Julkaistu

Uutuuskirjoja ilmastonmuutoksen torjunnasta, suomalaisesta siirtomaaherruudesta ja sisällissodasta

Into julkaisee syksyn avaukseksi sarjan tietokirjoja ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta: Jessica Haapkylän “Meren tarinan” tutkimusmatkasta Arktiksen muutoksiin, “Ihme ilmat!”, lajissaan ensimmäisen lapsille suunnatun tietokirjan ilmastonmuutoksesta, sekä Leo Straniuksen “Ekoistin muistelmat” hiili­jalanjäljen optimoinnista arjessa. Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen uutuusteos “Orjia ja isäntiä” pureutuu puolestaan ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuteen. Pentti Sainion “Punaisia tappamassa” avaa ainutlaatuisen ikkunan sisällissodan kärsimysten raakaan temmellyskenttään. Matti Rinteen “Kulttuuritoimittaja” on kurkistus näköalapaikalta kuohuvaan kulttuurielämään 1960-luvulta lähtien, Harry Belafontesta Nathalie Sarrauteen.

Leo Stranius on ekologisesti elävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja perheenisä, jonka uutuuskirja Ekoistin muistelmat on tarina hyvinvointivaltiosta, ekologisten kysymysten murtautumisesta valtavirtaan ja vapaaehtoisesta luopumisesta. Miten Stranius otti ekologisen mittatikun kauniiseen käteensä ja optimoi oman hiili­jalanjälkensä piiruntarkasti? Millaisten valintojen ja käänteiden myötä hänestä lopulta tuli hyväntuulinen inspiraation lähde kaikille maailmanparantajille?
Ekoistin muistelmat julkistetaan Oodin Kirjataivaassa perjantaina 27.9. klo 16: Leo Straniuksen kanssa keskustelee kirjailija Laura Gustafsson, Mari Pantsar Sitrasta, Pentti Stranius ja europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Lajissaan ensimmäinen, lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta julkistetaan lauantaina 28.9. Akateemisen Kirjakaupan Lasten karnevaaleillaLaura Ertimon
& Mari Ahokoivun Ihme ilmat! vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja kertoo, miten voimme pistää sille yhdessä hanttiin. Kaksi nokkelaa kaverusta, Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse.
Ihme ilmat! on topakka ja toiveikas lasten tieto­kirja siitä, miten ihminen aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja mitä me voimme tehdä paremman tulevaisuuden puolesta. Samalla se vinkkaa, miten ihan jokainen pystyy treenaamaan omia ilmastotaitojaan ja elämään niin, ettei hiilidioksidi pöllyä joka käänteessä. Ilmaston­muutoksen pinteestä ei kuitenkaan selvitä pelkillä arjen nikseillä. Siksi tämä kirja kertoo innostavasti myös yhdessä tekemisen voimasta.

Meribiologi Jessica Haapkylän Meren tarina puolestaan selvittää, mitä pohjoisille merille oikein on tapahtumassa. Jessica Haapkylä oli Jean-Michel Cousteaun filmiryhmän jäsenenä Alaskassa jo vuonna 2004. Ilmastonmuutoksesta ei tuolloin juuri puhuttu, vaikka merkkejä ikiroudan sulamisesta näkyi jo. Syvennyttyään 15 vuodeksi trooppisiin meriin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin koralleihin, hän matkusti taas Huippuvuorille ja Grönlantiin ja selvitti, kuinka eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja.
Esimerkiksi miekkavalas on siirtymässä pohjoiseen. Se saalistaa hylkeitä ja vie elintilaa muun muassa sarvi- ja grönlanninvalaalta, joita uhkaavat jäättömät olosuhteet. Myös turska ja makrilli ovat levinneet entistä pohjoisemmaksi, jossa jäämerenseitin elinympäristö on jo kutistumassa. Muutokset kalalajistossa vaikuttavat tuhansia vuosia vanhaan pyynti- ja kalastuselinkeinoon.

Elokuvaohjaaja Jouko Aaltosen ja historiantutkija Seppo Sivosen uutuusteos Orjia ja isäntiä taas asettaa suurennuslasin ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuden aikakaudelle. Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Kari­bialta pikku­riikkisen Saint-Barthélemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Suomalaiset myös sijoittivat orjatalouteen ja hyötyivät kaupasta. Onko orjakaupan tarina näin ollen myös meidän suomalaisten tarina?

Meren tarina sekä Orjia ja isäntiä julkistetaan maanantaina 7.10. kello 17–19 Rosebudin Kolmen sepän kirjakaupassa.

Pentti Sainion kirja Punaisia tappamassa avaa ainutlaatuisen ikkunan sisällissodan kärsimysten raakaan temmellyskenttään. Kirjan perustana ovat myöhemmin majuriksi ylenneen Osmo Selinheimon pikkutarkat, noin 1 300 sivua käsittävät päiväkirjamerkinnät toiminnastaan. Valkoinen upseeri kirjoitti ne aikanaan itseään ja omiaan varten. Ne ovat olleet suvun hallussa julkisuudelta piilossa tähän päivään.
Paljastava kirja tuo 100 vuoden takaa eläväksi Etelä-­Savossa käytyjä sodan ratkaisevia taisteluja. Näihin Savon rautatiesodan taisteluihin Mikkelin lyseolainen Osmo Selinheimo osallistui 18-vuotiaana vapaaehtoisena suojeluskuntalaisena. Samoihin taisteluihin osallistui myös Kajaanin yhteiskoulun abiturientti, 17-vuotias vapaaehtoinen suojeluskuntalainen Urho Kaleva Kekkonen – tuleva tasavallan presidentti. Osmo ja Urho osallistuivat moniin samoihin taisteluihin ja heidän sotatiensä osuivat yksiin noin kahden kuukauden ajan.
Punaisia tappamassa – Valkoisen nuoren Osmo Selinheimon sota 1918 julkistetaan torstaina 3.10. klo 17 Akateemisen kirjatalon kohtaamispaikalla.

Matti Rinne sen sijaan oli Ilta-Sanomien vastaava kulttuuritoimittaja kolmekymmentä vuotta. Hänellä oli erinomainen näköalapaikka kuohuvaan kulttuurielämään 1960-luvulta lähtien aikaan, jota värittivät kirjasodat, teatterielämän kahinat, kulttuurielämän politisoituminen ja monet muut koko Suomea puhuttaneet tapahtumat. Rinteen monivaiheinen ura vei hänet Harry Belafonten edustajaksi Kongon Brazzavilleen, kirjailijain rauhankongressiin Sofiaan, käsikirjoittamaan Risto Jarvan elokuvaa ja tapaamaan Ranskan uuden romaanin äitiä Nathalie Sarrautea.
Matti Rinteen Kulttuuritoimittaja – Kurkistus elettyyn julkistetaan Rosebudin Kolmen sepän kirjakaupassa maanantaina 30.9. kello 16:30.

Julkaistu

Kansainvälisiä dekkaritähtiä vierailulla Suomessa: Arne Dahl, Heine Bakkeid ja Anu Patrakka

Norjalaisdekkaristi Heine Bakkeid ja Portugalissa asuva jännityskirjailija Anu Patrakka saapuvat Helsingissä järjestettävään Dekkarifestivaali-tapahtumaan 21.9. Tämän lisäksi suosittu rikoskirjailija Arne Dahl vierailee Suomessa 5.-6.10.

Viidettä kertaa järjestettävä Dekkarifestivaali  järjestetään tänä vuonna hotelli Paasitornissa lauantaina 21. syyskuuta 2019 (Paasivuorenkatu 5A, 00530 Helsinki). Lavalla nähdään myös norjalaislahjakkuus Heine Bakkeid, jonka kesällä julkaistu debyyttidekkari Meren aaveet on saanut kiitosta ennakkoluulottomasta genrerajojen yhdistelemisestä. Tämä on pantu maailmalla laajalti merkille ja hänen tuotantoaan on julkaistu jo yli 15 maassa.

Myös Portugalissa asuva jännityskirjailija Anu Patrakka nähdään Dekkarifestivaaleilla. Porvoolaislähtöinen kirjailija teki pitkän uran yritysjohdon parissa Suomessa, kunnes päätti lakata haaveilemasta ja pyrkiä kohti pitkäaikaista tavoitettaan, kirjoittamista. Patrakka irtisanoutuikin työstään, muutti Portugaliin ja alkoi takoa konetta. Tätä nykyä Anu Patrakka asuu maatilalla lähellä Portoa, mistä käsin hän kirjoitti kevään uutuuskirjansa Syyllisyyden ranta. Kiitosta saanut psykologinen jännäri tarjoaa sekä autenttisia tuokiokuvia Portugalista että rikoksen, jonka jäljet katoavat mereen.

Tämän lisäksi suosittu rikoskirjailija Arne Dahl vierailee Suomessa kesällä julkaistun Äkkisyvän, Berger & Blom -dekkarisarjan odotetun viimeisen osan tiimoilta. Suosittu ruotsalaisdekkaristi on tavattavissa 5.10. Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa klo 12:30 (Keskuskatu 1, 00100 Helsinki) ja 6.10. Turun Kirjamessuilla klo 12:10 (Agricola A-halli). Berger & Blom -sarja on kansainvälinen bestseller, joka on ampaissut myyntilistojen kärkeen etenkin Ruotsissa ja Saksassa. Myös Suomessa Dahlin dekkarisarja on vakuuttanut jännityksestä ja taidokkaasti kirjoitetuista rikosromaaneista nauttivat lukijat.

Julkaistu

Pääministeri Antti Rinteen elämäkerta julkaistaan lokakuussa

Into Kustannus julkaisee pääministeri Antti Rinteen auktorisoidun elämäkerran “Antti Rinne – koko tarina”. Lokakuussa julkaistavan teoksen ovat kirjoittaneet tietokirjailijat ja politiikan toimittajat Lauri Nurmi ja Matti Mörttinen.

Antti Rinne – koko tarina on poliittinen aikamatka ja kertomus tavallisen oloisesta suomalaisesta sekä hänen työstään ja perheestään. Se on silti kaikkea muuta kuin tavallinen tarina.

Ensimmäisen kerran julkaistaan kattava kuvaus Suomen uuden pääministerin taustasta ja tiestä läpi useiden asuinpaikkojen, monipuolisten työtehtävien ja tärkeimpien ihmissuhteiden.

Kaikesta tästä koostuu henkilökuva johtamisen ammattilaisesta, jolle ominaisinta ovat nopeiden päätösten tekeminen, ihmisten ja arvojen kunnioitus sekä niukat voitot.

Täpärien mestaruuksien joukossa on politiikan pokaaleja, mutta niitäkin tärkeämpänä nousu sairausvuoteelta vaalitaistelun tuoksinaan ja sen voittajaksi keväällä 2019.

Rinteestä tuli itsenäisen Suomen seitsemäs sosialidemokraattinen pääministeri. Edeltäjien lista on kunnioitusta herättävä: Väinö Tanner, Karl-August Fagerholm, Rafael Paasio, Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa ja Paavo Lipponen.

Kirjassa puhuvat kymmenet ihmiset, jotka ovat olleet tekemässä aikamatkaa Rinteen kanssa ja mahdollistamassa hänen nousunsa Suomen tärkeimmän poliittisen päättäjän tehtävään.

Ennen kaikkea teoksessa puhuu Antti Juhani Rinne, 56, itse – juristi, ammattiliittojohtaja ja poliitikko. Sekä isä, aviomies, autonkuljettaja, näyttämömestari, sähköttäjä, neuvottelija, sopija, luonnonystävä, veneilijä, intohimoinen keittiön yksinvaltias ja niin edelleen.

Julkisuudessa hänestä on luotu kuvaa milloin ay-jyränä ja milloin ”äijäfeministinä”.

Nyt on aika katsoa pintaa syvemmälle ja nähdä ihminen Antti Rinne ja lukea kertomus pitkästä, mutkikkaasta matkasta huipulle.

Tarinan kirjoittajat ovat politiikan toimittajat ja tietokirjailijat Lauri Nurmi ja Matti Mörttinen, joiden Into Kustannukselle tekemä kirja Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra ilmestyi syksyllä 2018. Lisäksi projektissa on ollut mukana päätoiminen tutkimusavustaja.

Julkaistu

Innon uutuuskirjoissa rangaistuspataljoonan vaiheita, Ruotsi-Suomen orjakauppaa ja kohtalokas tutkimusmatka

Mauri Paasilinna kuvaa jatkosodanaikaisen rangaistuspataljoonan vaiheita uutuuskirjassaan Mustan nuolen miehet. Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen teos Orjia ja isäntiä puolestaan valottaa, miten orjakaupan tarina on myös meidän tarinamme. Tämän lisäksi Aura Koiviston Mies ja merilehmä kertoo luonnontutkija Georg Stellerin huikean tutkimusmatkan Alaskaan. Käännöskirjallisuuden puolella John Seedin Ymmärrä Marxia (suom. Kalevi Suomela) syventyy tarkastelemaan ajattelijaa, jonka vaikutus historiaan ja akateemiseen maailmaan on valtava.

Kirjailija Mauri Paasilinna johdattelee meidät uutuuskirjassaan Mustan nuolen miehet alikersantti Aron johtamaan sotilasyksikköön, joka ei ole maineeltaan parhaasta päästä. Ryhmä on osa Mustan nuolen pataljoonaa, joka koostuu eturintamaan laitetuista, vankilasta värvätyistä murhamiehistä ja rintamakarkureista. Miehiä yhdistää hihamerkki, joka osoittaa heidän kuuluvan rangaistuspataljoonaan, jota muut vieroksuvat. Aron pohtiessa, kuinka hän selviytyy sodassa sellaisen rosvolauman kanssa, juna kulkee vääjäämättömästi kohti määränpäätään samalla kun sekä hänen että miesten tunnelmat synkkenevät.

Ensimmäisen kirjansa jo kymmenvuotiaana julkaisseen Aura Koiviston Mies ja merilehmä  puolestaan vie lukijansa intohimoisen saksalaisen tiedemies Georg Stellerin kohtalokkaalle tutkimusmatkalle 1700-luvulle. Steller purjehti 1740-luvulla Alaskaan legendaarisen Vitus Beringin retkikunnan jäsenenä. Tiesitkö, että matkan aikana Steller löysi lukuisia uusia eläin- ja kasvilajeja, muun muassa stellerinmerilehmän, jota kukaan muu tutkija ei koskaan nähnyt: laji kuoli sukupuuttoon vain 27 vuotta myöhemmin. Yksi luuranko on säilynyt meillä Suomessa, Helsingin Luonnontieteellisessä museossa.

Elokuvaohjaaja Jouko Aaltosen ja yleisen historian dosentti Seppo Sivosen uutuusteos Orjia ja isäntiä asettaa suurennuslasin ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuden aikakaudelle. Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Kari­bialta pikku­riikkisen Saint-Barthélemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Onko orjakaupan tarina näin ollen myös meidän suomalaisten tarina? Tähän kysymykseen kirja tarjoaa näkökulmia.

Historiantutkija John Seedin Ymmärrä Marxia (suom. Kalevi Suomela) selvittää, mitkä olivat yhteiskuntafilosofi Karl Marxin keskeiset ajatukset. Miksi Marx ajatteli ja kirjoitti niin kuin teki? Mikä oli se maailma ja se poliittinen ympäristö, johon hän reagoi? Kirja avaa oleellisia näkökulmia, jotka auttavat sijoittamaan Marxin ajatukset poliittisen ajattelun historiaan ja tämän päivän yhteiskuntapoliittiisiin keskusteluihin.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Julkaistu

Nina Honkanen ja Pohjakosketus tien päällä

Pohjakosketus-romaanin julkaisuviikko starttaa pohjoisissa maisemissa: Nina Honkanen vierailee keskiviikkona 14.8. Pyhäjoen kirjastossa (Ruukintie, 86100 Pyhäjoki) klo 17. Samana iltana Nina saapuu Oulun kaupunginkirjastoon (Kaarlenväylä 3, 90100 Oulu) keskustelemaan sekä Pohjakosketus –, että Seksuaalisuus läpi elämänkaaren -kirjoistaan yhdessä mielenterveyshoitaja ja seksuaalikasvattaja Heidi Maria Huotarin kanssa klo 19.30 alkaen.

Torstaina 15.8. klo 16.30 kirjailija Antti Leikas jututtaa Ninaa Oulun Suomalaisessa Kirjakaupassa (Kauppakeskus Valkea, Isokatu 25, 90100 Oulu).

Ensi viikon torstaina 22.8. Pohjakosketus vie kohti Turkua – Nina Honkanen Kauko Röyhkän haastateltavana Akateemisessa Kirjakaupassa (Eerikinkatu 15, 20100 Turku) klo 16.30.

Lauantaina 24.8. matka jatkuu Raumalle, jossa Ninan voi tavata Suomalaisessa Kirjakaupassa (Kauppakeskus Wänni, Nortamonkatu 10, 26100 Rauma) klo 12.30.

Torstaina 29.8. Honkanen on haastateltavana kotikaupunkinsa Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa (Keskuskatu 1, 00100 Helsinki) klo 17.

Lämpimästi tervetuloa!

Nina Honkasen kolmas romaani Pohjakosketus on menneestä nykyiseen ja takaisin liikkuva kuvaus huojuvasta avioliitosta. Takana on pitkä yhteinen elämä, jossa on ollut alusta asti säröjä. Vai onko kohtuullista, että puoliso hallitsee raivokohtauksillaan koko perhettä, päättää mitä toinen laittaa päälleen ja huutaa keskellä katua, oli lapsi sitten vielä kohdussa tai unilla vaunuissaan?

Pohjakosketus on mustan huumorin ja elämänilon maustama selviytymistarina. Tarina ravistelee, mutta myös lohduttaa ja kannustaa.

Julkaistu

Löytyykö hautausmaalta elämän punainen lanka? Kai Sadinmaan Kuolleiden kirja julkaistaan

Tietokirjailija ja pappi Kai Sadinmaa vietti kesän Malmin hautausmaalla ja kertoo hautausmaan asukkaiden tarinoiden kautta suurista kysymyksistä: mihin ihminen elämässään pyrkii, mikä häntä ajaa eteenpäin? Mitä tapahtuu, kun ruumis poltetaan? Kaipaammeko elämässämme lopulta vain rakkautta? Millainen on unohdettu köyhien lasten hautapaikka, johon tietokirja päätyy?

Kuolleiden kirja kertoo myös hautaamisesta: mitä krematorion työntekijä tekee, miten hauta kaivetaan ja millaisia hautauskulttuureja on muualla maailmassa ja historiassa? Entä millaisia ovatkaan hautausmaan puut, pensaat ja kukat?

Kuolleiden kirja ei ole kirja vain yhdestä hautausmaasta. Se kertoo oivaltavasti yhden hautausmaan kautta elämästä aina ja kaikkialla.

Kuolleiden kirjan julkistamistilaisuus järjestetään Malmin hautausmaalla maanantaina 19.8., tervetuloa!
Ohjelmassa:
– kello 17-18:30 Kai Sadinmaan johdattama Kuolleiden kirja -tutustumiskävely Malmin hautausmaalla
– kello 19 Kai Sadinmaa ja Pirkko Saisio keskustelevat kirjasta ja Joose Keskitalo esittää kuoleman lauluja
– kello 21 nähdään F.W. Murnaun mykkäelokuvaklassiko Sunrise – A Song of Two Humans vuodelta 1927. Elokuva esitetään Yrjänä Sauroksen ja Mikko Perkolan live-säestyksellä.

Kai Sadinmaan johdattamat temaattiset hautausmaakävelyt jatkuvat Malmin hautausmaalla keskiviikkoisin kello 18 syyskuun lopuun. Kävelyt ovat kaikille kiinnostuneille avoimia ja maksuttomia, mutta osanottajia voi olla kuitenkin kerrallaan rajattu määrä: ilmoittautumiset sähköpostilla kai.sadinmaa@evl.fi tai tekstiviestillä 050 4753295.

Auttaisiko kesä hautuumaalla minua elämään viisaammin ja iloitsemaan enemmän elämästä ja lopulta kuolemaan hyvin? Opettaisivatko hautojen ihmiset omilla tarinoillaan jättämään kaiken turhan pois, keskittymään oleelliseen, rakastamaan ja kunnioittamaan syvemmin elämää, eläimiä, ihmisiä, koko luomakuntaa ja tuntemaan myötätuntoa kaikkea kohtaan?

Kai Sadinmaa on Torniossa syntynyt kirjoittaja ja pappi, joka on tullut tunnetuksi radikaaleista aamuhartauksistaan Radio Ylen Ykkösessä sekä Suomen ensimmäisenä pappina, joka vihki samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon – Helsingin tuomiokapituli antoi hänelle teosta ”vakavan moitteen”. Sadinmaa on kirjoittanut palkitun kuunnelman Toisenlainen iltahartaus Radio Ylen Ykköselle sekä kirjoittanut teokset 10 käskyä kirkolle ja Ilmestyskirja. Hän on myös tehnyt performansseja ja taideinstallaatioita.

Julkaistu

Nina Honkasen Pohjakosketus julki

Nina Honkasen kolmas romaani Pohjakosketus on menneestä nykyiseen ja takaisin liikkuva kuvaus huojuvasta avioliitosta. Takana on pitkä yhteinen elämä, jossa on ollut alusta asti säröjä. Vai onko kohtuullista, että puoliso hallitsee raivokohtauksillaan koko perhettä, päättää mitä toinen laittaa päälleen ja huutaa keskellä katua, oli lapsi sitten vielä kohdussa tai unilla vaunuissaan?

Pohjakosketus on mustan huumorin ja elämänilon maustama selviytymistarina. Tarina ravistelee, mutta myös lohduttaa ja kannustaa.

Kirjailija-käsikirjoittaja Nina Honkanen syntyi Porissa vuonna 1968, varttui Raumalla ja muutti Helsinkiin 80-luvulla. Muun muassa kaksi romaania, tietokirjoja, kuunnelmia, dokumentteja, tv-sarjan, näytelmän, kolumneja ja neljä poikaa maailmaan saattanut Honkanen on kirjoittanut työkseen 25 vuotta, viimeisimpänä Onnelliseksi – Seksuaalisuus läpi elämänkaaren-tietokirjan. Hän on myös työskennellyt radio- ja tv-toimittajana. Esikoisromaanista Gladiaattori on tekeillä kansainvälinen elokuva.

Lukukokemus oli hypnoottinen: en voinut laskea kirjaa käsistä, vaan luin Pohjakosketuksen viime yönä yhteen menoon.” – Lukija

Julkaistu

Innon koulunavaus: sorrettujen pedagogiikkaa, peruskoulun alkuunpanijat ja Gandhin, Steinerin ja Arnedtin filosofiaa

Monet tuntevat Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikka -teoksen, mutta tunteeko kukaan kirjan kirjoittajaa? Tiesitkö, että suuren peruskoulu-uudistuksen takana ei ollut valtio vaan asialle vihkiytyneet kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset? Mitä on sosiaalipedagoginen hevostoiminta? Mitä ratkaisuja 100 vuotta täyttävä steinerkoululiike voi tarjota digitalisaation ja monikulttuuristumisen esille tuomiin haasteisiin? Mitä Paulo Freire, Hannah Arendt ja Mahatma Gandhi oikeastaan halusivat sanoa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin antaa vastauksia Innon syksyn kasvatuksen ja oppimisen käsikirjat.

Kasvatuksella ihmiset voidaan pitää tietämättöminä – tai edistää heidän kehittymistään kriittisiksi yhteiskunnallisiksi tekijöiksi, kirjoittaa aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta uudessa teoksessaan Paulo Freire, sorrettujen pedagogi. Freire kehitti lukutaidon opetusta, mutta korosti, että sen edellytys on tasa-arvoinen yhteiskunta.
Suorannan kirja on ajankohtainen, sillä maailmassa on edelleen satoja miljoonia köyhyydessä eläviä, luku- ja kirjoitustaidottomia lapsia ja nuoria. Paulo Freire, sorrettujen pedagogi kuuluu jokaisen kasvattajan ja kasvatusalan asiantuntijan peruslukemistoon.

Markku Niemen tietokirja Peruskoulun unohdetut alkuunpanijat kertoo vapaan kansalaistoiminnan roolista 1960- ja 1970-lukujen suuressa koulunuudistuksessa.
Maamme yksi ylpeyden aihe on kansainvälisissäkin vertailuissa laadukkaaksi todettu koululaitos. Yhtenäisen, mullistavan peruskoulun toteuttaminen ei kuitenkaan tapahtunut kivuttomasti. Koulu-uudistuksen takana ei ollut kuitenkaan ensisijaisesti valtio vaan asialle vihkiytyneet kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset. Vapaaehtoisiin kuuluivat esimerkiksi Aarne Hellemaa ja Onni Niemi, joiden aktiivisuuden seurauksena pieneen satakuntalaiseen Kiukaisten kuntaan perustettiin kokeiluoppikoulu, jossa jo 1950-luvulla testattiin peruskoulumallia.

Marianne Kiskolan Toiskan filosofia etsii hyvän elämän avaimia: Perhekoti Toiskan arki ihmisineen ja eläimineen sisältää oivalluksen siitä, mistä voi rakentua hyvä ja onnellinen elämä. Toiskan elämänmakuisten tarinoiden kautta avautuva maailma haastaa miettimään, mikä lopulta on tärkeää.
Toiskassa toteutetaan systeemisen lastensuojelun toimintamallia ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Kirja taipuu myös ammattilaisen käsissä työkaluksi, ja antaa käytännönläheisiä eväitä näiden toimintatapojen toteuttamiseen.  Äänen saavat nuorten ohella Toiskan työntekijät ja yhteistyökumppanit. Pienet lastensuojeluyksiköt ovat avainasemassa nuorten pitämisessä yhteiskunnan voimavaroina. Toiskan toimintamallilla on saatu hyviä tuloksia ja lähes kaikki nuoret ovat kiinni yhteiskunnassa ja elävät omannäköistä elämäänsä.

Koulujen avaukseksi ilmestyy myös toinen painos Jarno Paalasmaan teoksesta Steinerkoulun ABC. Paalasmaa kehittää ajatusta kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta, joka huomioi tietojen ja taitojen oppimisen ohella myös luovuuden, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehityksen. Steinerpedagogiikka saa kirjassa ajan hermolla olevaa tutkimusperustaista läpivalaisua ja kuvausta siitä, miten sitä voi soveltaa uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa.

Innon kesän painosta on ehtinyt tupsahtaa myös Gandhin Tärkeimmät kirjoitukset ja Hannah Arendt – Suuren ajattelijan elämä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Gandhin syntymästä. Mahatma Gandhinalkuperäiskirjoitusten kokoelma välittää ”suuren sielun”, ajatuksia politiikasta ja taloudesta, väkivallasta ja väkivallattomuudesta, uskonnosta ja moraalista. Perustana on totuudessa pysyminen ja muutos väkivallattomin keinoin.

Kurt Sontheimerin elämäkertateos Hannah Arendt – Suuren ajattelijan elämä kertoo, kuinka Arendtin poikkeuksellinen elämä loi perustan hänen itsenäiselle ajattelulleen.
Filosofi ja poliittinen teoreetikko Hannah Arendtin elämäntarina ja teokset kiehtovat edelleen lukijoita ympäri maailman. Hänellä oli intohimoinen rakkaussuhde filosofi Martin Heideggerin kanssa, ja hänen oli juutalaisena paettava natseja 1933 ensin Ranskaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin. Amerikasta tuli hänen toinen kotimaansa, jossa hän kirjoitti monet arvostetut teoksensa. Näitä ovat muun muassa ihmisen toiminnan merkitystä pohtiva
Vita activa ja hänen Eichmann-oikeudenkäyntiraporttinsa, joka herätti voimakkaita ja vihamielisiä reaktioita niin Israelissa, USA:ssa kuin Saksassakin.
Kurt Sontheimer onnistuu kirjassaan luomaan Arendtista selkeän kokonais­kuvan, mikä puolestaan helpottaa filosofin muun tuotannon ymmärtämistä.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Into Kustannuksen verkkosivuille pääset tästä.

Julkaistu

Monta oksaa: ruotsinsuomalaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja ja juurettomuutta taiteilijoiden silmin

Monta oksaa yhdistää ruotsinsuomalaisten siirtolaisten elämää, kulttuuria ja identiteettiä tarkastelleen tutkimuksen, eri taiteilijoiden 21 tarinaa ja upeat mustavalkokuvat 157-sivuiseksi kirjaksi. 

Kirja julkaistaan torstaina 25.7. klo 17.00 Työväen Musiikkitapahtumassa.

Kirja maalaa kuvan ruotsinsuomalaisista, joita yhdistävät kieli, karaoke, sauna, luonto ja arvet. Arvilla viitataan Ruotsiin muuttaneita yhdistäneeseen koti-ikävään ja kotimaan jättämisen aiheuttamaan haikeuteen. Kirjan 21 tarinaa kertovat näistä arvista eri sanoin. Mukana ovat mm. Ruotsissa tunnettu popartisti Miriam Bryant ja hänen äitinsä Outi Köster, laulaja-lauluntekijä Anna Järvinen sekä HIM-yhtyeen pitkäaikainen rumpali Mika “Kaasu” Karppinen eli Gas Lipstick. Lisäksi mukana on mm. Toimittajia, kirjailijoita, näyttelijöitä ja kuvataiteilijoita.

“Suomalaisuus oli lapsena ja teini-ikäisenä hävettävää. Mä en halunnut puhua suomea. Se riippuu vanhemmista miltä suomalaisuus tuntuu. Suomalaisuus ei ollut seksikästä, tottakai se lyö leimansa. “Hitsi että on suomalainen tunnelma..” Sehän on käsite. Koulu oli sellainen, että jos oli valkoinen, oli suomalainen – tai no, musiikkiluokissa oli ruotsalaisiakin – mutta maahanmuuttajajengeihin hyväksyttiin valkoinenkin mamu”, summaa ruotsinsuomalaiseksi ja englantilaiseksi itsensä määrittelevä Miriam Bryant.

Johdantoartikkelissa tartutaan erityisesti ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten kokemuksiin uudessa ympäristössä. Kielen lisäksi musiikilla ja työllä oli keskeinen merkitys siirtolaisten identiteetin ja kulttuurielämän rakentumisessa. Toiselle polvelle kysymykset juurista ja identiteetistä näyttäytyvät erilaisessa valossa, joten suhde suomalaisuuteenkin on muuttunut. Monessa tarinassa kuvataan ylisukupolvisesti siirtyneitä sotatraumoja tai käsitellään sodan varjoa, jonka on voinut jakaa vain muiden ruotsinsuomalaisten kanssa. Kirjan lopussa Kai Latvalehto valottaa “ruotsinsuomalaiseksi musiikki-ihmeeksi” kutsuttua ilmiötä, jolla viitataan toisen polven ruotsinsuomalaisten muusikkojen voimakkaaseen vaikutukseen Ruotsin nykypäivän musiikkikentällä.

Kaksikielisen kirjan ovat toimittaneet Marianne Haapoja ja Saijaleena Rantanen. Heidän lisäkseen kirjoittajia ovat Heidi Kaarto ja Kai Latvalehto, jotka ovat vastanneet myös kirjan ruotsinkielisestä käännöksestä. Valokuvat on ottanut AJ Savolainen ja kirjan on taittanut Ville Helttula. Teoksen julkaisee Työväen Musiikkitapahtuma ja kustantaa Into Kustannus.