Tekijä: Maria Rossi

Julkaistu tehnyt

Saara Henrikssonin uutuusromaani tarjoaa valtapelejä ja keskiaikaista mystiikkaa

Keskiaikaiseen Saksaan sijoittuva Kerjäläiskuningatar kertoo spekulatiivisen fiktion keinoin todellisesta henkilöstä, Quedlinburgin ruhtinatarabbedissa Hedwigistä. Nuori hallitsijanainen temmataan keskelle ruhtinaiden, piispojen ja hansaliiton kieroa valtapeliä. Säilyttääkseen valtansa hän turvautuu pakanalliseen apuun.

Saksin vaaliruhtinaskunnan hallitsijan Fredrik II:n keskimmäinen tytär Hedwig nimitetään Quedlinburgin ruhtinatarabbedissaksi armon vuonna 1465, ja luostarisäätiön mukana hän saa hallittavakseen pienen kaupunkivaltion.  Hedwig välttää ylhäisönaisten tavanomaisimman kohtalon uusien perillisten synnyttäjänä, mutta ajautuu keskelle juonitteluja, petoksia ja salaliittoja.

Valtataistelun pelinappuloiksi päätyvät myös Hedwigin uskollinen henkivartija Theoderich, jonka taakkana on menneisyyden hirvittävä petos, sekä luostarin kuorotyttö Theres, jolla on näkemisen lahja. Rahanahneiden kirkonmiesten ja kauppiaiden kamppaillessa keskenään vallasta kaupungissa syrjäseutujen oudot uskomukset ja voimat alkavat nostaa päätään. Lumoava romaani kuljettaa luostarilinnan sokkeloisille käytäville, vuorten soliin ja metsän synkkään siimekseen.

”Tapahtumat perustuvat löyhästi todellisen Hedwig Saksilaisen elämään. Naisten hallitsemat kaupunkivaltiot, kuten Quedlinburg ja Essen, olivat kiinnostava ilmiö keskiajan Saksassa. Myöhäiskeskiaika oli Euroopassa murroskausi, joka vaikutti Suomeenkin kulttuuri- ja kauppayhteyksien kautta. Vaikka kirja ei sijoitu Suomeen, siinä on meille tuttua historiaa”, Saara Henriksson sanoo.

Kirja on nyt saatavissa kirjakaupoista. Äänikirja ja e-kirja julkaistaan 11. maaliskuuta. 

Saara Henriksson (s. 1981) on tamperelainen kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja ja kustannustoimittaja. Hän on valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan poliittinen historia. Henriksson on julkaissut useita romaaneja ja novellikokoelmia, ja hänen viimeisin romaaninsa Syyskuun jumalat oli Kuvastaja-palkintoehdokkaana vuonna 2018. Lisäksi hän on kirjoittanut kolme tietokirjaa yhdessä Aino-Maija Leinosen kanssa. 

Tervetuloa kuulemaan kirjasta Helsingin Akateemiseen Kirjakauppaan 5.3., Rosebud Sivulliseen 8.3. ja Tampereen Akateemiseen Kirjakauppaan 15.3.

Julkaistu tehnyt

Helmikuun dekkareissa kaksi kovaa kotimaista ja kansainvälinen bestseller

Sanna Kotajärven Valon vapahtajat johdattaa turkulaispoliisit uskonnollisen lahkon jäljille. Antti Vihisen Valkoinen susi puolestaan vie tamperelaispoliisit maailmanhistorian pyörteisiin, ja tutkinnan keskiöön nousee Mannerheimin ja Hitlerin tapaamisesta äänitetty nauhoite. Anders de la Motten mestarillinen Lasiprinssi kipusi Ruotsissa ja Norjassa myyntilistojen kärkeen.

Sanna Kotajärvi: Valon vapahtajat

Ilmestyy 5.2.

Laitilan Mesijärveltä löydetään miehen ruumis. Johtolankoja on niukasti, mutta ruumiin viereen on kätketty kultainen ristikoru ja lähistöllä asuu lahko, jonka jäsenet uskovat olevansa Jeesuksen jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa.

Valon vapahtajat on toinen osa Pimeydenkylväjät-dekkarisarjaa, jossa rikoskonstaapeli Kasper Rahkola selvittää Turun seudulla sattuneita henkirikoksia. Tällä kertaa liikutaan Turun lisäksi Raumalla. Huolella punottu rikosjuoni ja taitavasti sijoitetut yksityiskohdat tempaavat mukaansa.

Kirjailija Sanna Kotajärvi työskentelee bioanalyytikkona lääkekehitysalalla. Kotajärvi on viehättynyt palapelijuonista ja yksityiskohdista, mikä näkyy huolellisessa taustatutkimuksessa poliisin työstä ja rikostutkinnan vaiheista.

Antti Vihinen: Valkoinen susi

Ilmestyy 13.2.

Kiirastorstaina Tampereelta kuuluu kummia: tavallinen arkistotyöntekijä ja kokenut saksalaisdiplomaatti löytyvät murhattuina. Murhatuilla on merkillinen kytkös Hitlerin ja Mannerheimin tapaamiseen kesäkuussa 1942, ja poliisitutkinnan keskiöön nousee kohtaamisen yhteydessä salaa äänitetty nauhoite.

Mitä tekemistä Hitlerin ja Mannerheimin keskusteluilla voi olla murhattujen kanssa? Ja miksi saksalaisen kulttuuriattasean kuolema kiinnostaa useamman maan tiedustelupalveluja?

Antti Vihinen on monipuolinen kulttuurivaikuttaja, jonka tie vei tamperelaisesta bändibussista kulttuuriteorian professoriksi Saksaan. Vihinen on työskennellyt suomalaisen kulttuuriviennin tehtävissä Berliinissä ja Sibeliustalon johtajana Lahdessa. Hän oli itse paikalla, kun arkistoista löytynyt salainen Hitler–Mannerheim-äänite esiteltiin yleisölle Berliinissä.

Anders de la Motte: Lasiprinssi

Ilmestyy 19.2.

Arkkitehtuurin professori ja urbaanin löytöretkeilyn asiantuntija Martin Hill saa kutsun kirjoittamaan elämäkertaa eksentrisestä liikemiehestä, joka väittää nähneensä saarellaan salaperäisiä valoja ja pelottavan olennon. Samaan aikaan rikoskomissario Leo Askerin on autettava isäänsä, jonka maatilalta on löytynyt ruumis. Ylistetyn Kadonneet sielut -sarjan toinen osa pitää otteessaan ensimmäiseltä sivulta aina yllättävään loppuratkaisuun saakka.

“De la Mottella on erittäin dynaaminen lause ja erinomainen rakenteen taju.” – Sofi Oksanen sarjan ensimmäisestä osasta

Entinen poliisi Anders de la Motte on yksi Ruotsin suosituimmista rikoskirjailijoista. Kadonneet sielut -sarja on kivunnut bestseller-listojen kärkeen Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, ja sen oikeudet on myyty kahteenkymmeneen maahan.

 

Sanna Kotajärvi ja Antti Vihinen esiintyvät 19.2. klo 17–18 Helsingin Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalla. Lisäksi Kotajärvi esiintyy 1.3. klo 14 Turun Akateemisessa Kirjakaupassa ja Vihinen 1.3. klo 14 Tampereen Akateemisessa Kirjakaupassa. Tervetuloa!

Julkaistu tehnyt

MAAILMAN TÄRKEIMMÄT ASIAT – lue Innon uudet blogit, ne lisäävät ymmärrystä maailmasta

Into tunnetaan tärkeän sisällön tuottajana. Haluamme ymmärtää isoja asioita ja niiden välisiä syy- ja seuraussuhteita, dynamiikkaa, joka tuottaa meille nykyistä maailmaamme ja pohtia, miten siitä saisi paremman paikan elää.

Olemme avanneet nettisivuillemme Maailman tärkeimmät asiat -blogiston, jossa kirjailijamme analysoivat, avaavat, pohjustavat, ymmärtävät ja selittävät maailmaa ja sen tekijöitä kovasti kaivatulla tavalla. He liikkuvat omalla syventymis- ja tutkimusalueellaan ja heillä on paljon tietoa ja ymmärrystä. Tervetuloa mukaan keskusteluun!

SISÄLTÖVAROITUS: blogit sisältävät paljon merkittävää tietoa ja tärkeitä näkökulmia.

Nyt luettavissa:

Risto Isomäki: UUDEN MAAILMAN TÄRKEIMMÄT ASIAT

Maailman tilanne muuttui – tietyt ikkunat sulkeutuivat samalla kun avautui uusia ovia.

Donald Trumpin uudelleenvalinta, uusi kylmä sota ja siihen liittyvät varustelukierteet, Euroopan talouden alamäki ja öljyntuottajamaiden linjan koveneminen vaikeuttavat ilmastonmuutoksen torjuntaa ja uhkaavat korvata vihreän siirtymän sinimustalla siirtymällä.

Osa suunnitelluista ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista on todennäköisesti muuttunut ainakin väliaikaisesti mahdottomiksi. Muutokset korostavat niiden ratkaisukeinojen merkitystä, jotka ovat edelleen realistisia hyvin matalan tai jopa negatiivisen kustannustasonsa ansiosta. Tärkeimmät jäljelle jäävät mahdollisuudet edellyttävät suurisuuntaisen teollisen eläintuotannon nopeutettua maailmanlaajuista alasajoa.

Teollisen eläintuotannon nopeutettu alasajo parantaisi erittäin merkittävällä ja mahdollisesti jopa ratkaisevalla tavalla ihmiskunnan mahdollisuuksia pysäyttää myös globaalisen syöpäpandemian ja ”antibioottitautipandemioiden” paheneminen. Se kasvattaisi yhtä dramaattisella tavalla mahdollisuuksia pelastaa antimikrobilääkkeet ja syöpähoidot tuleville sukupolville. Tämä olisi kovin hyvä asia, sillä kyseiset ongelmat uhkaavat lyhentää lukuisien tulevien sukupolvien eliniän odotetta ja heikentää meidän jälkeemme Maapallolla elävien ihmisten elämisen laatua vielä paljon enemmän kuin ilmaston epävakautuminen.

Jatkuu…

Markku Heikkilä: ARKTINEN EI OLE NOUSSUT ESIIN, VAAN SE ON KADOTETTU

Alkuvuodesta ei ole ollut mahdollista seurata mitään uutismediaa niin, etteikö siellä olisi puhuttu arktisesta alueesta. Etenkin on puhuttu Grönlannista ja sen hallinnasta, luonnonvaroista, suurvaltojen vastakkainasettelusta, jännitteistä, strategioista, kauppareiteistä. Myös ilmasto on mainittu, suurvaltapelin kannalta. Kaikki tämä siksi, että toimeensa ryhtynyt Donald Trump on ilmoittanut Yhdysvaltain haluavan ottaa Grönlannin haltuunsa, tavalla tai toisella, hyvällä tai pahalla.

Kun tätä kirjoitusta luetaan, todelliset askeleet Grönlanti-asiassa saattavat olla tiedossa. Näissä asioissa on nopeita käänteitä. Jos askeleet ovat tiedossa, uutisista ei liene pulaa. Mutta olivat tai eivät, arktinen alue on vuoden alussa noussut esiin niin kuin ei koskaan ennen.

Jatkuu…

Eevi Sjöholm: UUSI VUOSI, UUSI OMA TAHTO

Lomien aikana jokin karismaattinen ja äänekäs on virittäytynyt uudelle taajuudelle. Se irvistelee vuosilukumme uudessa numerossa, peilikuvissa ja puhelinten ruuduilla. Se puhuu ensin terveyden äänellä, sitten mainosten, ja soluttautuu lopulta kenen tahansa ajatuksiin ja äänihuulille kuin kameleontti, jota ei voi sylkäistä ulos ajattelematta tai sanomatta ensin jotakin typerää. New year, new me. Phtui!

Laihdutuskulttuuri. Se lojuu kämmenelläni niljakkaana. Pyyhin suupielet hihaan ja irvistän, kun katson sitä silmiin ja ajattelen, että hyvänen aika sentään, ei olisi pitänyt leipoa eieiei hyihyihyi eienääyhtäkäänpullaanytonpakkolähteälenkillehetija–, käännän katseeni pois. Nämä eivät ole minun ajatuksiani. Otan piirongin laatikosta sakset ja leikkaan laihdutuskulttuurin vatsan auki nähdäkseni mitä se on syönyt.

Häpeä, syyllisyys ja itseinho purkautuvat vatsasta ensimmäisenä, ja leviävät ympärilleni niin tunkkaisen tuttuina, että taitavat olla omiani. Yskin saadakseni happea, kun vatsasta vapautuvat vielä ummehtuneet termit: Jenkkakahvoja, kaksoisleukaa ja selluliittia seuraavat kuntosalijäsenyydet, hyvinvointivaikuttajien alennuskoodit, laihdutusohjelmat ja puntareiden viisarit. Niiden alta paljastuu vielä jotakin, mitä en osannut odottaa. Rahaa.

Jatkuu…

Markku Niskanen: PÄÄTYYN ASTI

”Ei puolisoanne voi kotona hoitaa! Hänet siirretään Malmin sairaalasta Kustaankartanon kriisiyksiköön.” Malmin sairaalan osastolääkärin vastaus kysymykseeni milloin voisin hakea edellisenä päivänä sairaalaan tuodun puolisoni kotiin, oli järkyttävä yllätys.

Olin tietämättäni hoitanut puolisoani niin sanotusti päätyyn asti. Minulta on monesti kysytty, milloin huomasin ensioireet. Ne huomasivat minua ennen ystävämme, joiden kanssa olimme jakaneet elämän ilot ja surutkin puolen vuosisadan ajan. Viimeisinä yhteisinä vuosina, kun koin minulle läheisimmän ihmisen käytöksen konkreettisesti ja suuresti muuttuvan, olin toki hyvinkin tietoinen kehityksestä. Sitä ei voinut olla huomaamatta.

Olin soittanut edellisenä päivänä aamuyöllä hätänumeroon, koska en jaksanut nostaa itseni painoista puolisoani lattialta takaisin sänkyyn. Liukas parkettilattia ja veltto kroppa muodostivat ylivoimaisen vastuksen. Sen jälkeen, kun ensihoitajat olivat nostaneet puolisoni kantotuoliin, kiinnitin heidän huomionsa puolison turvonneisiin nilkkoihin. Ehdotin tutkimuksiin viemistä, johon ensihoitajat suostuivat. En siis suinkaan ajatellut hänen tarvitsevan hoitoa jostain muusta syystä, kuin nilkkojen turpoamisen vuoksi. Ja niin hän sitten lähti äkisti kotoamme mukanaan vain vähäinen vaatetus. Ja jäi sille tielle koskaan palaamatta.

Jatkuu…

Julkaistu tehnyt

Maailmanhistorian suurin rikos

Uutuuskirjassaan Kovinta peliä emeritusprofessori Erkki Aurejärvi osoittaa, miten tupakkateollisuuden edustajat kauppasivat useiden vuosikymmenten ajan savukkeita haitattomina tuotteina tietäen hyvin niiden vaarallisuuden ja viivyttäen eri tavoin tupakkalainsäädännön syntyä. Aurejärvi on omistanut ison osan elämästään ja varoistaan kamppailuun tupakkateollisuutta vastaan.

Tupakan vuoksi kuolee vuosittain noin kahdeksan miljoonaa ihmistä. Joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti ja menettää keskimäärin kahdeksan vuotta elämästään, monet enemmän. Suomessa savukkeiden arvioidaan tappavan noin 6000 ihmistä vuodessa.

Kirjassaan Kovinta peliä emeritusprofessori Erkki Aurejärvi esittelee aukottoman todisteketjun siitä, miten tupakkateollisuuden edustajat kauppasivat useiden vuosikymmenten ajan savukkeita haitattomina tuotteina tietäen hyvin niiden vaarallisuuden ja viivyttäen eri tavoin tupakkalainsäädännön syntyä. Erityisesti kolme henkilöä, Amerin johdossa toiminut Jukka Ant-Wuorinen, Amer-tupakan viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden entinen johtaja Lasse Lehtinen ja BAT Finlandin entinen PR-päällikkö Satu Kaarenoja, olisi Aurejärven mukaan asetettava vastuuseen aiheuttamistaan kuolemantapauksista.

Aurejärvi osoittaa syyttävän sormensa myös oikeuslaitoksen suuntaan. Käydessään oikeutta tupakkateollisuutta vastaan eri oikeusasteissa siellä toimineet keskeiset henkilöt ovat kerta toisensa jälkeen torpedoineet yritykset hillitä ja estää hengenvaarallisten tupakkatuotteiden markkinointia.

Tervetuloa kirjan julkistustilaisuuteen Helsingin Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalle 12. helmikuuta klo 16.30. Aurejärven kanssa keskustelemassa rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen. Haastattelijana Rauno Enden.

Erkki Aurejärvi (s. 1941) on oikeustieteen tohtori, varatuomari ja Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori. Aurejärvi on omistanut ison osan elämästään ja varoistaan kamppailuun tupakkateollisuutta vastaan – tuskin kukaan on sota-aikojen ulkopuolella saanut pelastetuksi yhtä monen suomalaisen hengen kuin hän. Kovinta peliä jatkaa siitä, mihin Aurejärven aiemmat teokset Kovaa peliä (2013) ja Kovempaa peliä (2022) jäivät.

Julkaistu tehnyt

Suoraa puhetta suomalaisten riippuvuusongelmasta

Suomi on koukussa. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä? Uutuuskirjassaan Addiktio Mauno Saari pureutuu monipuolisesti suomalaisten erilaisiin riippuvuuksiin. Hän haluaa avata keskustelua yhteiskunnan addiktoitumisesta ja tuo esiin konkreettisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.

Päihteisiin ja tupakkaan kuolee Suomessa joka päivä bussilastillinen ihmisiä. Neljäsosa nuorista voi pahoin. Huumeongelma on räjähtämässä käsiin, ja nuorten väkivalta lisääntyy. Nettiriippuvuudet lisääntyvät kuin tauti. Tupakka, alkoholi, huumeet, rahapelit, nettipelit, älylaitteet, internet ja seksi aiheuttavat riippuvuuksia, joista osa on luokiteltu kansainvälisesti sairauksiksi.

Addiktio pureutuu riippuvuuksien syihin ja ennaltaehkäisemiseen sekä riippuvuuksista vapautumiseen. Synkkien tietojen ja tilastojen oheen kirja tarjoaa varteenotettavia ja realistisia ehdotuksia suomalaisen yhteiskunnan korjaamiseksi. Tarvittaisiinko keskitetyn laajamittaisen toiminnan sijaan runsaasti pienempiä toimijoita, paluuta kylien ja heimojen yhteiskuntaan?

Addiktio aloittaa todellisen keskustelun riippuvuuksien pohjarakenteesta – siitä, että koko suomalainen yhteiskunta on addiktoitunut.

– Tartuin aiheeseen, koska minun mielestäni keskustelu riippuvuuksista on ollut liian suppeaa. Tietysti käsittelen nämä perinteiset, kuten tupakan, viinan ja huumeet. Mutta erityisesti minua kiinnostaa juuri yhteiskunnan vaarallinen addiktoituminen muun muassa valehyvinvointiin, Mauno Saari sanoo.

Hänen mielestään syynä on kiintyminen makeaan elämään ja todellisuuden kieltäminen.

– Kysymys on denialismista, ilmeisten tosiasioiden kieltämisestä, mikä ei koske vain meitä tavallisia kansalaisia. Paljon pahempaa on se, että poliitikot näyttävät johtavan maata silmät tiukasti suljettuina. Siksi pidän tätä kirjaa juuri nyt enemmän kuin ajankohtaisena.

Kirja on saatavissa kirjakaupoista, sekä e-kirjana lukuaikapalveluista.

Mauno Saari on journalisti, kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän on julkaissut yli 20 kirjaa ja saanut valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Saari on syntyisin peräpohjalainen. Hänestä piti tulla opettaja, mutta kesätoimittajuus Helsingin Sanomissa vei journalistin uralle, joka johti lopulta mm. Suomen Kuvalehden, Iltalehden ja Uuden Suomen päätoimittajaksi.

Julkaistu tehnyt

Jonna Järnefeltin esikoisromaani on intensiivinen dialogi läpi elämän jatkuvasta ystävyydestä

Casablancan rauniot kertoo koskettavasti vuosikymmeniä kestävästä ystävyydestä, joka kannattelee läpi myrskyn ja tyvenen. Dialogiromaanin lukivat äänikirjaksi näyttelijät Pirjo Lonka ja Ria Kataja.

Romaanissa Heta ja Saana kohtaavat kolmessa elämän kipeässä solmukohdassa, kolmella eri vuosikymmenellä. He penkovat menneitään pohjamutia myöten, nostavat esiin vaikeita paljastuksia ja tulevaisuuden toiveita niin kuin vain läheisen ystävän kanssa voi tehdä. Välillä keskustelut kulkevat mielen pelottaviin katveisiin ja muistoihin, joihin on vaikea palata.

Heta ja Saana ovat kasvaneet hyvin erilaisissa perheissä. Silti soputeltan keltaisessa hämärässä monia vuosia sitten tehty verivala on juurruttanut heidän välilleen lujan ystävyyden. Ystävyydestä rakentuu lopulta yksi elämän tärkeistä peruskallioista aikuisuuden iloissa ja suruissa.

Äänikirja on nyt kuunneltavissa lukuaikapalveluissa.

Jonna Järnefelt on näyttelijä ja laulaja. Hänet tunnetaan lukuisista teatteri-, tv- ja elokuvarooleista. Casablancan rauniot on hänen esikoisromaaninsa. 

Julkaistu tehnyt

Eevi Iisakkila haluaa kuvata kirjoissaan maaseudun elämää ja henkilöitä, jotka ovat valinneet jäädä kotiseudulleen

Majatalo omenapuiden katveessa aloittaa uuden Kaunisjärvi-sarjan, joka tarjoaa sykkiviä sydämiä ja hurmaavia persoonia herttaisessa mutta vireässä maaseutukylässä. Se on sydäntälämmittävä romaani siitä, kuinka rauhan ja onnen voi löytää elämästä, joka ei mennytkään niin kuin piti.

Sarjan päähenkilö Lila Kajo pitää Kaunisjärvellä Omenalehdon majataloa apunaan taitava kokki ja taloudenhoitaja Marikki. Lila on menettänyt puolisonsa Kaapon auto-onnettomuudessa muutamia vuosia sitten ja ikävä kaihertaa edelleen sydänalaa, mutta majatalon vaihtuvat asukkaat ja vireän kylän tapahtumat pitävät majatalon emännän kiireisenä.

Ensimmäisessä osassa on kevättalvi, ja Omenalehdossa majailevat nuori valokuvaaja Pilvi ja nettishakkimestari Lasse. Mäenlaskuretkellä Lila törmää vanhaan heilaansa Henriin ja kauan sitten kadotetut tunteet alkavat herätä. Henri ei ole kuitenkaan Lilan ainoa heilaehdokas, sillä pian majataloon astelee salaperäinen biologi Noel.

Kirja on saatavissa kaupoista sekä e- ja äänikirjana  lukuaikapalveluista 16.1.

Eevi Iisakkila on esikoiskirjailija ja koulutukseltaan historian FM. Hän on kotoisin pieneltä paikkakunnalta Pohjois-Pohjanmaalta. Kirjailija on asunut maaseudulla koko ikänsä. Hän haluaa kirjoittaa maaseudun elämästä – ja henkilöistä, jotka ovat tietoisesti valinneet jäädä kotiseudulleen.

Julkaistu tehnyt

Koskettava selviytymistarina iskee laihdutuskulttuuria vastaan

Uutuuskirjassaan Vahva Eevi Sjöholm kertoo taistelustaan kroonistuneen anoreksian kanssa ja avaa ennennäkemättömällä tavalla sairauteen liittyviä ajattelumekanismeja. Teos on enemmän kuin vertaistukea – se on hätkähdyttävä kuva laihdutuskulttuurin, suorittamispaineiden ja täydellisyydentavoittelun riivaamasta yhteiskunnastamme.

Eevi Sjöholm sairastui anoreksiaan 15-vuotiaana, ja siitä alkoi yli kymmenen vuoden taistelu kroonistuneen mielisairauden kanssa. Sjöholm tallensi kokemuksensa ja ajatuksensa päiväkirjoihin, joihin hän palasi toipumisen alkaessa. Syntyi raaka, sensuroimaton ja vangitseva vuoropuhelu mielisairauden ja terveyden välillä.

Anoreksia vaikuttaa kehoon ja mieleen uskomattoman monin tavoin. Sjöholm kuvaa avoimen rehellisesti, miten sairaus näkyy arjessa ja mitä se tekee seksuaalisuudelle ja ihmissuhteille. Vahva on kirjoitettu anoreksiaa sairastavat ja heidän omaisensa huomioon ottaen, eikä se sisällä painolukemia tai ruokamääriä. Sen sijaan se tavoittelee vaikuttavin kielikuvin ahdistuneen ja sairastavan mielen kokemusmaailmaa.

Teos auttaa ymmärtämään syvällisellä tasolla syömishäiriöstä, masennuksesta tai ahdistuksesta kärsiviä läheisiä. Se tarjoaa myös toivoa; vuosikymmenen kestäneen sairastamisen jälkeenkin on mahdollista toipua.

Rohkeaa puhetta kauneus-, terveys- ja liikuntanormeista

Eevi Sjöholm perkaa kirjassa perusteellisesti anoreksian juurisyitä. Sairauden taustalla ovat ominaisuudet ja ajattelumallit, joita yhteiskunnassamme ihaillaan: kurinalaisuus, täydellisyydentavoittelu ja suorittaminen kaikilla elämän alueilla. Teos saa tarkastelemaan mediaympäristöämme, terveydenhuoltoa, ruokailu- ja liikuntatottumuksiamme ja puhumisen tapojamme uudesta näkökulmasta.

– Anoreksia on äärimmäisin muoto siitä, mihin kulttuurimme kannustaa. Vahvuuteen, sinnikkyyteen, täydellisyyteen ja terveyteenkin voi sairastua, ja anoreksia on peili, joka heijastaa kulttuurimme ihanteet takaisin kaikessa niiden rumuudessa, Sjöholm sanoo.

Kirja ilmestyy 9. tammikuuta ja äänikirja 7. helmikuuta.

Eevi Sjöholm (s. 1995) on Greenpeacen varainhankinnan tiiminvetäjä, muusikko ja mielenterveyskuntoutuja. Hän tekee myös kuvataidetta ja työskentelee monenlaisissa taiteellisissa hankkeissa graafisen ja audiovisuaalisen suunnittelun parissa. Kirjoittamisessa ja taiteen tekemisessä Sjöholmia inspiroivat ympäristötietoisuus, intersektionaalinen feminismi, antirasismi sekä kulutus- ja laihdutuskulttuurien taltuttaminen. Hän on alun perin kotoisin Turusta, mutta asuu nykyisin Helsingissä. Vahva on hänen esikoisteoksensa.

Tervetuloa kirjan julkistustilaisuuteen 15. tammikuuta klo 17.00 Akateemiseen Kirjakauppaan Helsingin Kirjataloon!

Julkaistu tehnyt

Ainutlaatuinen ja autenttinen kirja puolison Alzheimerista ja siitä, miten kokemuksesta voi selvitä

Tietokirjailija Markku Niskasen kirjoittama Puolisoni Alzheimer on kuvaus lähes 50 vuotta yhdessä olleen avioparin viimeisistä yhteisistä vuosista, joiden käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi Alzheimer. Niskanen kertoo avoimesti ja perusteellisesti Alzheimerista perheenjäsenenä – siitäkin, miten Alzheimer muutti myös häntä ja miten hän selvisi uuteen elämään. Niskanen ei voinut kuvitellakaan, miten hyvää elämää hänellä olisi vielä edessään.

Alzheimer hiipi huomaamatta päärooliin avioparin elämässä ja tiukensi otettaan vaivihkaa. Harvemmin aviopuolisoa tavanneet ystävät panivat muutoksen vauhdin ja vaikutukset herkemmin merkille kuin puolisoaan hoitanut aviomies. Yhteiselämän päättyminen tuli Niskaselle täytenä yllätyksenä, kun lääkäri ilmoitti, että muiden oireiden vuoksi sairaalaan viedyn aviovaimon hoitaminen kotona olisi mahdotonta.

Alzheimer on usein hankalampi elämänkokemus sairastunutta hoitaneelle puolisolle kuin Alzheimerin uhrille. Se on paljon muutakin kuin muistisairaus, ja muuttaa uhriansa monilla ja erilaisilla tavoilla. Sen lisäksi, että Alzheimeriin sairastunut irtaantuu ajasta ja paikasta, hänen käytöksensä muuttuu.

Niskasen mukaan rasittavinta oli se, että Alzheimeriin sairastuneen vuorokausirytmi meni sekaisin. Ikävää oli myös jatkuva kinastelu ja nokkapokka, kun puoliso ei ymmärtänyt puhetta. Tavaroiden, kuten avainten ja asiakirjojen, piilottaminen hankaloitti yhteiselämää. Erityisen kiusallisia olivat julkisilla paikoilla, esimerkiksi kaupan kassalla ja julkisissa liikennevälineissä, käydyt riitelyt ja mittelöt.

Puolisoni Alzheimer -kirja perustuu suurelta osin Niskasen usean vuoden aikana pitämiin päiväkirjoihin. Ikävien kokemusten siirtäminen tietokoneen muistiin helpotti. Siitäkin oli apua, että Niskanen kykeni huolehtimaan perheen arkipäivän töistä, joihin puoliso ei tuntenut enää mielenkiintoa. Vaikka eri ihmisten selviytymiskeinot ovat erilaisia, Niskanen toivoo kokemuksistaan olevan hyötyä kohtalotovereiden kasvavalle joukolle.

Niskanen myöntää rakkaan puolison muuttumisesta kertovan kirjan kirjoittamisen olleen kipeä kokemus. Kirjoittaminen oli hidasta, sillä suru nousi tämän tästä pintaan ja vaati pitämään taukoja. Niskanen kokee kirjan olevan kuvaus Alzheimerista eikä niinkään puolisostaan, vaikka hänellä onkin kirjassa luonnollisesti keskeinen rooli.

”Sydämellisestä ja herttaisesta naisesta kehittyi lähimmäisiään tyrkkivä ja joskus odottamattoman aggressiivisesti käyttäytyvä ihminen. …Välillä pysähdyin miettimään, onko julmaa ja kohtuutonta esitellä Alzheimerin eteneminen näin kouriintuntuvasti, autenttisesti ja henkilökohtaisesti.”

Kirja on nyt saatavissa kaupoista, sekä e-kirjana lukuaikapalveluista.

Markku Niskanen on Juankoskella syntynyt tietokirjailija ja valtiotieteiden maisteri. Hän on toiminut Helsingissä tiedottajana ja lobbarina sekä viestintäkonsulttina. Aiemmin Niskaselta on julkaistu teoksia Pohjois-Savon historiasta ja kulttuurihenkilöistä.

Tervetuloa kirjan julkistustilaisuuteen 15. tammikuuta klo 17.30 Akateemiseen Kirjakauppaan Helsingin Kirjataloon!

Julkaistu tehnyt

Uusi tietokirja adhd-aikuiselta toiselle – teos avaa sitä, miksi adhd ei ole “muotidiagnoosi”

”Mikä minussa on vialla?” kysyi kirjailija Laura Wathén itseltään toistuvasti, kunnes hän sai adhd-diagnoosin 28-vuotiaana. Uudessa tietokirjassaan Wathén kuvaa, miten yhteiskunta vaikuttaa erilaisuuden kokemukseen. Onko vika yksilössä vai ympäristössä, joka ei tue erilaisia aivoja? Teos tarjoaa vertaistukea, tutkimustietoa ja yhteiskunnallista analyysiä.

Laura Wathénin Ai se olikin ADHD on suunnattu adhd:n mahdollisuuteen vasta aikuisiällä havahtuneille. “Kun psykiatri kysyi, olenko ajatellut voisiko minulla olla adhd, ymmärsin ettei toistuva uupumiskierre ja jatkuva sinnittely ole normaalia”, Wathén sanoo. “Olin opetellut piilottamaan kaiken naamion taakse.” Mielenterveyden järkkyminen on valitettavan yleistä ennen oikeaa diagnoosia. Syömisen rajoittaminen oli Wathénille keino hallita pään kohinaa, päihteiden liikakäyttö rentoutti ja sai kokemaan olevansa “normaali”.

Tarina vie läpi piinallisen diagnoosiprosessin. Wathén kuvaa, miltä diagnoosin saaminen tuntuu aikuisena ja millaisen myllerryksen aiheuttaa, kun käsitys itsestä täytyy rakentaa uudelleen. Kirja kuvaa samastuttavasti jokapäiväistä elämää haittaavia adhd-piirteitä sekä positiivisena pidettyjen piirteiden laajaa kirjoa.

Muotidiagnoosi?

Kirja ottaa kantaa ajankohtaiseen keskusteluun adhd-diagnoosien kasvusta. Wathén perustelee, miksi ei ole ihme, että nyt epäillään niin paljon adhd:ta, ja miksi puhe “muotidiagnoosista” on haitallista heille, jotka tarvitsevat apua selvitäkseen arjesta. “Kun olin nuori, masennus ja syömishäiriö olivat ‘muotidiagnooseja’. Olen ollut siis muodikas koko ikäni! Vitsit sikseen: tässä asiassa on naurettavaa osoittaa syyttävällä sormella vain yksilöä”, Wathén toteaa.

Kirjailijan sosiologinen tausta näkyy teoksen tavassa analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä adhd:n ympärillä. “Halusin käsitellä haastavimpiakin aiheita, kuten onko itsetunnistaminen hyväksyttävää, voiko adhd:ta kutsua vammaisuudeksi ja onko adhd-ihmisten kielto lahjoittaa sukusoluja peräti salonkikelpoista eugeniikkaa”, Wathén summaa.

Kirjassa ajatuksistaan kertovat myös toiset adhd-aikuiset. Wathén keräsi anonyymin verkkokyselyn avulla yli 700 vastausta, joita hän on käyttänyt kirjan aineistona. Lisäksi äänessä ovat asiantuntijat ja tuorein tutkimustieto.

Teos on suunnattu adhd-aikuisille, heidän läheisilleen sekä kaikille, jotka haluavat ymmärtää neuroepätyypillisyyttä paremmin. Tietokirja avaa adhd:seen liittyviä termejä tavalla, jota ei ole aiemmin suomalaisessa kirjallisuudessa tehty. Tutuksi käyvät niin neuromoninaisuus, maskaaminen ja empatiakuilu.

Kirja on nyt kaupoissa. Äänikirja ilmestyy 7. helmikuuta 2025.

Laura Wathén on tietokirjailija, sosiaalisen median vaikuttaja ja sosiologi. Wathén tunnetaan avoimesta ja empaattisesta tavastaan käsitellä mielenterveys- ja neurokirjon aiheita somessa. Hänen työnsä ammentaa henkilökohtaisesta kokemuksesta, sosiaalitieteellisestä taustasta ja halusta muuttaa yhteiskunnallisia asenteita.

Tervetuloa kirjan julkistustilaisuuteen 15. tammikuuta klo 16.30 Akateemiseen Kirjakauppaan Helsingin Kirjataloon!