Julkaistu tehnyt

Suomalaisen tangon yli satavuotinen historia ensimmäistä kertaa yksissä kansissa

Millaista on Tangomarkkinoiden kulissien takana ja mikä ratkaisi Kyösti Mäkimattilan tangokuninkuuden? Miten Toivo Kärki toi lahjakkaat romanilaulajat Markus Allanin, Anneli Sarin ja Taisto Lundgrenin levytysstudioon tehden heistä tähtiä? Kuinka monta pulloa Koskenkorvaa nuorena kuollut tangolaulaja Taisto Tammi joi ennen keikkaansa?

Tähdet meren yllä kertoo suomalaisen tangon tarinan 1910-luvulta tähän päivään. Se esittelee kansallisaarrettamme niin tanssilavojen ikisuosikkina kuin monikerroksisena kulttuurisena ilmiönä.

Kirjassa tutustutaan keskeisimpiin säveltäjiin, sanoittajiin ja sovittajiin, kuten Toivo Kärkeen, Unto Monoseen, Reino Helismaahan, Juha Vainioon, M. A. Nummiseen ja Esa Pulliaiseen. Solisteista mukana ovat muun muassa Henry Theel, Olavi Virta, Reijo Taipale, Eino Grön, Taisto Tammi, Rauli Badding Somerjoki, Topi Sorsakoski, Jari Sillanpää, Tuomari Nurmio, Arja Koriseva, Yona ja Kyösti Mäkimattila. Oman näkemyksensä suomalaisesta tangosta kertovat myös huuliharppukvartetti Sväng ja musiikin tutkija Alfonso Padilla.

Timo Kalevi Forss (s. 1967) on helsinkiläinen tietokirjailija, toimittaja ja muusikko.
Hän on julkaissut muun muassa rocklyriikka-antologian Alumiinikuu sekä tietokirjat Karjala edestakaisin, Napakirja ja Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo.


Timo Kalevi Forss alustaa Reijo Taipale -tribuutit maanantaina 17.6. ja tiistaina 18.6. Cinema Orionissa Helsingissä. (Eerikinkatu 15, 00100 Helsinki)

17.6. klo 17.30 Reijo Taipale -tribuutti: Lauantaileikit (Ohj. Maunu Kurkvaara & Aarre Elo, Suomi, 1963, 73 min, S) Liput 8 euroa.

18.6. klo 17.30 Taipale-tribuutti: Satumaa (Ohj. Claes Olsson, Suomi, 1999, 75 min, S, 35 mm) + Tanssikaveri (Ohj. Lasse Naukkarinen, Suomi, 1988, 5 min, S, 35 mm)
Liput 8 euroa.

Lue lisää kirjasta täältä.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Julkaistu tehnyt

Dekkariviikko huipentuu Heine Bakkeidin ja Antto Terraksen vierailuihin

Uudeksi Jo Nesbøksikin kutsuttu norjalaisdekkaristi Heine Bakkeid saapuu Suomeen kertomaan ylistetystä Meren aaveista, jossa sukelletaan ihmismielen tummiin vesiin. Kirjailija ja koomikko Antto Terras taas johdattelee meidät uutuuskirjassaan Tallinnan tappajat juuri itsenäistyneen Viron kriminaaleihin kulisseihin. Kirjailijat vierailevat Helsingissä dekkariviikon perjantaina ja lauantaina 14.-15.6.

Perjantaina 14.6.

17:30 Antto Terras, Aleksin Suomalainen Kirjakauppa
(Aleksanterinkatu 15, Helsinki)

Lauantaina 15.6.

12:00 Heine Bakkeid, Akateeminen Kirjakauppa, 2 krs. (Pohjoisesplanadi 39, Helsinki)

12:00 Antto Terras, Keskustakirjasto Oodi/ Auditorio (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki)

14:00 Antto Terras, Rosebud Kolme seppää (Aleksanterinkatu 21, Helsinki)

15:00 Heine Bakkeid, Keskustakirjasto Oodi/ Auditorio (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki)

Kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy.

Lue lisää Meren aaveista:
https://intokustannus.fi/kirja/meren-aaveet/

Lue lisää Tallinnan tappajista:
https://intokustannus.fi/kirja/tallinnan-tappajat-viron-veriset-vuodet/

Julkaistu tehnyt

Innon hyytävä valikoima koukuttavaa lukemistoa kesähelteisiin

Into julkaisee jännittävän sarjan koukuttavia kesäkirjoja: Antto Terras johdattelee uutuusteoksessaan “Tallinnan tappajat” juuri itsenäistyneen Viron kriminaaleihin kulisseihin. Terraksen True Crime -kirja julkistetaan 15.6. Dekkarilauantaissa Oodissa, jonne saadaan myös vieraaksi suoraan Narvikista kesän dekkarilanseerauksen “Meren aavet” kirjoittaja, uudeksi Jo Nesbøksikin tituleerattu Heine Bakkeid. Innon muita kesän käännösromaaneja ovat ruotsalaisen jännityksen mestarin Arne Dahlin “Äkkisyvä” ja Yksin Marsissa -tekijän Andy Weirin kuuhun sijoittuva uutuustrilleri “Artemis” sekä ylistetyn korealaisen Kyung-sook Shinin tuorein lukuromaani “Hovitanssija”. Kesän kotimainen esikoinen on Eveliina Talvitien “Kovakuorinen”: se tutkii naisten välistä ystävyyttä, jossa uskollisuuden ja petollisuuden rajat hämärtyvät.

Humoristisista tietokirjoistaan tunnettu Antto Terras palaa Tallinnan tappajat -kirjassaan Viron verisiin vuosiin, jolloin eteläisessä naapurissa tapettiin yksi ihminen päivässä. Vielä tänäänkin selvitellään silloin tehtyjä laittomuuksia, ja etsitään kadonneiksi jääneitä miehiä ja Mersuja. Tuolloin halpaa ei ollut ainoastaan alkoholi ja viihtyminen – ihmishenkikin oli hinnoiteltu, ja se maksoi tuhat dollaria. Tallinnan tappajat kertoo kuinka Virolle vahingossa annettu vapaus toi mukanaan valtatyhjiön, eikä yhdessä yössä poliisiksi muuttunut neuvostomiliisi voinut vahvimmilleen mitään. Alkoi omaisuuksien, oikeuksien ja kohtaloiden uusjako, jossa häviäjiä oli enemmän kuin voittajia.

Arne Dahlin uutuus Äkkisyvä on ”ruotsalaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan ilman yhtä ainutta ikävystymisen hetkeä” (Jyllands-Posten). Ex-poliisi Sam Bergeriä epäillään murhasta, johon hän on syytön. Samaan aikaan hänen taisteluparinsa Molly Blom viruu sairaalassa koomassa. Takaa-ajettuna ja epätoivoisena Berger pakenee hyiselle saarelle Landsortin lähistölle ja asettuu syrjäiseen turvataloon odottamaan tilanteen rauhoittumista.
Sam Bergeriä ei kuitenkaan ole luotu katsomaan sivusta, kun Tukholmaa uhkaa terroristi-isku ja vapaalla jalalla kulkee arvaamaton, etsintäkuulutettu murhaaja, jolla on nuori tyttö hallussaan. Arne Dahl on yksi Pohjoismaiden arvostetuimmista rikoskirjailijoista. Hänen uusi Berger & Blom -sarjansa on kansainvälinen bestseller, joka on ampaissut myyntilistojen kärkeen etenkin Ruotsissa ja Saksassa. Dahlin kirjoja on myyty yli neljä miljoonaa kappaletta, ja niitä on käännetty 32 kielelle.

Artemis on Yksin Marsissa -menestysromaanillaan yleisön lumonneen Andy Weirin uutuusteos, joka sinkauttaa lukijat Kuuhun! Se sijoittuu kaupunkiin, joka on kiehtovan mielikuvituksellinen ja silti kovin tuttu. Päähenkilön pettämätön kyky ratkaista pulmat ja nauttia elämästä pitävät lukijan hyppysissään huikeaan loppuun asti. Weirin fiksu ja hauska trilleri yhdistää tieteen ja actionin koukuttavasti.

Kansainvälisen bestsellerin Pidä huolta äidistä -kirjoittaja Kyung-sook Shinin uutuusromaani Hovitanssija kertoo pakahduttavan naiskohtalon ­Geishan muistelmien ja Madama Butterflyn hengessä. Taustalla kuohuvat 1800-luvun viimeiset vuodet Koreassa, kun talonpojat kapinoivat ja Kiina, Japani ja muut suurvallat taistelevat vaikutusvallasta niemimaalla.
Kohtalo kuljettaa kuvankauniin korealaisnaisen kauas merten taakse Kyung-sook Shinin aistivoimaisessa historiallisessa romaanissa. Yi Jiniin rakastunut nuori ranskalainen diplomaatti on saanut kuninkaalta luvan naida hovin lumoavimman tanssijan ja viedä hänet mukanaan.
Kyung-sook Shin on yksi Etelä-Korean luetuimmista ja ylistetyimmistä kirjailijoista. Koreassa yli kaksi miljoonaa kirjaa myynyt Pidä huolta äidistä on käännetty yli 20 kielelle ja julkaistu 36 maassa. Romaani Jään luoksesi oli niin ikään menestysteos.

Eveliina Talvitien odotettu romaani Kovakuorinen ilmestyy 15.6. Se on tarina tyttöjen välisestä ystävyydestä, joka kantaa aikuisuuteen saakka. Pikkukaupungin jo nostalgiseen kerrostalolähiöön ja pääkaupunkiin sijoittuva tarina pujottelee Eevan ja Miran mukana 1970-luvulta 2000-luvulle. Samalla se leikittelee mieheydellä, naiseudella ja todellisuudella.
Eveliina Talvitie on Tallinnassa asuva kirjailija ja toimittaja. Kovakuorinen on Talvitien esikoisromaani. Tietokirjailijana hän teki läpimurron Keitäs tyttö kahvia -teoksella (WSOY 2013). Muita Talvitien teoksia ovat Hieno vai huono (WSOY 2015), Miten helvetissä minusta tuli feministi (WSOY 2016) ja yhdessä Maryan Abdulkarimin kanssa työstetty keskustelukirja Noin 10 myyttiä feminismistä (SKS 2018).

Heine Bakkeidin ylistetty debyytti Meren aaveet julkaistaan 15.6. Dekkarilauantaissa keskustakirjasto Oodissa, jossa kolmatta kertaa järjestettävä Dekkarilauantai tuo yhteen rikos- ja jännityskirjallisuuden ystävät. Heine Bakkeid esiintyy Meren aaveiden tiimoilta Oodin auditoriossa 15:00 (katso tiedote) ja Akateemisessa Kirjakaupassa kello 12.

Antto Terras kertoo kirjastaan Tallinnan tappajat Dekkarilauantaissa kello 12 ja Rosebudin Kolmen sepän kirjakaupassa kello 14 sekä perjantai-iltana 14.6. kello 17:30 Aleksin Suomalaisessa Kirjakaupassa.

Katso lisätietoja Dekkarilauantaista.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@arvostelukappaleet.fi

Julkaistu tehnyt

Norjalaisdekkaristi Heine Bakkeidin ylistetty debyytti Meren aaveet julkaistaan Dekkarilauantaissa 15.6.

Into julkaisee Jo Nesbøksi verratun norjalaisdekkaristi Heine Bakkeidin odotetun rikosromaanin Meren aaveet 15. kesäkuuta keskuskirjasto Oodissa järjestettävässä Dekkarilauantaissa.

Tiheätunnelmainen Meren aaveet kuljettaa lukijansa pohjoisen karuihin maisemiin ja ihmismielen tummiin vesiin. Syyllisyyden riivaama ex-poliisi Thorkild Aske ottaa vastaan erikoisen tehtävän ja lähtee Pohjois-Norjan perukoille etsimään kadonneeksi ilmoitettua nuorta rikasta miestä, Rasmus Moritzenia. Lopulta vimmaiset aallot tuovat rantaan ruumiin – mutta se ei suinkaan ole Rasmuksen.

Norjalaislahjakkuus Heine Bakkeid on pantu maailmalla laajalti merkille ja hänen tuotantoaan on julkaistu jo yli 15 maassa. Muun muassa Bergens Tidende, BOK, DagensNyheter, Ekstra Bladet, Femina ja Søndag ovat ylistäneet Meren aaveita – erityismaininnan on saanut Bakkeidin tapa luoda väkeviä dialogeja, mustanpuhuvia miljöitä ja arvaamattomia juonenkäänteitä. Teos myös yhdistelee genrerajoja odottamattomalla tavalla.

Heine Bakkeid saapuu julkistamaan uutuusdekkarinsa 15.6. Helsingin keskuskirjasto Oodiin, jossa kolmatta kertaa järjestettävä Dekkarilauantai tuo yhteen rikos- ja jännityskirjallisuuden ystävät suorittamaan pitkän oppimäärän rakastamansa lajityypin parissa. Heine Bakkeid esiintyy Meren aaveiden tiimoilta keskuskirjasto Oodin auditoriossa 15:00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lue lisää kirjasta täältä.

Dekkarilauantaista voi lukea lisää täältä.

Julkaistu tehnyt

Pauli Kopun tutkimusmatka tarinoiden tulevaisuuteen

Miten tarinankerronta ja tiedonvälitys muuttuvat? Miten perinteinen yksikanavainen media sopeutuu mullistukseen? Entä miten käy tieteelle, journalismille ja yhteiskunnalliselle yhteenkuuluvuudelle, kun uutislähteet sirpaloituvat? Pauli Kopun uutuuskirja Media television jälkeen selvittää kuinka emme ole alkuunkaan valmistautuneita ja tietoisia siitä mitä tulee tilalle kun massamediat ovat saaneet rinnalle sosiaalisen median.

Media television jälkeen – Tutkimusmatka tarinoiden tulevaisuuteen julkaistaan 6. kesäkuuta kello 17 Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalla (Pohjoisesplanadi 39, Helsinki), jossa Pauli Kopun kanssa keskustelussa Markkinointi & Mainonta -lehden Jani Niipola. Sitä ennen kello 16:30 Kohtaamispaikalla haastatellaan tietokirjailija Risto Isomäkeä uutuusteoksestaan Miten Suomi pysäyttää ilmastomuutoksen. Tervetuloa!

“Mikään media ei ole enää vain yksi kanava vaan monikanavaisuus pirstaloi yllättävällä tavalla myös Suomen kansaa. Meidän etuna ovat vahvat monikanavaiset mediatalot joiden intresseissä on vahva suomalainen sisältö: ulkomaiset toimijat eivät ole kiinnostuneita suomalaisille tärkeistä arvoista, uutisista ja kulttuurista”, sanoo kirjan kirjoittaja, liikkuvan kuvan asiantuntija Pauli Kopu. “Monikanavainen kotimainen media on meille arvokas niin polittisesti, taloudellisesti kuin kulttuurisesti – tehtävämme on pitää oma media arvossaan.”

Media television jälkeen kertoo murroksen tarinan teknologian, liiketoiminnan ja luovuuden kautta. Nämä kolme synnyttivät digitalisaation, joka muutti musiikin, printin ja lopulta television. Yli 50 vuotta jatkunut massamedian kausi on ohi. Kirjaa varten on haastateltu lukuisia kansainvälisiä asiantuntijoita median, viihteen, markkinoinnin, teknologian, akatemian, rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden kentältä.

Ohjaajana, käsikirjoittajana, tuottajana ja puolustusvoimien taistelukuvaajana toiminut Kopu palkittiin Cannesissa 2012 maailman lupaavimpana nuorena tuottajana, ja on työskennellyt Los Angelesissa sisällöntuottajana Roviolle, NASAlle, Microsoftille ja National Geographicille. Pauli Kopu on yksi YouTube-fanitapahtuma Tubeconin perustajista sekä avainhenkilöitä startup- ja teknologiatapahtuma Slushin alkuvaiheiden luovassa timissä. Kopu on liikkuvaan kuvaan erikoistuneen toimiston KLOKin perustaja.

Julkaistu tehnyt

Suomi voi nousta ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun supervallaksi

Suomi on jo pieni teknologinen suurvalta ja suomalaiset yritykset, yliopistot ja kansalaisjärjestöt ovat käynnistäneet kymmeniä tärkeitä, ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä hankkeita. Monilla hankkeista voi olla maailmanlaajuista merkitystä, ainakin jos myös Suomen valtiovalta tukee niitä eikä yritä viedä asioita toiseen suuntaan.

“Suomi voisi muun muassa nopeuttaa sähköautojen läpimurtoa sillä Suomella on maailman ensimmäinen kunnollinen natriumakku ja suomalaiset metsäyhtiöt ovat olleet edelläkävijöitä ligniinin valmistusmenetelmien kehittämisessä. Autojen valmistaminen puupohjaisista hiilikuiduista puolittaisi niiden päästöt tai kaksinkertaistaisi sähköautojen kantosäteen”, Isomäki kirjoittaa.

“Suomi on kehittänyt ilmastoystävällisempiä vaatekuituja ja elintarvikkeita, biopolttoaineiden tuotantoa ja energiaa säästävää laivatekniikkaa. Suomalaiset keksinnöt saattavat avata tien entistä suuremmille tuuliturbiineille.  Maailman ensimmäiset hyvin toimivat perovskiitista tehdyt aurinkopaneelit ja kaksipuoliset aurinkopaneelit tulevat todennäköisesti Suomesta.  Suomalaisilla voisi olla merkittävä rooli myös ilmastoinnin kuumissa maissa aiheuttamien päästöjen vähentämisessä, sillä jäähdytyksen energiantarvetta on mahdollista vähentää samoilla keinoilla, joilla Suomessa on pienennetty talojen lämmityksen vaatiman energian kulutusta.”

Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen käy läpi tärkeimmät suomalaiset ilmastohankkeet ja väittää, että Suomi voisi niiden kautta auttaa maailmaa vähentämään päästöjään kymmeniä tai mahdollisestii jopa satoja kertoja omia päästöjämme enemmän.

Kirja sisältää myös tähän asti laajimman ja tarkimman analyysin Suomessa kuumana käyneestä metsien hiilinielukeskustelusta.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 30 romaania ja tietokirjaa ja hänen kirjojaan on käännetty lähes 20 kielelle.

Julkaistu tehnyt

Sankarikuvittajat mielenterveyden asialla – Sankarigallerian avajaiset 28.5.2019

Suursuosioon nousseiden Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) ja Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) -kirjojen upeat kuvitukset nousevat valokeilaan legendaariseen Laterna Magicaan (Rauhankatu 7, 00170 Helsinki) rakentuvassa Sankarigalleria-näyttelyssä.

Yleisö-Finlandialla palkittu Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on vuonna 2018 julkaistu kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Kirjan sankarit ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain tärkeää. Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) on keväällä 2019 ilmestynyt odotettu teos, joka tarjoaa samastuttavia esikuvia monenlaisille pojille ja oman elämänsä sankareille. Kirjan päähenkilöt ovat muuttaneet maailmaa olemalla rohkeasti sellaisia kuin ovat.

Joukkorahoitusten voimin toteutetut kirjat keräsivät satojen mesenaattien tuen. Selkeästi kiihkeään tarpeeseen vastanneet kirjat ovat olleet ilmestymisistään asti kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listalla. Sankaritarinoiden perhe laajenee uudella tulokkaalla elokuussa, kun Sankaritarinoita kaikille julkaistaan.

Kirjoissa on inspiroivien, satumuotoon kirjoitettujen tarinoiden lisäksi kymmeniä värikkäitä, eri taiteilijoiden toteuttamia muotokuvia. Taiteilijoiden kirjava joukko koostuu niin nuorista lupauksista kuin kokeneemmistakin kuvittajista. Kirjojen kuvituksista rakentuva näyttely on esillä Laterna Magicassa 29.5.-20.6.2019. Teokset ovat myytävänä ja tuotto ohjataan mielenterveyden edistämistä tukevan Mielinauha-keräyksen hyväksi. 

28.5.2019 klo 17-19 vietetään Sankarigalleria-näyttelyn avajaisia.

Avajaisohjelma:

17:00 Gallerian omistaja Eira Sillanpää toivottaa kaikki tervetulleiksi

17:15 Milla Karppinen (toim. Sankaritarinoita tytöille), Emmi Jäkkö ja Aleksis Salusjärvi (toim. Sankaritarinoita pojille) puhuvat kirjan teemoista

17:30 Paleface esittää muutaman kappaleen ja lukee sadun jos toisenkin Tilaisuudessa tarjotaan juotavaa ja pientä naposteltavaa. 

Tervetuloa sankoin joukoin!

Julkaistu tehnyt

Vastarintaa Venäjällä Puškinista Pussy Riotiin julkaistaan Maailman kirjoissa

Artemi Troitskin uutuusteos Vastarintaa Venäjällä on kirja erilaisesta Venäjästä – anarkistien, taiteilijoiden, punkkareiden, dandyjen ja hipstereiden maasta. Kirja nostaa valokeilaan venäläisen yhteiskunnan vallankumoukselliset sankarit, jotka ovat muuttaneet maata marginaalista 1800-luvulta nykypäivään. Artemi Troitski, yksi Venäjän tunnetuimmista toisinajattelijoista, kurkistaa Venäjän vaihtoehtoiseen historiaan ja antaa samalla uutta näkökulmaa Venäjän nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen. Kirja julkaistaan osana Maailman kirjat -ohjelmaa Maailma kylässä -festivaaleilla Rautatientorilla.

Artemi Troitskin Vastarintaa Venäjällä – Puškinista Pussy Riotiin on kattava esitys viimeisen 200 vuoden venäläisestä kulttuurihistoriasta tuoreesta näkökulmasta. Keisareiden ja puolueen pääsihteereiden sijasta pääosassa ovat nuoret, heidän alakulttuurinsa ja liikkeensä futuristeista hipstereihin ja 1920-luvun katulasten folkloresta tämän hetken Venäjällä mieltään osoittavien koululaisten ajatuksiin. Punaisena lankana on sukupolvesta toiseen jatkuva vastarinta autoritaarista valtiovaltaa ja virallista kulttuuria vastaan.

Artemi Troitski (s. 1955) aloitti julkisen uransa Neuvostoliiton ensimmäisenä tiskijukkana vuonna 1972. Hän on työskennellyt rock-kriitikkona, televisiotoimittajana ja kirjallisuus- ja miestenlehti Playboyn päätoimittajana. Vuonna 2014 Moskovasta Tallinnaan muuttanut Troitski tunnetaan nykyisin parhaiten antiputinistisena mielipidevaikuttajana ja kolumnistina. Häneltä on aiemmin suomennettu teos Terveisiä Tšaikovskille – Rock Neuvostoliitossa (1988) sekä kolumnikokoelmat Kiinnostavia aikoja – Kirjoituksia 90-luvun Venäjältä (1999), Venäjän viimeinen diversantti (2007) ja Venäläinen karmageddon (2015).

Vastarintaa Venäjällä julkaistaan 26.5. kello 12:30 Maailman kirjat -teltassa Rautatientorilla

Maailman kirjat -teltta on avoinna lauantaina 25.5. klo 11–21 ja sunnuntaina 26.5. kello 11–19 Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingin Rautatientorilla, tervetuloa! 40 näytteilleasettajaa esittelee ja myy kirjallista tuotantoaan, lavalla nähdään yli 20 kirjallista keskustelua kaiken maailman aiheista: maailmankirjat.fi
Lauantai-iltana pureudutaan rapartistien kanssa hiphop-kulttuuriin ja suomiräpin sukupuolikuvastoon Hyvä verse ja Hiphop Suomessa -kirjojen pohjalta.
Sunnuntain haastateltavia on muiden muassa professori Heikki Hiilamo teoksestaan Näkymättömät sankarit – Suomalaisten salainen apu Chilen vallankaappauksen uhreille. Hiilamon kirja kertoo suomalaisdiplomaateista, jotka onnistuivat pelastamaan jopa 2500 chileläisen hengen kenraali Pinochetin vallankaappauksen aikana. Nyt vuoden 1973 tapahtumista on tehty tv-draamasarja Invisible Heroes.
Maailman kirjojen avajaisjuhlat pidetään Kansallisteatterin Lavaklubilla perjantai-iltana 24.5. kello 19 alkaen, tervetuloa! Teemana on Kirjat ja kapinahenki Venäjällä: ohjelmassa legendaarisen Tsentr-yhtyeen Vasili Shumovin DJ-keikka johdattaa undergroundin vastarintaan Venäjällä ja Arkady Kots Band Moskovasta esittää riemastuttavaa antifasistista ja sodanvastaista folkpunkkia, vapaa pääsy!

Julkaistu tehnyt

Pojatkin ansaitsevat uusia esikuvia

Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi

Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) (Into) on kevään odotetuin ja inspiroivin lasten- ja nuortenkirjauutuus. Kirjan sankareita ovat muun muassa Heikki Hursti, Aleksis Kivi, Paleface, Tuure Boelius, Martti Ahtisaari, Arvo Ylppö, Antti Tuisku, Kalle Könkkölä ja Syksy Räsänen. Kirjan on kirjoittanut joukko suomalaisia ammattilaisia ja sen ovat toimittaneet Aleksis Salusjärvi ja Emmi Jäkkö, jotka tekevät työtä edistääkseen nuorten lukutaitoa. Pääsimme haastattelemaan heitä uutuuskirjan tiimoilta.

Antti Tuisku. Kuvittaja: Jenna Kunnas.

Miksi päätitte tehdä kirjan juuri nyt ja juuri pojille?

Aleksis Salusjärvi: Kiersin kouluissa ympäri Suomen opettamassa lukutaitoa 3000 nuorelle Emmi Jäkön johtamassa projektissa. Poikia ei kiinnosta kauheasti lukeminen ja heille on vaikea löytää sopivaa luettavaa. Tämä kirja täyttää tyhjän kohdan.

Emmi Jäkkö: Olisimme toki voineet tehdä kirjan yleisesti sankaruudesta, ja sukupuolijaottelu sankaritarinoissa tuntuu kieltämättä kankealta. Mutta kun poikien lukemisen vähenemisestä ja heikosta lukutaidosta on puhuttu viime aikoina niin paljon, koimme tärkeäksi tehdä jotain, joka olisi suunnattu nimenomaan heille. Kuulin vasta ilmiöstä, jossa eskari-ikäiset pojat ovat teipanneet kirjan kannesta piiloon tekstin ”ja kaikille muille”. Heille on ollut tärkeää alleviivata että kirja on vain heidän. Poikien oma.

Patrik Laine. Kuvittaja: Petteri Mattila.

Mitä lapset ja nuoret voivat oppia kirjan sankareilta?

Aleksis Salusjärvi: Itse opin sen, että olosuhteet eivät käytännössä milloinkaan estä ihmistä olemasta esikuva. Kymmenen vuoden vankilatuomio tai vaikka synnynnäinen kehitysvamma eivät tee sankaruudesta mahdotonta, toki työläämpää kyllä. Tämä kirja osoittaa, että oman elämän suunta voi löytyä yllättävällä tavalla ja että pieninkin ihminen voi tehdä ikimuistoisia asioita.

Emmi Jäkkö: Sankaruus on toisten huomioimista, se voi olla mukaan ottamista tai uhrautumista tai ihan vain pitkäjänteisyyttä. Tykkään kauheasti Amu Urhosen muistokirjoituksesta Kalle Könkkölälle: ”Todellinen sankari on se, joka saa toiset ihmiset tuntemaan itsensä sankareiksi”. Toki sankari voi olla myös yksinäinen puurtaja, tiedemies tai taiteilija. Mutta heidänkin työnsä tulokset annetaan toisille ihmisille. 

Kalle Könkkölä. Kuvittaja: Väinö Heinonen.

Mikä kirjan tarinoista on ollut sinulle henkilökohtaisesti mieleenpainuvin?

Aleksis Salusjärvi: Rakastan Lasse Reijomaan sankaruutta. Hän auttoi lähisuhdeväkivaltaan turvautuvia miehiä. Hänellä oli työvälineenä aluksi vain kännykkä. Hän kiersi kapakoissa jakamassa sen numeroa. Aina kun puhelin soi, mihin tahansa aikaan vuorokaudesta, hän vastasi. Niin syntyi Lyömätön linja, joka toimii nykyään koko Suomessa tarjoten apua miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa perheessään tai muussa läheisessä suhteessa. Sankaruuteen ei tarvittu muuta kuin mies, kännykkä ja halu osoittaa, että välittää toisista.

Emmi Jäkkö: Heikki Hursti on ollut tuhansille helsinkiläisille konkreettinen arjen sankari ja pelastaja. Ilja Lehtisen tekstissä on hienosti kuvattu Hurstin perheen osin ristiriitainenkin tarina. Heikki Hurstin tarina oli ensimmäinen teksti, joka kirjaa varten kirjoitettiin. Se jo pelkästään osoitti, miksi tämä kirja tarvitaan.

Heikki Hursti. Kuvittaja: Jussi Kaakinen.

Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) on saatavilla kirjakaupoista ja marketeista sekä Innon verkkokaupasta. Innon ystävänä saat 20% alennuksen kaikista verkkokaupan kirjoista, myös alennetuista hinnoista. Ystäväksi pääset liittymään täältä.

Julkaistu tehnyt

Tavastian kulisseissa -kirja julki

Kaikki tuntevat Tavastia-klubin, mutta harva on päässyt kurkistamaan sen kulissien taakse. Siihen avautuu tilaisuus, kun Klaus Lindgrenin hulvaton Tavastian kulisseissa -tietokirja julkistetaan 10. toukokuuta.

TERVETULOA Tavastian kulisseissa -julkistusjuhlaan perjanantaina 10.5. kello 19 alkaen Semifinal-klubilla Tavastian alakerrassa (Urho Kekkosen katu 4–6, käynti sisäpihan puolelta), luvassa yllätysesiintyjiä Tavastian eri vuosikymmeniltä ja seurana klubin 70–90-luvun väkeä tiskin ja lavan molemmilta puolin

Historiantutkija Klaus Lindgrenin Tavastian kulisseissa – Neljä ja puoli kerrosta täyttä sikaa kertoo Tavastian värikkään tarinan sen työntekijöiden silmin. Ensimmäisten parinkymmenen toimintavuotensa aikana Tavastia muuttui opiskelijoiden pyörittämästä tanssipaikasta kaikkien tuntemaksi rock-klubiksi. Ajanjaksoon mahtui nuorisokulttuurin muutoksia, itsepalvelua, byrokraattien oikkuja, pöytiintarjoilua, vapaampia aikoja ja kukoistavaa rock-kulttuuria ennen suurta romahdusta.

Mukaansatempaavassa tietokirjassaan Klaus Lindgren vie lukijan ainutlaatuiselle aikamatkalle Tavastialle, joka oli paitsi legendaarinen rock-klubi myös poikkeuksellinen työyhteisö. Miten Tavastia klubi saavutti ikonisen asemansa 1970- ja 80-luvuilla? Tavastia täyttää 50 vuotta vuonna 2020.

Historiantutkija Klaus Lindgren on toimittanut useita teoksia ja kirjoittanut kaksi kirjaa. Hän on itse paiskinut töitä Tavastialla ja toiminut Hämäläis-Osakunnan Tanssityöntekijöiden puheenjohtajana sekä Hämäläis-Osakunnan hallituksessa.