avulla ryhmä tutkii revontulia synnyttäviä ilmiöitä.

Markus Hotakainen on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, joka on seurannut avaruusasioita kuulennoista lähtien ja kirjoittanut tähdistä 1980-luvun alkupuolelta saakka. Hän on julkaissut 23 kirjaa ja tehnyt yli 40 suomennosta. Hotakainen on saanut Valtion tiedonjulkistamispalkinnon Mars-kirjastaan, joka on julkaistu myös Yhdysvalloissa.

 Jouni Jussila on Oulun yliopiston entinen revontulitutkija ja aktiivinen revontulien kuvaaja. Hän on julkaissut kuva- ja tietokirjan revontulista. Päivätyönään Jussila kehittää teollisuuden ja tutkimuksen erikoiskameroita, mutta lähiavaruuden ilmiöiden ja revontulien seuraaminen on osa hänen jokapäiväistä elämäänsä.

Tilaa Innon verkkokaupasta:
Revontulibongarin opas
ISBN: 978-952-264-994-2, 200 sivua

Julkaistu

Viisi yllättävää poimintaa Sauli Niinistön elämästä, urasta ja persoonasta

1 .
Yleensä Suomen presidentit jättävät puolueensa ja vetäytyvät muista poliittisista tehtävistä. Niinistö on kuitenkin yhä kunniapuheenjohtaja Euroopan parlamentin suurimmassa puolueessa, EPP:ssa.

(Tarjous: Innon verkkokaupan kaikki kirjat -34% koodilla JOULU2018.)

2.
Siinä missä nuoren Saulin luokkatoverit kävivät koulua, Sauli itse vain kävi koulussa. Kun oli aika pyrkiä opiskelemaan, osti isoveli Kari pääsykoekirjat Saulille ja pakotti tämän lukemaan.

3.
Kansanedustajat tapaavat siirtyä istuntosalissa eteenpäin kausien karttuessa. Niinistö kuitenkin piti kiinni samasta takarivin paikastaan 16 vuotta, 1987-2013. Sanaton viesti ryhmätovereille oli: toiset kulkevat omia teitään.

4.
Jos Niinistö olisi sekoitus suomalaisia 2000-luvun joukkuelajien valmentajia, hänessä yhdistyisivät pedantti ja etäinen Erkka Westerlund ja ihmisläheinen kansanmies Antti Muurinen. Persoonassa asuu myös ripaus räyhääviä Raimo Summasta ja Hannu Jortikkaa. Luultavasti Niinistö itse haluaisi, että hänessä olisi enemmän kosmopoliittia Henrik Dettmannia ja humaania Alpo Suhosta – jälkimmäinen kurkistaa Niinistön kirjoista ja joistakin puheista.

5.
Eräänä kesäiltana Niinistö lähti Kultarannasta yksin merelle melomaan ja tunsi kaipaamaansa vapautta. Parikymmentä minuuttia lähdön jälkeen merivartiosto pysäytti presidentin ja kirosanat nousivat Kultarannan yksinäisen ajatuksiin.

Saat joulun kunniaksi Innon verkkokaupan kaikista kirjoista 34% alennuksen koodilla JOULU2018. Tilaa viimeistään ke 19.12. klo 12, niin saat paketin jouluksi. Tutustu laajaan valikoimaan TÄSTÄ.

Sauli Niinistö
Mäntyniemen herra
(Koodilla 21,15 €, norm. 32,00 €) 

Julkaistu

Turun kirjamessujen ohjelma 5.-7.10.2018

Tervetuloa Turun kirjamessuille 5.–7.10.2018!

Into on mukana omalla osastollaan ja useat kirjailijamme esiintyvät viikonlopun aikana messulavoilla. Katso alta lista messujen kiinnostavimmista puheenvuoroista!

PERJANTAI 5.10.2018

12.20–12.45 AUDITORIO: Sankaritarinoita tytöille

Iida Simes ja Virva Paloviita kertovat kirjasta ”Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)”. Se on kertomus rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Upeasti kuvitettu, värikäs ja iloinen teos ilahduttaa kaikkia pienemmistä lukijoista vanhempiin.

Jaamme 200 ensimmäiselle ilmapallot!

14.50–15.30 FIORE-LAVA: Jari Järvelä: Kosken kahta puolta, Pasi Pekkola: Huomenna kevät palaa ja Markus Leikola: Sakean veren vuosi

Paneelikeskustelussa Jari Järvelä (Tammi), Markus Leikola (Into Kustannus) ja Pasi Pekkola (Otava).

Jari Järvelä kuvaa romaanissaan ”Kosken kahta puolta” kansalaissodan vaikutuksia 7-vuotiaan pojan ja hänen kahden mumminsa kautta. Poika elää kesää 1977 kahdessa eri todellisuudessa ja kuulee mummeiltaan kaksi eri totuutta nuoresta Suomesta.

Riipaiseva ja armahtavista selityksistä riisuttu ”Sakean veren vuosi” on Markus Leikolan toinen romaani. Leikola piirtää kirjassa mustalla liidulla armahtavista selityksistä riisutun murhenäytelmän.

Pasi Pekkolan ”Huomenna kevät palaa” kertoo sisällissodan tapahtumista lasten kokemana. Se on herkkä ja järkyttävä romaani siitä, mitä vuosi 1918 teki lapsillemme.

16.40–17.20 AUDITORIO: Miksi juuri Sauli Niinistöstä tuli Suomen suosituin poliitikko?

Haastattelussa ”Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra” – kirjan kirjoittaneet toimittajat Lauri Nurmi ja Matti Mörttinen. Kirja tarjoaa lukijoille aiempaa laajemman henkilökuvan ja ennen kaikkea analyysin Niinistön poliittisesta urasta 1980-luvulta tähän päivään.

17.00–17.20 KALLAS: Matti Salminen: Erno Paasilinnan kirjallinen elämä

Matti Salminen (Into Kustannus) kertoo kuudennesta tietokirjastaan ”Erno Paasilinnan kirjallinen elämä”. Teoksessa pureudutaan Paasilinnan tuotantoon ja julkiseen elämään sekä hänen saamaansa kaksijakoiseen arvosteluun.

LAUANTAI 6.10.2018

13.20–13.50 AGRICOLA: Risto Isomäki: Viiden meren kansa

Risto Isomäen ”Viiden meren kansa” on unohdetuista tarinoista koottu episodiromaani. Se kuvaa kahdeksan aikatason kautta, miten Suomen kannalta keskeiset tapahtumat olisivat saattaneet mennä.

13.50 KANSALLINEN KIRJAKAUPPA

Risto Isomäki signeeraa uutuusteostaan ”Viiden meren kansa”.

14.10–14.50 AGRICOLA: Rikoksia Egyptin autiomaassa ja pikkukaupungissa

Haastattelussa dekkaristit Mari Pyy (Into Kustannus) ja Katariina Vuori (Like).

Mari Pyyn murhamysteeri ”Minä katoan” sijoittuu räjähdysalttiiseen Egyptiin. Vauhdikkaan dekkarin taustalla sykkii hallinnon vastaisissa mellakoissa kuohuva Aleksandria.

Katariina Vuoren ”Erään tapon tarina” on tositarina todellisista rikoksista, isän kaltoin kohtelemasta äidistä ja pojasta, jonka lapsuus on väkivallan värittämä.

SUNNUNTAI 7.10.2018

13.30–14.00 TIETO, B-HALLI: Huikee idis! Monimuotoinen tietokirja
Voiko teos jatkaa elämäänsä verkossa – mitä on tietokirjan ”after life”? Keskustelemassa tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa, tietokirjailija, dosentti Emilia Palonen, toimituspäällikkö Esa Keskinen, Hyvän sään aikana -hanke sekä moderoijana Sanna Paakki.

15.40–16.00 AGRICOLA: Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä

Anna Kontula (Into Kustannus) puhuu kirjastaan ”Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä”.

”Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä” kertoo Suomen julkisimmasta ja salaisimmasta työpaikasta – siitä pienoismaailmasta, johon kaksisataa kansan valitsemaa edustajaa kokoontuu hoitamaan tehtäväänsä. Se kertoo vihamiesten ystävyydestä, hallitusta kaaoksesta ja yksinäisyydestä väentungoksessa.

Näytä vähemmän

Julkaistu

Hyvinvointivaltio on verrattain uusi keksintö – uutuuskirja esittelee Suomessa selviytymisen historiaa

Ulla Koskisen uusi tietokirja Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun kertoo millaisia selviytymistaidon mestareita esi-isämme ovat olleet.

Koskinen kertoo historiantutkijan otteella, mutta silti populaaristi, miten näillä leveysasteilla on selviydytty vuosituhansien ajan karuissa oloissa.  Kirjan esimerkit osoittavat, että vaalimamme hyvinvointivaltio on verrattain uusi keksintö.

Suomalaisten selviytymiskeinot on jaettu seitsemään teemaan, jotka vaihtelevat tekniikasta ruokaan ja juomaan. Esimerkiksi ruokaa säilöttiin pitkään laittamalla juomat ja ruoat kylmään luonnonveteen. Lihaan laitettiin suolaa kolmasosa lihan painosta, tosin asvisruokapäivä oli lähes joka päivä ja liha juhlaruokaa.

Ulla Koskinen on historiantutkija, kirjoittaja ja perheenäiti, jota on aina kiinnostanut elämä entisaikojen Suomessa, erityisesti ajanjaksolla keskiajalta 1800-luvulle. Kiehtovinta on hänen mielestään selvitellä, miten esivanhempamme elivät, olivat ja ajattelivat aivan erilaisessa elinympäristössä kuin mihin itse olemme tottuneet.

 

Julkaistu

Selviäisitkö sinä muinaisessa Suomessa? Ulla Koskisen uutuuskirja ”Suomessa selviytymisen historiaa” paljastaa yllättäviä faktoja esivanhemmistasi!

Ulla Koskinen
Suomessa selviytymisen historiaa
(29.90 €)

Eihän täällä oo edes jääkaappii”, valittaa taas kerran yksi tosi-tv:n selviytyjäohjelman ”innokas” kilpailija. Ulla Koskisen uudesta kirjasta Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun käy ilmi, että todellisia selviytyjiä olivat kuitenkin entisajan suomalaiset esi-isämme. Selviytyisitköhän sinä entisaikojen ruokakomeron antimilla?

Esimerkiksi 1500-luvun kuninkaankartanoiden tapa säilöä sianlihaa voi olla raju shokki nykyajan suolaa karttavalle verenpainetautiselle: lihaan laitettiin suolaa jopa kolmasosa köntin painosta! Olemme kuitenkin oppineet esivanhemmiltamme niksin jos toisenkin, Koskinen huomauttaa. Juhannuksena rikki menneen mökkijääkaapin pakottamana olet ehkä laittanut juomat ja ruoat kylmään luonnonveteen – näin tekivät myös muinaiset superselviytyjät!

Onks tääl hei mitää vegaanivaihtoehtoo”, ei ollut tarpeen kysyä, sillä entisajan suomalaisten arkiruokaa oli muun muassa kasviskeitto, puuro, leipä ja peruna. Suomalaiset esivanhempamme päihittävätkin nykyajan trendikkäät vegehipsterit kekseliäisyydessä 10-0.

Osasivat esivanhempamme toki herkutellakin juhlamenojen aikana, muistuttaa Koskinen. Eipä ole jokalauantaisessa karkkipäivässäkään mitään uutta ja ihmeellistä. Karkkipäiviä vietettiinkin Suomessa jo 1500-luvulla, kun makeisia saatiin tuontitavarana Saksasta. Ehkä nykypäivän karkkisyöpölle olisi sittenkin toivoa muinaisessa Suomessa?

Lue lisää kekseliäistä esi-isistämme Ulla Koskisen uutuuskirjassa:

Suomessa selviytymisen historiaa

Julkaistu

Yömajasta omaan asuntoon – Suomalaisen asunnottomuuspolitiikan murros

Suomessa on onnistuttu kehittämään toimintatapa, jolla asunnottomuutta on pystytty pitkäjänteisesti vähentämään. Miten kaikki tapahtui? 

Tervetuloa Yömajasta omaan asuntoon -kirjan julkistamiseen to 27.9 kello 12.00 Y-Säätiön tiloihin, Pitkänsillanranta 3 A, 8. krs (ilmoittautumiset: johanna.lassy@ysaatio.fi). Tilaisuuden avaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen. Kirjan sisällöstä ja kokoamisesta kertovat teoksen toimittaja Peter Fredriksson ja Kide-säätiön hallituksen puheenjohtaja Paavo Voutilainen. Y-Säätiö on yleishyödyllinen asunnottomuustoimija, joka on ollut mukana synnyttämässä kirjaa.

Asunnottomuus on äärimmäinen syrjäytymisen muoto. Yömajasta omaan asuntoon kertoo ongelman selättämisestä: suomalaisen asunto ensin -mallin synnystä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Kirja kuvaa, miten järjestelmän muutos tapahtui ja uudet ratkaisut syntyivät. Valtiovallan, keskeisten kaupunkien ja kolmannen sektorin vahva sitoutuminen on ollut ratkaisevaa uuden toimintamallin läpimurrossa ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä.

Samalla monilla yksilöillä on ollut merkittävä vaikutus asunnottomien parissa tehtävässä työssä, yhteisönsä rakentamisessa, palvelujen kehittämisessä ja asunnottomuuteen liittyvän politiikan luomisessa – mukana ovat mm. Arvid von Martens ja Kovaosaisten ystävät, Arvo Parkkila ja Suoja-Pirtti, Ilkka Taipale ja Marraskuun liike, Heikki S. Von HertzenPaula Kokkonen ja Helsingin kaupunki, Hannu Puttonen ja Y-Säätiö, Juhani Roiha ja Vailla vakinaista asuntoa ry, Ulla Saarenheimo ja Asuntohallitus sekä Paavo Voutilainen ja Helsingin Diakonissalaitos.

Peter Fredriksson (toim.):
Yömajasta omaan asuntoon – Suomalaisen asunnottomuuspolitiikan murros
ISBN: 978-952-264-892-1, 230 sivua

Julkaistu

Bernie Sandersin uutuuskirja valottaa Yhdysvaltojen nykytilan

Pienen Vermontin osavaltion senaattori Bernie Sanders haastoi yllättäen Hillary Clintoninkilpaan demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuudesta – ja oli kaikkien ennusteiden vastaisesti hyvin lähellä voittaa. Mahdollisuuksien maa – Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus  valottaa Sandersin poliittisia näkemyksiä ja ennen kaikkea poikkeuksellista kampanjaa, joka lähti lähes tyhjästä liikkeelle ja huipentui valtavaan äänivyöryyn.

Vaikka koko demokraattien puoluekoneisto ja demokraatteja lähellä olevat tiedotusvälineet olivat vahvasti Clintonin takana, Sanders sai lopulta 46 prosenttia äänistä ja voitti kisan 22 osavaltiossa. Ennen kaikkea Sanders keräsi 85 prosenttia alle 30-vuotiaiden äänistä.

Jos Sanders olisi voittanut demokraattien sisäisen kamppailun, hän olisi mielipidetiedustelujen mukaan voittanut Donald Trumpin selvällä enemmistöllä varsinaisissa vaaleissa.

Sandersin kirja on ainutlaatuinen kurkistus siihen millainen Yhdysvaltojen ja yhdysvaltalaisen politiikan tulevaisuus voi olla. Se on myös erinomainen analyysi siitä, mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja minkälaisia vaihtoehtoja tällä edelleen maapallon vaikutusvaltaisimmalla maalla jatkossa on.

The New York Timesin bestselleriksi noussut teos kertoo myös median vaikutuksesta ehdokkaaseen, jota ei aluksi otettu vakavasti. Sandersin vallankumous kuitenkin vasta alkoi kampanjan myötä.

Suomalaisesta näkökulmasta Sandersin kirja on myös muistutus siitä, että pienetkin maat voivat edelleen muuttaa maailmaa. Jos 630 000 asukkaan Vermont muutti maailmanhistoriaa, miksei Suomikin voisi halutessaan niin tehdä?

Bernie Sanders:
Mahdollisuuksien maa – Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus
ISBN: 978-952-264-972-0, 434 sivua

Julkaistu

Pentti Haanpään ja Erno Paasilinnan parhaista uutuuskirjat julki

Pentti Haanpään parhaat –novellikokoelma on ainutlaatuinen hanke Suomessa. Kokoelman 52 novellia valittiin suoralla kansanäänestyksellä sanomalehti Kalevan verkkosivuilla alkuvuoden 2018 aikana. Aiemmin lukijat eivät ole tällä tavoin päässeet valitsemaan suosikkinovellejaan.

Sanomalehti Kalevan ja Into Kustannuksen suurhanke kirjailijamestari Pentti Haanpään parhaista novelleista julkistetaan Oulussa 15.9.2018 kauppakeskus Valkeassa klo 13 alkaen. Julkistaminen on osa Oulun uutta kirjallisuusfestivaalia.

Kirjan ovat toimittaneet Haanpää-tutkija, tietokirjailija Matti Salminen ja Kalevan artikkelitoimittaja, tietokirjailija Petri Laukka.

– Kirjan novellit kattavat hämmästyttävän hyvin koko Haanpään kirjailijakauden (1925-1955). Mukana ovat suomalaisten kestosuosikit Lumirimppa, Pussisen akka, Päntän äijä jne. Myös Haanpään parhaimmat luontokuvaukset, yhteiskunnalliset kiistakirjoitukset ja sotanovellit löytyvät kirjasta, Laukka ja Salminen kertovat. Hankkeen suojelijana on toiminut suuri Haanpää-ystävä, Finlandia-voittaja Juha Hurme.

Matti Salminen on juuri julkaissut myös elämäkerran toisesta suuresta Haanpää-ystävästä Erno PaasilinnastaErno Paasilinnan kirjallinen elämä puretuu Paasilinnan tuotantoon ja julkiseen elämään sekä hänen saamaansa kaksijakoiseen arvosteluun. Matti Salminen kertoo Erno Paasilinnasta sunnuntaina 16.9. kello 12 Oulun Elä & Nauti 50+ -messuilla Tähtitornin Kahvilan osastolla.

Julkaistu

Satumuotoinen tietokirja suomalaisista sankarinaisista on ilmestynyt – Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) julkistus 8.9.

Satumuotoinen tietokirja Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on ilmestynyt. Ennätyksellisellä summalla (34 000 euroa) osin rahoitettu teos kokoaa yhteen 60 voimaannuttavaa sankaritarinaa rohkeista suomalaisista naisista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet aikaan jotain merkittävää.

Kirjan sankareissa on sekä tunnettuja että suurelle yleisölle tuntemattomampia henkilöitä. Tunnetumpia sankareita ovat mm. Alma, Eva Wahlström, Linda Liukas sekä Suomen suosituimpiin lukeutuva tubettaja Mansikkka eli Maiju Voutilainen. 

Suurelle yleisölle tuntemattomampia ovat esimerkiksi saamelaisaktivisti Petra Laiti, down-malli Maija Mattila, viittomakielinen järjestöneuvos Liisa Kauppinen ja sensimmäinen naispuolinen lentokapteeni Orvokki Kuortti. Saduista vastasi 24 eri-ikäistä kirjoittajaa ja kuvista 41 suomalaista kuvittajaa.

Kirjan esikuvana on supersuosion Suomessakin saanut kirja Iltasatuja kapinallisille tytöille.

Kirja julkaistaan koko perheen yleisötilaisuudessa
lauantaina 8.9. kello 13 alkaen Aleksin Suomalaisessa kirjakaupassa (Aleksanterinkatu 23, Helsinki). Paikalle on lupautunut yhdeksän sankaria Mansikkka-bloggarista Koko Hubaraan ja Saara Särmään (listaa alla). Lisäksi paikalla on useita kirjan 65 tekijästä.

Ohjelma
13-13.15 Drag-artisti Maimu Brushwood o.s. Huolirinta lukee kirjan sankaritarinoita
13.15.13.30 Kirjat lahjoitetaan paikalle saapuneille sankareille, myös tekijöitä paikalla (tekijälista alla)
13.30-13.45 Maimu lukee tarinoita kirjasta
14.00 Tilaisuus päättyy

Tulonsa vahvistaneet (lista täydentyy)

Tubettaja Maiju Voutilainen
Päätoimittaja Koko Hubara
Tutkija, aktivisti Saara Särmä
Ympäristöaktivisti Riikka Karppinen
Saamelaisaktivisti Àsllat-Mihku Ilmará Mika Petra eli Petra Laiti
Sirkustirehtööri Silja Kyytinen
Poliitikko Pazilaiti Simayijiang
Viittomakielinen järjestöneuvos Liisa Kauppinen
Down-malli Maija Mattila

Kirjan kansikuva ja esittely sekä kirjan kaikkien tekijöiden luettelo