Tekijä: Maria Rossi

Julkaistu tehnyt

Agenttimummo-sarja saa alakoululaiset tarttumaan kirjaan

Agenttimummo-sarja saa alakoululaiset tarttumaan kirjaan

12-vuotiaan Alexin ja hänen Rauha-mummonsa vauhdikkaat seikkailut jatkuvat suositun sarjan kolmannessa osassa Agenttimummo ja villi rollaattori. Ilkka Olavin kirjoittaman ja Kai Vaalion kuvittaman sarjan hillittömät juonenkäänteet ja Fortnite-teema vetoavat myös niihin varhaisnuoriin, jotka eivät tavallisesti innostu lukemisesta.

Alex vahtii mummonsa villiä rollaattoria ja suunnittelee laneja Fortnitea pelaavien kavereidensa kanssa. Agenttimummo Rauha taas valmistautuu muuttamaan takaisin hoivakoti Kotokehtoon, Valtion Itsenäisten Seniori-Suojelijoiden Vissin salaiseen tukikohtaan.

Uusi seikkailu alkaa, kun maailmankuulun tekoälyvarkaan Hopeaketun vaurioitunut robotti löytyy ajautuneena rantaan ja suoltaa suustaan kummallisia viestejä. Kuinka Alex ja hänen agenttimummonsa ystävineen voivat selvittää sekavia puhuvan koneen sanoman? Kun peli sitten hurjenee, kaikkien senioriagenttien on yhdistettävä voimansa ja otettava apua vastaan myös yllättäviltä tahoilta.

Agenttimummo-sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet teokset Agenttimummo ja lentävät tekarit (2023) sekä Agenttimummo ja salainen huussi (2024). Vauhdikkaan humoristisessa sarjassa käsitellään myös painavia aiheita, kuten ulkonäköpaineita ja koulukiusaamista. Ilkka Olavi ryhtyi kirjoittamaan sarjaa sen jälkeen, kun hänen oma mummonsa menehtyi.

– Sen lisäksi, että Agenttimummosta kirjoittaminen oli ikävän taltuttamista, halusin kirjoittaa hauskalla tavalla eräänlaisen kunnianosoituksen kaikille rohkeille ja itsenäisille supermummoille. Minulle oli tärkeää luoda varhaisnuorille kirjasarja, jossa lapselle turvallinen ikäihminen voi olla myös tarinan toiminnallinen, vauhdikas ja jopa jännittävä päähahmo, Ilkka Olavi kertoo.

Kirja on nyt saatavissa kirjakaupoista ja lukuaikapalveluista.

Ilkka Olavi on kirjailija ja näyttelijä. Hän on julkaissut useita lasten- ja nuortenkirjoja, kirjoittanut moniin lehtiin sekä vastannut nuorten kysymyksiin Demi-lehden Kysy kundilta -palstalla.

Kai Vaalio on ansioitunut lastenkirjojen kuvittaja. Hänen käsialaansa ovat muun muassa suositun Isämies-sarjan kuvitukset.

Julkaistu tehnyt

Ennakkotiedote: Riina Tanskasen menestysteos Tympeät tytöt saa jatkoa kesäkuussa

Tympeät tytöt – Luokkakipuja julkistetaan 12.6. samalla kun kirjan originaalipiirroksia esittelevä näyttely avautuu Työväenmuseo Werstaassa Tampereella. Riina Tanskanen käsittelee aikamme suuria kysymyksiä sarjakuvan keinoin – kyseenalaistaen sen, kenen äänellä taloudesta ja yhteiskunnasta voidaan puhua.

Suloisesti sivaltava sarjakuvateos kertoo, mitä kaikkea meille myydään rakkautena ja miten hoivavastuu siirtyy äideiltä tyttärille. Kirjan sivuilla seikkailevat muun muassa oman elämänsä girlboss ja ketjukahvilaan nollatuntisopimuksella työllistynyt barista. Tilannetta kommentoivat hulvattoman oivaltavasti teoreetikot ja kulttuurihahmot Aristofaneksesta Dolly Partoniin.

Tympeät tytöt – Luokkakipuja sisältää kahdeksan sarjakuvaa:

  • Kummitustalossa nuori äiti kokee kauhunhetkiä äitiyteen kohdistuvien odotusten ja hoivavietin puristuksessa.
  • Boy meets boy on esitys kapitalistisen ja patriarkaattisen yhteiskuntajärjestelmän syntyhistoriasta.
  • Toipuva girlboss kritisoi markkinavetoista feminismiä, joka kaupallistaa tasa-arvon mutta jättää rakenteellisen eriarvoisuuden huomiotta.
  • Luokkakipuja kyseenalaistaa ajatuksen, että yhteiskunnallinen nousu olisi aidosti kaikille avoin ja kivuton.
  • Syrjäseutujen tytöt valottaa syrjäseudun ja keskusten välisiä eroja sekä perinteiden ja sukupuoliroolien vaikutusta tyttöihin.
  • Vuosisadan rakkaustarinassa nollatuntisopimuksella työskentelevä barista rakastuu asiakkaaseensa ja samaan aikaan yhä epävarmemmaksi muuttuva työelämä on kuorrutettu rakkauden kielellä.
  • Ihmemaa kritisoi self-care -kulttuuria, jossa some ja hyvinvointibisnes ajavat kohtuuttomaan itsensä optimointiin.
  • Kutojanaiset rinnastaa ekokriisin ja hoivakriisin: niin luonto kuin naisten hoivatyö nähdään ehtymättöminä, hyväksikäytettävinä resursseina.

Riina Tanskanen (s. 1998) on imatralais-tamperelainen sarjakuvapiirtäjä ja yhteiskuntakriitikko. Vuonna 2021 ilmestynyt Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä oli bestseller ja Sarjakuva-Finlandia-ehdokas. Vuonna 2022 Tanskaselle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin. Työväenmuseo Werstaassa 13.6.2025–11.1.2026 järjestettävä näyttely on hänen ensimmäinen museonäyttelynsä.

Julkaistu tehnyt

Miten ammuskeluista tuli arkipäivää Ruotsissa?

Miten ammuskeluista tuli arkipäivää Ruotsissa?

Uutuuskirjassaan Jengisotien kasvot juristi Evin Cetin ja toimittaja Jens Liljestrand etsivät vastausta siihen, miten nuorten miesten kuolemaan johtaneista ammuskeluista tuli osa arkipäivää yhdessä maailman rikkaimmista maista. Suomenkielisen teoksen esipuheessa Helsingin Sanomien pitkäaikainen rikos- ja oikeustoimittaja Anne Kantola peilaa Ruotsin tilannetta Suomeen.

Ruotsalainen jengirikollisuus on lyhyessä ajassa muuttunut nihilistiseksi verilöylyksi. Murhaaja on usein murhatun entinen tai nykyinen ystävä, ja kaikki ovat nuoria – usein lapsia. Yhteiskunnassa keskustelun sävy tuntuu muuttuneen: kun ennen puhuttiin siitä, miten nuoret saataisiin työelämään, nyt puhutaan rangaistusten koventamisesta ja jengien panemisesta kuriin. Aivan liian harvoin keskustelu koskee väkivallan taustatekijöitä eli huumekauppaa, lasten värväystä ja aikuisten poissaoloa.

Entinen poliitikko ja juristi Evin Cetin päätti kohdata päähenkilöt, kuunnella rikollisten omia kokemuksia ja yrittää ymmärtää ongelmien taustamekanismeja, jotta niille voitaisiin löytää ratkaisuja. Kirjassa lukija saa tavata lapsisotilaiden värvääjät, tappojen tilaajat ja ne, jotka elävät elämäänsä tietäen, että heidän päästään on luvattu palkkio. Haastatellut kertovat avoimesti jengiin päätymisestään ja elämästään jengissä. Suurin osa heistä on aloittanut todella nuorena, ja jengistä pois pääseminen tuntuu mahdottomalta.

Mitä on tapahtumassa – ja voiko sen pysäyttää?

Evin Cetinin mielestä näyttää siltä, että poliitikoilla ei ole tilanteeseen ratkaisua. Hänen mukaansa kyse on paljon monimutkaisemmasta asiasta kuin siitä, että yhteiskunta ei ole “tarpeeksi kova” rikollisia kohtaan. Mitä väliä elinkautisella tuomiolla on, jos ei odota elävänsä yli 25-vuotiaaksi? Mitä merkitystä on rikosvastuun ikärajan laskemisella, kun seitsemänvuotiaita voi pyytää juoksuttamaan huumeita?

Pohtiessaan ratkaisuja Cetin nostaa esiin huumeiden ostajat:  sama keskiluokka, joka on päivittäin huolissaan rikollisuudesta, tekee koko karusellin mahdolliseksi. Ilman keskiluokan valtavaa marihuanan ja kokaiinin tapakulutusta esikaupunkilaislapsilla ei olisi tuottoisaa alaa, jonka vuoksi he voisivat tappaa toisiaan.

Suomenkieliseen teokseen on kirjoittanut esipuheen Anne Kantola, joka työskenteli pitkään rikos- ja oikeustoimittajana Helsingin Sanomissa erityisalueenaan nuoriso- ja jengirikollisuus. Hän peilaa Ruotsin tilannetta Suomeen. Suurin osa suomalaisista nuorista voi verrattain hyvin, mutta pahenevat ongelmat ja väkivaltarikollisuus keskittyvät pieneen joukkoon, joka voi yhä huonommin. Mitä voimme oppia Ruotsin ratkaisuista – ja niiden puutteesta – ennen kuin tilanne pahenee?

Jengisotien kasvot on saatavissa kirjakaupoista sekä e- ja äänikirjana lukuaikapalveluista 8. toukokuuta.

Julkaistu tehnyt

Kansainvälinen bestseller valottaa historiaa kirjansitomon naisten silmin

Kansainvälinen bestseller valottaa historiaa kirjansitomon naisten silmin

Pip Williamsin menestysteos Kirjansitoja kertoo Oxfordin yliopiston kirjansitomossa ensimmäisen maailmansodan aikaan työskennelleistä naisista. Kirja tuo esiin naisten näkymättömäksi jääneen työn ja kamppailun tiedon ja tasa-arvon puolesta.

Vuonna 1914 sota vie Britannian nuoret miehet taistelemaan, ja naisten on pidettävä yhteiskunta käynnissä. Kaksossisarukset Peggy ja Maude työskentelevät Oxfordin yliopiston kirjansitomossa. Peggy on älykäs, kunnianhimoinen ja haaveilee yliopisto-opinnoista. Hän pitää huolta haavoittuvaisesta siskostaan Maudesta.

Kun Oxfordiin saapuu pakolaisia Belgian tuhoutuneista kaupungeista, Peggy alkaa uskoa mahdollisuuteen erilaisesta tulevaisuudesta. Pian rakkaus belgialaiseen sotilaaseen ja siihen liittyvä vastuu saattavat hänet vaikean valinnan eteen.

Kadonneiden sanojen kirjan kumppaniteos Kirjansitoja on tarina tiedosta: mitä se saa aikaan, kuka pääsee siihen käsiksi ja mitä katoaa, kun sitä salataan. Kirjan idea syntyi, kun kirjailija Pip Williams löysi arkistoaineistoa Oxfordin yliopiston kirjansitomossa ensimmäisen maailmansodan aikaan työskennelleistä naisista. Hän yritti saada heistä enemmän tietoa, mutta juuri mitään ei löytynyt.

Kirjansitoja ilmestyy 30. huhtikuuta. Sen on kääntänyt suomeksi Tuulia Tipa. Äänikirjan lukee Anni Kajos.

Pip Williams syntyi Lontoossa ja asuu nykyään Adelaide Hillsissä Australiassa. Hänen ylistetty esikoisteoksensa Kadonneiden sanojen kirja nousi kansainväliseksi bestselleriksi ja se on käännetty yli 30 kielelle. Kirjansitoja on hänen toinen teoksensa.

Julkaistu tehnyt

Kirsi Siren 80 vuotta ja Teatteri Hevosenkenkä 50 vuotta – elämäkerta julkaistaan 2.5.

Kirsi Siren 80 vuotta ja Teatteri Hevosenkenkä 50 vuotta – elämäkerta julkaistaan 2.5.

Teatterinjohtaja Kirsi Siren täyttää 80 vuotta 14. toukokuuta, ja hänen perustamansa kansainvälisestikin arvostettu Teatteri Hevosenkenkä viettää tänä keväänä 50-vuotisjuhliaan. Tunnetussa kulttuuriperheessä kasvanut Siren avaa elämäkerrassaan niin lapsuuden onnen vuosia, elämän raskaita hetkiä kuin teatterinsa menestystarinaa.

Iloja, lämpöä ja rakkautta, näitä oli Kirsi Sirenin kannustavassa lapsuudenperheessä yllin kyllin. Onnen vuodet ovat antaneet voimaa myös välillä hyvin raskaidenkin vaikeuksien voittamiseen.

”Kanavoi luovuuteen” oli toimintaohje, jota noudattaen Kirsi Siren perusti sisarensa Saran kanssa 50 vuotta sitten Teatteri Hevosenkengän Espooseen. ”Mitä vaan hullumpaa keksitään, se tehdään!”

Siren kasvoi kulttuurisuvussa, arkkitehtuurin ja visuaalisuuden maailmassa. Isoisä J. S. Sirén, Eduskuntatalon arkkitehti, ja vanhemmat, arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren, johdattivat Kirsin taiteen maailmaan. Lapsuuden ja myöhemmin oman perhe-elämän tärkeitä elementtejä olivat saaristo, meri ja purjehdus – lokikirjat kertovat ihanista perhepurjehduksista mutta myös pelottavasta merihädästä.

Teatteri Hevosenkengässä Siren pystyi päästämään luovuutensa valloilleen. Hän on aina halunnut muuttaa mahdottoman mahdolliseksi. Teatterin ympärille onkin kasvanut kokonainen lastenkulttuurin keskus, kokonaistaideteos, jonka puitteissa Siren on ohjannut ja tuottanut näytelmiä. Hevosenkengän 50-vuotiseen menestystarinaan on kuulunut yhteistyö Kansallisteatterin kanssa, yli sata esitystä Japanissa ja lukemattomia yleisön rakastamia näytelmiä. Taiteellisella kunnianhimolla mutta ilolla ja leikillä johdettuun teatteriin tullaan vierailulle ympäri maailman.

”Luovuus syntyi saaren vankina. Lapsuuden kesät Bockholmassa seurana sisarukset ja äiti, isä viikonloppuina, ja kaikki venäläiset klassikot! Haaveilu täytti koko elämän! Aaltojen loiske rantakallioille aamulla herätessä, meren tuoksu ja vielä vanhan Wickströmin putkutus ulapalla. Se nirvana on kantanut koko loppuelämän.”

Kirsi Siren on vaikuttanut taiteellisen työn ohella 16 vuoden ajan Espoon kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa, sekä HUSin ja YTV:n hallituksissa, Valtion näyttämötaidetoimikunnassa ja Kansallisoopperan hallintoneuvostossa. Palkintojakin on kertynyt useita, Pro Finlandia -mitali, Lastenkulttuurin valtionpalkinto, Lasten- ja nuortenteatterin elämäntyöpalkinto ja Espoo-mitali.

Kirsi Siren – Elämäni näytökset julkaistaan 2. toukokuuta. Äänikirja ja e-kirja ilmestyvät myöhemmin.

Julkaistu tehnyt

Pohjakosketus-romaanin inspiroima L/Over-sarja palkintoehdokkaana Canneseries-festivaalin pääsarjassa

Pohjakosketus-romaanin inspiroima L/Over-sarja palkintoehdokkaana Canneseries-festivaalin pääsarjassa

Nina Honkasen Pohjakosketus-romaanista inspiraationsa saanut, Gutsy Picturesin tuottama ja Aleksi Salmenperän ohjaama tv-sarja L/Over kilpailee Canneseries-festivaalin pääsarjan voitosta. Sarjaa tähdittävät muun muassa Krista Kosonen, Jani Volanen, Elmo Kerosuo, Oona Airola ja Hannu-Pekka Björkman.

L/Over on yksi kahdeksasta eurooppalaisesta tv-sarjasta,  jotka kilpailevat 24.–29.4. järjestettävän Canneseries-festivaalin pääsarjan voitosta. Kuusiosainen L/Over kuvaa, miten helposti rakkaus muuttuu vihaksi ja väkivallaksi. Sarja nähdään Suomessa MTV3-kanavalla vuonna 2026.

Kirjailija-käsikirjoittaja Nina Honkasen vuonna 2019 julkaistu Pohjakosketus-romaani on kuvaus huojuvasta avioliitosta. Samalla se on mustan huumorin ja elämänilon maustama selviytymistarina, joka ravistelee, mutta myös lohduttaa ja kannustaa.

Pohjakosketus

Pohjakosketus-romaanin inspiroima L/Over-sarja palkintoehdokkaana Canneseries-festivaalin pääsarjassa

Julkaistu tehnyt

Iloisesti, mutta tosissaan – oivalluksia johtajuudesta

Iloisesti, mutta tosissaan – oivalluksia johtajuudesta

Johtamistehtävissä toimivia askarruttaa alati se, mitä on hyvä johtajuus. Mikä paino on asioiden ja ihmisten johtamisella? Mikä merkitys on arvoilla? Saako olla hauskaa, vai onko parempi pysyä vakavana? Muun muassa näitä asioita pohtivat Ilmo Aronen ja Ritva Toivonen uutuuskirjassaan Oivalluksia johtajuudesta.

Kirja on tarkoitettu erityisesti johtajan tehtäviä harkitseville tai sellaisen taipaleen alkuvaiheessa oleville. Se sisältää myös ajatuksia itsensä johtamisesta.

– Kirjan kimmokkeena toimi yliopisto-opiskelijoiden kiinnostus hahmottaa, mitä johtaminen käytännön tekemisenä on, kun he pohtivat tulevaa työuraansa. Lähteenä on omien ajatustemme ohella kirjallisuutta ja kahdenkymmenen, lähinnä ruoka-alan yrityksissä toimineen johtajan oivalluksia omalta työuraltaan, Ilmo Aronen ja Ritva Toivonen kertovat.

Johtajan tehtävä on johtaa – asioita ja ihmisiä. Tähän liittyy vastuuta, tiedon hankintaa ja analyysia, sekä jatkuvaa päätösten tekemistä. Luottamus ja luotettavuus ovat avainsanoja.

– Nostamme esille inhimillisen osaamisen ja sen uudistamisen merkitystä, sillä nopeasti muuttuvassa maailmassa menestys rakentuu mielestämme yhä varmemmin osaavien ihmisten kautta. Pohdimme myös tekoälyn roolia.

– Johtaminen edellyttää paljon kommunikointia ja viestintää, joten tätäkin teemaa käsitellään kirjassa. Kommunikointi on myös kuuntelua. Voi olla jopa tärkeämpää kuunnella kuin puhua, ja johtajalta odotetaan molempia.

Aronen ja Toivonen näkevät optimistisen elämänasenteen voimavarana. Siihen liittyy myös rohkeus siirtyä mukavuusalueelta epämukavuusalueelle, jolloin mukavuusalue laajenee. Haasteita ja hankalia paikkoja johtamiseen sisältyy väistämättä, joten myös vaikeiden asioiden kohtaaminen saa kirjassa sijansa.

– Meille oli kuitenkin tärkeää nostaa esille se, että myös johtajan työssä saa olla iloisuutta ja huumoriakin. Ilo ja avoimuus työyhteisössä edistävät työn mielekkyyttä, auttavat keskustelua ja siten oivallusten ja ratkaisujen syntyä. Huumori tai hauskuus eivät ole tavoitteellisuuden tai kunnianhimon vastakohtia.

– Itsellemme tärkeää on myös se monen kirjassa haastatellun johtajan huomio, että edellä mainittuja asioita voi opetella ja tässä hyödyntää muiden kokemuksia.

Kirja on nyt kaupoissa. E-kirja julkaistaan lukuaikapalveluissa 2. huhtikuuta.

Dosentti Ilmo Aronen on toiminut lukuisissa elintarvikealan johtotehtävissä ja tiivistänyt elinkeinoelämän ja tieteellisen tutkimuksen vuoropuhelua. Lisäksi hän on toiminut Helsingin yliopiston maatalous-­metsätieteellisen tiedekunnan ensimmäisenä työelämäprofessorina, erityisalueenaan ruoka-alan liiketoiminta ja johtaminen.

Professori ja dosentti Ritva Toivonen on toiminut lähes koko työuransa uusiutuvien luonnonvarojen, etenkin metsäalan, kestävään käyttöön liittyvien asiantuntija-organisaatioiden ja yritysten keski- ja ylimmässä johdossa. Hänen luonnonvaratyötään on leimannut kiinnostus tieteen, akateemisen osaamisen ja elinkeinoelämän yhdistämiseen ja yhteiskunnan kestävän kasvun vauhdittamiseen. Hän on Helsingin yliopiston ensimmäinen yliopistomaailman ulkopuolisesta tehtävästä dekaaniksi nimitetty henkilö.

Julkaistu tehnyt

Into tuo kirjasyksyyn kotimaisia mestariteoksia ja kansainvälisesti merkittäviä avauksia

Into tuo kirjasyksyyn kotimaisia mestariteoksia ja kansainvälisesti merkittäviä avauksia

Into Kustannuksen monipuolinen syksy sävähdyttää niin kauno- kuin tietokirjoillaan. Uutuusteoksensa julkaisevat muun muassa Aura Koivisto, Tatiana Elf ja Risto Isomäki. Airolan taiteilijaperheen äiti Outi Airola kertoo esikoisteoksessaan elämästään ja työstään Kokkolan Ykspihlajassa, ja maailmanluokan näkymiä avaa Taylor Swiftin musiikkiin keskittyvä teos. Into julkaisee myös ensimmäiset kansainvälisille markkinoille suunnatut kirjansa.

Kirjailija-käsikirjoittaja Tatiana Elfin Huijari avaa henkeäsalpaavan trillerisarjan. Päähenkilö Rebekka Nummi on hurmaava mutta arvaamaton sosiopaatti, jonka suhteesta älykkään Alexin kanssa kehkeytyy hengästyttäviä juonenkäänteitä tarjoava kansainvälisen tason teos. Risto Isomäen jännitysromaani, palkitun Con rit -romaanin maailmassa jatkava Krakenin saari luo puolestaan suomalaistenkin turistien suosimasta Teneriffasta täysin uudenlaisen kuvan, kun meribiologi Martti Ritola pääsee selvittämään merihirviön osuutta sukellusveneonnettomuuteen.

Rikoskirjallisuuden mestarit, palkitut Jonas Moström ja Arne Dahl koukuttavat lukijansa uuden sarjan aloittavalla Arkkitehti-trillerillään – ja norjalainen Heine Bakkeid ylistetyn Thorkild Aske -jännärisarjan viimeisellä osalla Kuoleman lautturi. Kati Roudan Kuollut karkuteillä on taas ensimmäinen osa Lappiin sijoittuvassa, herkullisista henkilöhahmoista ja pohjoisen luonnosta ammentavasta Kalman kaira -sarjassa, jossa mysteereitä ratkoo entinen poliisi Rosi Tikkuri.

Aura Koivisto orkestroi hauskanhumaanissa Lahottajat-romaanissa maanalaista rihmastosinfoniaa ja punoo ihmisten ja lumovoimaisten sienten yhteiselosta hämmästyttäviä tarinoita. Venäjän kulttuurin tutkijan, kääntäjä-kirjailija Elina Kahlan Gulagin viisas kertoo korkeakirjallisella otteella venäläisestä teologi-filosofi ja yleisnero Pavel Florenskista, joka monipolvisen elämänsä aikana osallistui muun muassa Neuvostoliiton sähköistämiseen. Viimeiset vuotensa Florenski eli vankileirillä pakkotyötä tehden.

Pysäyttäviä elämäntarinoita ja yhteiskuntaa muuttavia tietokirjoja

Toimittaja Outi Airola on Airolan taiteilijaperheen äiti ja vuosikymmenien saatossa Kokkolaan Ykspihlajan maankuulun yhteisön rakentanut voimahahmo. Kirjassaan Äiti Airolan parempi maailma hän kertoo koskettavasti elämästään, työstään ja mallista, jolla yhteiskunnan syrjään ajetut ovat yhteisen tekemisen kautta löytäneet paikkansa.

Kirsi Siren – elämäni näytökset juhlistaa 50 vuotta täyttävää Teatteri Hevosenkenkää, jonka kulttuurisukuun kuuluva Siren perusti sisarensa kanssaja jonka ympärille on kasvanut kokonainen lastenkulttuurin keskus. Kansainvälisille estradeille vie musiikkitoimittaja Rob Sheffieldin teos Taylor Swift – Popin vallankumous, jota on kiitetty ensimmäiseksi merkittäväksi kirjaksi Swiftistä taiteilijana ja kulttuurivaikuttajana.

Tarja ja Kai Hirvasnoron kirjoittama Huijareidenpaljastaja kertoo Tuula Visan hämmästyttävän tarinan. Visa on omistautunut nettihuijauksen kohteeksi joutuneiden auttamiseen – ja on elämässään tehnyt sen lisäksi huikean työn auttaakseen Viron katulapsia. Neuvosto-Virossa syntynyt kirjailija-koomikko Antto Terras palaa Valheellinen elämä -teoksessaan elämänsä kohtauksiin ja kohtaamisiin, joita vaiherikas ura on tarjoillut hänelle valtakunnan buduaareissa ja kabineteissa.

Ruotsalaisten Elin Cetinin ja Jens Liljestrandin Jengisotien kasvot on painava puheenvuoro keskusteluun väkivaltaistuvasta maailmasta ja katurikollisuudesta. Koti kadulla -kirjassa Laura Juntunen kirjoittaa kodittomana eläneen Tii Judénin tarinan ja näyttää pysäyttävästi, mitä voi tapahtua, kun ihminen putoaa läpi kaikkien turvaverkkojen.

Tulevaisuuden ilmastopolitiikkaan, metsiin ja metsänhoitoon pureutuvat Pekka Kaupin 8 tapaa parantaa metsien hiilinielua sekä Jouko Marttilan Metsänomistajan käsikirja. Jessica Haapkylän Itämeri on ylistyslaulu merelle ja väkevä tietopaketti kotimeremme pelastamisesta.

Kimmo Kiljusen Rajalla – Suomen selviytymistarina -teos valottaa Suomen ja Venäjän suhteita sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiaa ja tulevaisuutta. Sarah Helmin palkittu Naisten keskitysleiri kertoo Ravensbrückin, Himmlerin erityisesti naisille suunnitteleman keskitysleirin kauhuntäyteisen historian.

Into kansainvälistyy

Into Kustannus julkaisee syksyllä ensimmäiset kirjansa suuren maailman markkinoille. Innon kansainvälistymishankkeen lippulaivoina julkaistaan yhdessä Afrikan kansalaisyhteiskunnan kanssa tuotettu Baobab & marula sekä intialais-suomalaisena yhteistyönä toteutettu Solar visions. Sisällöltään erityisen painokkailla teoksilla on merkittävä rooli ihmiskuntaa uhkaavan
ilmastokaaoksen torjunnassa.

Tutustu sähköiseen katalogiimme

Julkaistu tehnyt

Kadonneet sielut -dekkarisarja myynyt Ruotsissa nyt 370 000 kappaletta

Kadonneet sielut -dekkarisarja myynyt Ruotsissa nyt 370 000 kappaletta

Anders de la Motten uusi Kadonneet sielut -dekkarisarja rikkoi juuri Ruotsissa 370 000 myydyn kirjan rajan. Sarjan toinen osa Lasiprinssi on noussut myös muissa Pohjoismaissa myyntilistojen kärkisijoille, ja sen oikeudet on myyty yli kahteenkymmeneen maahan, muun muassa Yhdysvaltoihin. Lasiprinssi julkaistiin juuri suomeksi.

De la Motten Lasiprinssi laskeutuu hylättyihin kaivoksiin, joissa piileskelee hirviömäinen murhaaja. Tarina käynnistyy, kun kaksi urbaania löytöretkeilijää suuntaa asumattomalle saarelle tutkiakseen hylättyjä rakennuksia. Yhtäkkiä punaiset silmät syttyvät heidän edessään – jokin saarella on herännyt.

Arkkitehtuurin professori ja urbaanin löytöretkeilyn asiantuntija Martin Hill saa kutsun kirjoittamaan elämäkertaa eksentrisestä liikemiehestä, joka väittää nähneensä saarellaan salaperäisiä valoja ja pelottavan olennon. Samaan aikaan rikoskomissario Leo Askerin on autettava isäänsä, jonka maatilalta on löytynyt ruumis. Voisiko tapaus olla kytköksissä “Ufo-Gunnarin” saaren mysteereihin?

”Mahtavassa kerronnassa kaikki on kohdallaan. Anders de la Motte taitaa olla hallitseva pohjoismaisen seikkailujännityksen mestari.” – Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset 8.3.2025

”Erittäin vangitseva juoni. (…) se on todellakin jännittävä.” – Dagens Nyheter, Ruotsi

Sarjan ensimmäinen osa Keräilijä julkaistiin suomeksi viime vuonna.

Anders de la Motte (s. 1971) on entinen poliisi, joka debytoi vuonna 2010 palkitulla trillerillä Peli ja on siitä lähtien ollut yksi Ruotsin suosituimmista rikoskirjailijoista.

“De la Mottella on erittäin dynaaminen lause ja erinomainen rakenteen taju.” – Sofi Oksanen

Julkaistu tehnyt

60 satoa jäljellä – mestarillinen selvitys elintarviketeollisuuden nykytilasta

60 satoa jäljellä – mestarillinen selvitys elintarviketeollisuuden nykytilasta

Philip Lymbery kertoo uutuuskirjassaan konkreettisella tavalla, miten maatalous ja ruoantuotanto voivat olla osa ratkaisua ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun, sen sijaan että ne olisivat ongelman ytimessä. Lymbery on yksi koko elintarvikealan vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Hän vastaa kysymyksiin kirjasta julkitustilaisuudessa 24.3. Rosebud Sivullisessa.

– En voinut uskoa YK:n varoitusta, jonka mukaan maailman maaperässä voi olla jäljellä vain 60 satoa. Siksi lähdin matkalle selvittääkseni, mistä varoitus kumpuaa, mikä oli todistusaineisto ja mitä asialle voi vielä tehdä, Philip Lymbery kertoo.

– Sain selville, että suurin syyllinen maaperän, luonnonvaraisen eläimistön ja eläinten hyvinvoinnin heikkenemiseen on teollinen maatalous. Se on viime vuosisadan puolivälistä eteenpäin yleistynyt viljelytapa, jossa eläimiä kasvatetaan suljetuissa tiloissa ja viljelykasveja viljellään valtavilla, preerian kaltaisilla pelloilla yhtä lajiketta kerrallaan käyttäen kemiallisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita. Tämä aiheuttaa hyvin suuria kustannuksia terveydellemme, ympäristölle ja eläinten hyvinvoinnille. Näiden asioiden muuttaminen nopeasti on yksi aikamme suurimmista ja kiireellisimmistä haasteista.

Philip Lymbery on johtavan kansainvälisen tuotantoeläinten hyvinvointia ajavan Compassion in World Farming -järjestön (CIWF) toiminnanjohtaja ja vieraileva professori Winchesterin yliopistossa. Hän on tehnyt CIWF:n johdossa yhteistyötä yli 800 elintarvikeyrityksen kanssa eri puolilla maailmaa, mikä on parantanut miljardien tuotantoeläinten asemaa joka vuosi. Lymbery on lähes sadan eläinsuojelujärjestön yhteenliittymän, Eurogroup of Animalsin, puheenjohtaja, Maailman eläinsuojeluliiton WFA:n perustaja ja Oxfordin eläinetiikkakeskuksen jäsen. Häneltä ovat aiemmin ilmestyneet arvostelumenestykset Farmageddon ja Dead Zone.

Tervetuloa julkistustilaisuuteen maanantaina 24.3. klo 17.30 Rosebud Sivulliseen! Philip Lymbery osallistuu tilaisuuteen etäyhteyden kautta ja hänelle on mahdollista esittää kysymyksiä. Tilaisuuden juontaa Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

60 satoa jäljellä on saatavissa kirjakaupoista 20. maaliskuuta. Äänikirja ja e-kirja julkaistaan lukuaikapalveluissa marraskuussa 2025. Lymbery vierailee Suomessa syksyllä Helsingin Kirjamessujen aikaan.

”Keskusteltuaan tutkijoiden, maanviljelijöiden ja ruuantuottajien Philip Lymbery pystyy osoittamaan, että on olemassa kestäviä vaihtoehtoja. Ja että ne toimivat. Planeettamme tulevaisuudelle on todellakin toivoa, ja jokainen meistä voi vaikuttaa siihen. Kehotan teitä lukemaan kirjan 60 satoa jäljellä.” – Tohtori Jane Goodall, DBE, Jane Goodall -instituutin perustaja ja YK:n rauhanlähettiläs

Julkaistu tehnyt

Uutuuskirja paljastaa suomalaisten hauskimmat työpaikkamokat

Uutuuskirja paljastaa suomalaisten hauskimmat työpaikkamokat

Maiju Markkasen ja Tero Tiittasen Iloisiin tappamisiin ja muita työpaikkamokia kokoaa yksiin kansiin hauskimmat mokat ja sattumukset, joita suomalaisille on tapahtunut työpaikoillaan. Kirja paitsi viihdyttää myös muistuttaa, kuinka muutkin mokailevat ja että omille virheilleen voi oppia nauramaan.

Mitä IT-työntekijä tekee salaa lounastauoillaan? Kuka oli etäpalaveriin tupsahtanut tuntematon Jussi, ja miksi varastomies katosi mystisesti useaksi päiväksi työpaikaltaan?

Aiemmissa kirjoissaan suomalaisten hauskimpia ja hirvittävimpiä treffikokemuksia jakaneet Maiju Markkanen ja Tero Tiittanen ovat nyt keränneet hillittömän kokoelman tositarinoita työelämästä. Mukana on mitä uskomattomampia mokia ja sattumuksia niin bisnesmaailmasta, hoitoalalta, kaupan kassalta kuin päiväkodeistakin.

“Tajusin kesken lauseen, että en mitenkään saisi vedettyä koko puhelua läpi Maija Meikäläisenä kimeästi puhuen.”

Kirja on nyt saatavissa kirjakaupoista, sekä e- ja äänikirjana Storytelistä.

Tero Tiittanen on näyttelijä, esiintyjä, käsikirjoittaja, sisällöntuottaja ja koomikko. Televisiossa hänet on nähty lukuisissa draama- ja viihdetuotannoissa. Instagramissa Teron sketsit saavat kuukausittain yhteensä miljoonia näyttökertoja.

Maiju Markkanen on markkinointiyrittäjä ja sisällöntuottaja, joka luo hyvinvointiin, terveyteen ja muotiin liittyviä sisältöjä.

Julkaistu tehnyt

Omapäiset naiset ja muodin voima

Eveliina Talvitien Helga on lumoava ja psykologisesti tarkka romaani uskalluksesta, kauneuden kaipuusta ja mahdollisuuksien rajoista. Teos aloittaa Ompelija-trilogian, joka kertoo käsityöläisnaisista kolmessa sukupolvessa ja ammentaa Talvitien omasta sukuhistoriasta.

Helga tikkaa kotikylänsä asukkaille täkit ja ompelee vaatteet välihousuista leninkeihin ja morsiuspukuihin. Maalaistalon vintillä syntyy myös pariisilaisen haute couturen inspiroimia luomuksia, jotka herättävät jumalanuskoisissa pelkoa. Sodanjälkeinen aika avartaa työlle omistautuneen ompelijan mahdollisuuksia, mutta kaikkea ei voi saada. Helga päätyy lähipiiriä ravisuttavaan ratkaisuun. Päällimmäisenä polttelee halu kasvaa palvelijasta itselliseksi tekijäksi.

Ompelija-trilogia tutkii käsityötaidon periytymistä sukupolvelta toiselle. Avausosassa teemoiksi nousevat omistautuminen, oppimisen halu ja ammatillisen identiteetin merkitys. Trilogia mukailee yhteiskunnan rakennemuutosta ja muodin kansainvälistä, paikoin emansipatoristakin vaikutusvaltaa. Samalla trilogia nostaa kaunokirjallisin keinoin näkyviin naisvaltaista alaa, joka usein jää piiloon.

Eveliina Talvitie on Tallinnassa asuva, palkittu kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu romaaneja, tietokirjoja ja lastenkirjallisuutta. Helga on hänen neljäs romaaninsa.

– Sekä isoäitini että äitini toimivat ompelijoina. Trilogia ammentaa oman sukuni kokemuksista, ja samalla se sukeltaa käsillä tekemisen, muodin ja ompelijoina toimineiden naisten asemaan laajemmin sivuten Suomen lähihistoriaa, Talvitie kertoo.

Tervetuloa kirjan julkistustilaisuuteen keskiviikkona 5.3. klo 17 Helsingin Akateemisen Kirjakaupan kohtaamispaikalle! Eveliina Talvitie kertoo kirjasta myös lauantaina 8.3. klo 13 Porin kirjastossa ja lauantaina 15.3. klo 14 Tampereen Akateemisessa Kirjakaupassa.

Äänikirja julkaistaan 8.4. Sen lukee Laura Birn.