Suosittu ruotsalaisdekkaristi Arne Dahl vierailee jälleen Suomessa. Hän esiintyy Helsingin kirjamessuilla 25.10. kello 14.30 Senaatintori-päälavalla.
Dahlin uusi dekkari Sydänmaajatkaa tiiviistunnelmaista Berger&Blom-sarjaa. Sam Berger ja Molly Blom saavat tehtävän, joka liittyy vanhaan järkyttävään murhaan. Tutkimusten edetessä Berger joutuu kasvotusten oman menneisyytensä kanssa, ja hän joutuu myös miettimään, luottaako edes partneriinsa Molly Blomiin. Sydänmaan edellinen osa Rajamaat keikkuu pokkarimyyntilistojen kärjessä.
Arne Dahl matkustaa kirjojensa kanssa kenties enemmän kuin kukaan kirjailija; matkapäiviä kertyy parhaimmillaan vuodessa 200. Suomessakin dekkaristi on tuttu näky. Hän myös puhuu auttavasti suomea. Dahlia on kiitelty uudessa sarjassa erityisesti hänen taidostaan rakentaa jännittävää tarinaa.
Rajamaat-dekkarista tutut poliisit Berger ja Blom etsivät Ruotsin erämaassa raakaa sarjamurhaajaa. Mutta myös poliiseja ajetaan takaa. Kuka löytää kenet ensin? Hyytävä jännitysnäytelmä!
Venäläisen sukellusveneen uppoaminen synnyttää kansainvälisen konfliktin. Jännitys tiivistyy, kun Ruotsissa alkaa paljastua raakoja numeromurhia. Tapahtumia ryhtyy ratkomaan Max Anger, jolla on myös luurankoja kaapissa. Hieno poliittinen trilleri!
Murhamysteeri lennättää lukijan Egyptin Aleksandriaan, jonne psykologi Sandra Mattsson saapuu selvittämään äitinsä murhaa. Tutkimukset johtavat vaarallisille jäljille, ja pian jännittävissä tapahtumissa ovat mukana niin kansainväliset hakkeriverkostot kuin Egyptin sisäisen turvallisuuden yksikkökin. Taitava kuvaus arabikevään jälkimainingeista!
Journalisti Nora Sands tutkii Thames-joesta löytyneen pienen ruumiin tapausta. Tie totuuteen käy Lontoon pimeimpien kujien ja mustan magian kautta. Jännittävyyttä lisää se, että kirja perustuu tositapahtumiin! Plussaa erittäin viehättävästä sankarittaresta Norasta.
Kolumbialaisen kauneussalongin asiakas murhataan ja vain hänen kosmetologinsa Karen tietää murhaajan. Vyyhti vie eriarvoiseen todellisuuteen: rahalla pystyy tekemään mitä vain. Yhteiskunnallisempi kirja kuin aluksi luulisi, mutta todella vaikuttava. Lisäplussana kaunein dekkarinkansi ikinä!
Eduskunta on pienoismaailma, jossa ammattipoliitikot taistelevat vallasta, punovat juonia, etsivät ratkaisuja ja vetävät linjaa. Samalla he kuitenkin ovat myös ihmisiä, jotka riemastuvat, pettävät ja kokevat riittämättömyyttä kuin kuka tahansa meistä.
Into julkaisee 10.10. Anna Kontulan kirjan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä, joka kertoo Suomen julkisimmasta ja salaisimmasta työpaikasta. Se kertoo vihamiesten ystävyydestä, hallitusta kaaoksesta ja yksinäisyydestä väentungoksessa.
Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä julkistetaan eduskunnan Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3, Helsinki) keskiviikkona 10.10. klo 10. Tilaisuudessa Anna Kontula johdattelee uuteen kirjaansa ja sen tekemiseen, ja pitkän linjan poliitikko Liisa Hyssälä ja politiikan tutkija Anne Holli kommentoivat. Tilaisuuteen on avaa pääsy.
Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä
Sosiologi ja kansanedustaja Anna Kontula tutkii havainnoiden ja edustajakollegojaan haastatellen, miten hänen työympäristössään hallitaan jatkuvaa konfliktia. Tarve sen hallitsemiseen selittää monia sellaisia eduskunnan sisäisiä käytäntöjä, joita on muuten mahdotonta ymmärtää.
Demokratia perustuu erilaisten näkökulmien koettelulle toisiaan vastaan. Siksi politiikan ytimessä on ristiriita. Ihmiset kuitenkin voivat huonosti konfliktissa. Miten tämä pitäisi ratkaista? Miten se on eduskunnassa ratkaistu, vai onko?
Anna Kontula on toisen kauden kansanedustaja ja sosiologi. Tutkimustyön ohella Kontula on osallistunut politiikkaan, seksityöntekijöiden ihmisoikeusliikkeeseen, ay- ja kansalaisjärjestötoimintaan ja erilaiseen yhteiskunnalliseen ohjelmatyöhön. Hän on aktiivinen mielipidevaikuttaja, joka tunnetaan erityisesti työelämän muutokseen, siirtolaisuuteen, seksiin ja feminismiin liittyvistä puheenvuoroistaan.
Anna Kontula: Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä Julkaistaan 10.10.
ISBN: 978-952-264-953-9, 192 sivua
Kansikuva pikkukuvaa klikkaamalla
Suomalaiset harjoittelevat sotaa amerikkalaisten kanssa Itämerellä. Suomi auttaa ja rahoittaa Yhdysvaltain sotatoimia Lähi-idässä. Ilmavoimat hankkii Hornet-hävittäjiin pitkän kantaman risteilyohjuksia, jotka on tarkoitettu hyökkäykseen. Missä niitä aiotaan käyttää, kysyy tietokirjailija Pentti Sainio uudessa kirjassaan Minne Suomi pommittaa?
Konkaritoimittaja Pentti Sainion uutuuskirja julkaistaan maanantaina 8.10. kello 16 Kaisa-talon Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki), vapaa pääsy, tervetuloa! Pentti Sainion kanssa julkistamiskeskustelussa everstiluutnantti (evp) Tuomo Hirvonen.
Minne Suomi pommittaa? kertoo päättäjien vaikuttimista, aseteollisuuden vehkeilystä, miljardikaupoista ja suurvaltojen suunnitelmista. Se tarkastelee lähihistorian ratkaisuhetkiä, joissa päätöksiä on tehty salassa eduskunnalta ja arvioi tulevaisuuden uhkia. Se kertoo myös miksi ja miten Suomi rikkoo lakejaan Naton kumppanina.
Toimittaja Pentti Sainio on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja Apulehdessä. Sotilasmestarin poika Sainio on ”kasarmin kasvatti” ja reservin yliluutnantti. Sainio on julkaissut kymmenen kirjaa, kuten Armeijan hukatut miljardit, Maanpuolustusta vai suurvaltapolitiikkaa sekä urheiluviihteen kulissien takaista peliä ruotiva Kummolan kääntöpiiri.
Poikien lukutottumuksia vastaavaa kirjallisuutta on vaikeasti saatavilla, joten heitä on vaikea saada lukemaan. Tähän tarpeeseen vastaa nyt tarinamuotoinen tietokirja Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille), jonka joukkorahoituskampanja käynnistyi sunnuntai-iltana 30.9.
Kirja käsittelee sankaruutta rajojen rikkomisen näkökulmasta. Miehen malleja tarvitaan lisää, ja etenkin tarinoita, joilla miehuutta rakennetaan. Henkilögalleriaan on huolella valittu eri-ikäisiä ja -tyyppisiä miehiä: joukossa ovat muun muassa Martti Ahtisaari, Tuure Boelius, Kalle Könkkölä, Arvo Ylppö ja Antti Tuisku.
“Nämä ja monet muut urheat miehet ovat olleet rohkeita, vahvoja ja pelottomia, mutta myös auliita, uteliaita, herkkiä ja neuvokkaita. He ovat muuttaneet maailmaa olemalla rohkeasti sellaisia kuin ovat. He ovat samaistuttavia esikuvia monenlaisille pojille, tuleville sankareille”, luonnehtii hankkeen puuhamies Aleksis Salusjärvi.
“Meidän kirjassamme sankaruus on sellaista, johon kaikki ihmiset pystyvät. Siinä missä naisten sankaritarinoissa on emansipaatiota, miehisen sankaruuden ajatus on kyvyssä hyväksyä itsensä ja omat heikkoutensa ja toimia ne huomioon ottaen”, täydentää kirjan toinen toimittaja Emmi Jäkkö.
Aleksis Salusjärvi on työskennellyt kulttuuritoimittajana televisiossa, radiossa ja useissa julkaisuissa. Emmi Jäkkö on vetänyt muun muassa nuorten ja lukemisen välimatkaa kaventaneita hankkeita Lukukeskuksessa. Muita kirjoittajia ovat Ilja Lehtinen (rap-artisti Illmari), Antti Rautiainen, Mikko Sarjanen (Atomirotta), Pietari Kylmälä, Erkka Mykkänen, Harri Hertell, Anton Vanha-Majamaa, Olli Sulopuisto ja Aura Nurmi. Kuvittajat ovat Suomen eturivin nimiä mukaan lukien Fok_it-sarjakuvan luoja Joonas Rinta-Kanto.
Kirjan kotimainen vastine on jo ilmestynyt kirja Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Se keräsi viime keväänä ennätyksellisen joukkorahoitussumman ja on tiettävästi tällä hetkellä sekä Suomalaisen kirjakaupan että Akateemisen kirjakaupan myydyin lasten- ja nuortenkirja.
Valtionpalkinnon perusteluissa todetaan: “Kirjan tavoitteena ei ole kuvata ilmastonmuutosta vain tulevien sukupolvien haasteena vaan koko ajan tapahtuvana mullistuksena. Tämän lupauksen kirja lunastaa erinomaisella feature-journalismista tutulla otteella, jossa asiat tuodaan esille ihmisten ja tekojen kautta. Tietokirjoittajat vievät lukijan tutkimusmatkalle Suomeen, jossa eletään jo kaikenmuutoksen (everything change) keskellä. Juttutyypit vaihtelevat talousjournalismista henkilöpotretteihin, paikallisjournalismista politiikkaan.
Erityiskiitoksen ansaitsee myös kirjan esteettinen ulkoasu, jossa kuvat ja tietokuviot välittävät tietoa ja herättävät tunteita.
Kirja todistaa, että ilmastojournalismi voi olla kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa, pelottavaa mutta myös toiveikasta.”
Julkaisuvuonnaan 2017 Hyvän sään aikana palkittiin myös Kanava-palkinnolla vuoden parhaana tietokirjana ja valittiin tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi.
Kirja kertoo muutoksista Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa. Tarkastelussa ovat muun muassa suomalainen teollisuus, edustuksellisen demokratian kipupisteet, uhat torjuva ihmismieli sekä ilmastokriisin ratkaisuehdotukset.
Yli 300-sivuisen kirjan teko aloitettiin tammikuussa 2017 ja saatiin päätöksen reilu puoli vuotta myöhemmin. Sen 64 valokuvassa näyttäytyy metsien, keskiluokkaisen kulutuksen ja teknologian Suomi: tuttu maa, joka saa outoja piirteitä ilmaston muuttuessa.
“Ilmastonmuutos pysytteli pitkään sekä politiikan että journalismin marginaalissa. Silti tiedämme, että se on aikamme tärkein aihe, ja sen kautta tulevat sukupolvet tulkitsevat tekojamme”, Hanna Nikkanen sanoo.
“Kirjanteon aikana Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti ja hän ryhtyi irrottamaan maataan Pariisin ilmastosopimuksesta. Se saattaa lopulta olla siunaus ilmastoponnisteluille. Aihe on noussut ennennäkemättömällä tavalla uutisiin, politiikkaan ja kahvipöytäkeskusteluihin, myös Suomessa. Kirjastamme rakentui muotokuva Suomesta historiallisena hetkenä, kahden aikakauden rajalla.”
Usein kuulee puhuttavan, että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Saanemme tulevina vuosikymmeninä pidemmän kasvukauden, kun olosuhteemme lähenevät Puolan tai jopa Unkarin nykyilmastoa. Samalla menetämme kymmeniä eläinlajeja varsinkin Pohjois-Suomesta, mutta myös makeutuvasta Itämerestä. Lämpenevät talvet ja lisääntyvä kosteus uhkaavat viljelylajikkeita. Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän kurjistuvat viljelyolosuhteet ajavat ihmisiä kohti pohjoista, ja vastuumme sekä turvapaikan antajana että ruoan tuottajana kasvaa.
Ilmastonmuutos ravisuttaa myös Suomen taloutta. Raaka-ainetuotanto ja biotalous toimivat vaikeilla markkinoilla, kun kovien päästötavoitteiden myötä energiasyöppöjä aloja rankaistaan, sijoittajaraha virtaa pois fossiililiiketoiminnasta ja hiilinieluina toimivia metsiä halutaan suojella. Samalla avautuu uusia menestymisen mahdollisuuksia.
Työryhmä on paneutunut myös ruokakulttuuria, asumista ja liikkumista myllertäviin muutospaineisiin. Hyvän sään aikana selvittää, onko Helsingin metro turvassa merenpinnan nousulta, pohtii tavaroiden korjaamiseen kannustavan veropolitiikan mahdollisuutta ja esittää pienen puolustuspuheenvuoron muovipakkauksille.
Kirja ravistelee mielikuvaa, jossa yksilön pienet kulutusteot ovat ainoa tie pelastukseen. Tulossa on suuremman mittakaavan muutoksia: sääntöjä ja veroja, hyvästejä halvoille polttoaineille, lyhyille lennoille sekä kahden euron jauhelihapaketeille. Hyvän sään aikana piirtää pisteen huolettoman kulutuksen aikakaudelle ja katsoo uteliaasti kohti tulevaisuuden Suomea.
Into Kustannus onnittelee työryhmää: Hanna Nikkanen, Silja Annila, Elli Harju, Sanni Harmanen, Tiina Heikkilä, Juho Kankaanpää, Esa Keskinen, Ella Kiviniemi, Minea Koskinen, Linda Manner, Sanni Mattila, Jannika Melkko, Erkki Mervaala, Markus Mäki, Samuli Niinivuo, Alma Onali, Sanna Pekkonen, Lasse Poser, Johannes Roviomaa, Reetta Rönkä, Sinikka Suominen ja Kaisa Uusitalo.
Revontulibongarin opas kertoo, kuinka kuka tahansa pystyy havaitsemaan ja tunnistamaan revontulia, myös Etelä-Suomessa. Kirja on suomalaisten avaruusammattilaisten ja revontulibongareiden yhteistyönä syntynyt opas revontulien ihmeelliseen maailmaan.
Revontulibongarin opas julkaistaan torstaina 4.10. kello 18 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, vapaa pääsy) , tervetuloa! Kirjasta ja sen kokoamisesta kertovat teoksen kirjoittajat Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth, tiedetoimittaja Markus Hotakainen ja valokuvaaja Jouni Jussila.
Teos antaa vastauksia kaikille revontulista kiinnostuneille, niin luontokuvaajille kuin satunnaisille taivaantähyilijöille. Yleistajuisen taustoituksen jälkeen seuraa kymmeniä erilaista revontulimuotoja, joiden havaitsemista varten on lyhyet ohjeet sekä revontulibongareiden ottamia upeita esimerkkikuvia taivaan neonvaloista. Teos kertoo, miten revontulien värit syntyvät, millaisia ovat tavalliset, millaisia harvinaiset revontulimuodot ja miten revontulinäytelmä etenee. Vinkkien avulla lukija pystyy tulkitsemaan ja ennustamaankin taivaan tapahtumia ja löytää suotuisat bongauspaikat. Opas on tehty yhteistyössä huippuluokan avaruusasiantuntijoiden ja revontuliharrastajien kanssa: kirjan kuvat on kerätty yhteistyössä Revontulikyttääjät–facebook-ryhmän kanssa.
Minna Palmroth on Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori, ja Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön johtaja. Kansainvälisesti arvostetulla Palmrothilla on lukuisia luottamustehtäviä Suomessa ja ulkomailla. Hän on ryhmineen kehittänyt maailman johtavan lähiavaruutta mallintavan tietokonesimulaation, jonka avulla ryhmä tutkii revontulia synnyttäviä ilmiöitä.
Markus Hotakainen on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, joka on seurannut avaruusasioita kuulennoista lähtien ja kirjoittanut tähdistä 1980-luvun alkupuolelta saakka. Hän on julkaissut 23 kirjaa ja tehnyt yli 40 suomennosta. Hotakainen on saanut Valtion tiedonjulkistamispalkinnon Mars-kirjastaan, joka on julkaistu myös Yhdysvalloissa.
Jouni Jussila on Oulun yliopiston entinen revontulitutkija ja aktiivinen revontulien kuvaaja. Hän on julkaissut kuva- ja tietokirjan revontulista. Päivätyönään Jussila kehittää teollisuuden ja tutkimuksen erikoiskameroita, mutta lähiavaruuden ilmiöiden ja revontulien seuraaminen on osa hänen jokapäiväistä elämäänsä.
1 .
Yleensä Suomen presidentit jättävät puolueensa ja vetäytyvät muista poliittisista tehtävistä. Niinistö on kuitenkin yhä kunniapuheenjohtaja Euroopan parlamentin suurimmassa puolueessa, EPP:ssa.
2.
Siinä missä nuoren Saulin luokkatoverit kävivätkoulua, Sauli itse vain kävikoulussa. Kun oli aika pyrkiä opiskelemaan, osti isoveli Kari pääsykoekirjat Saulille ja pakotti tämän lukemaan.
3.
Kansanedustajat tapaavat siirtyä istuntosalissa eteenpäin kausien karttuessa. Niinistö kuitenkin piti kiinni samasta takarivin paikastaan 16 vuotta, 1987-2013. Sanaton viesti ryhmätovereille oli: toiset kulkevat omia teitään.
4.
Jos Niinistö olisi sekoitus suomalaisia 2000-luvun joukkuelajien valmentajia, hänessä yhdistyisivät pedantti ja etäinen ErkkaWesterlund ja ihmisläheinen kansanmies Antti Muurinen. Persoonassa asuu myös ripaus räyhääviä Raimo Summasta ja HannuJortikkaa. Luultavasti Niinistö itse haluaisi, että hänessä olisi enemmän kosmopoliittia Henrik Dettmannia ja humaania Alpo Suhosta – jälkimmäinen kurkistaa Niinistön kirjoista ja joistakin puheista.
5.
Eräänä kesäiltana Niinistö lähti Kultarannasta yksin merelle melomaan ja tunsi kaipaamaansa vapautta. Parikymmentä minuuttia lähdön jälkeen merivartiosto pysäytti presidentin ja kirosanat nousivat Kultarannan yksinäisen ajatuksiin.
Saat joulun kunniaksi Innon verkkokaupan kaikista kirjoista 34% alennuksen koodilla JOULU2018. Tilaa viimeistään ke 19.12. klo 12, niin saat paketin jouluksi. Tutustu laajaan valikoimaan TÄSTÄ.
Into on mukana omalla osastollaan ja useat kirjailijamme esiintyvät viikonlopun aikana messulavoilla. Katso alta lista messujen kiinnostavimmista puheenvuoroista!
PERJANTAI 5.10.2018
12.20–12.45 AUDITORIO: Sankaritarinoita tytöille
Iida Simes ja Virva Paloviita kertovat kirjasta ”Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)”. Se on kertomus rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Upeasti kuvitettu, värikäs ja iloinen teos ilahduttaa kaikkia pienemmistä lukijoista vanhempiin.
Jaamme 200 ensimmäiselle ilmapallot!
14.50–15.30 FIORE-LAVA: Jari Järvelä: Kosken kahta puolta, Pasi Pekkola: Huomenna kevät palaa ja Markus Leikola: Sakean veren vuosi
Paneelikeskustelussa Jari Järvelä (Tammi), Markus Leikola (Into Kustannus) ja Pasi Pekkola (Otava).
Jari Järvelä kuvaa romaanissaan ”Kosken kahta puolta” kansalaissodan vaikutuksia 7-vuotiaan pojan ja hänen kahden mumminsa kautta. Poika elää kesää 1977 kahdessa eri todellisuudessa ja kuulee mummeiltaan kaksi eri totuutta nuoresta Suomesta.
Riipaiseva ja armahtavista selityksistä riisuttu ”Sakean veren vuosi” on Markus Leikolan toinen romaani. Leikola piirtää kirjassa mustalla liidulla armahtavista selityksistä riisutun murhenäytelmän.
Pasi Pekkolan ”Huomenna kevät palaa” kertoo sisällissodan tapahtumista lasten kokemana. Se on herkkä ja järkyttävä romaani siitä, mitä vuosi 1918 teki lapsillemme.
16.40–17.20 AUDITORIO: Miksi juuri Sauli Niinistöstä tuli Suomen suosituin poliitikko?
Haastattelussa ”Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra” – kirjan kirjoittaneet toimittajat Lauri Nurmi ja Matti Mörttinen. Kirja tarjoaa lukijoille aiempaa laajemman henkilökuvan ja ennen kaikkea analyysin Niinistön poliittisesta urasta 1980-luvulta tähän päivään.
17.00–17.20 KALLAS: Matti Salminen: Erno Paasilinnan kirjallinen elämä
Matti Salminen (Into Kustannus) kertoo kuudennesta tietokirjastaan ”Erno Paasilinnan kirjallinen elämä”. Teoksessa pureudutaan Paasilinnan tuotantoon ja julkiseen elämään sekä hänen saamaansa kaksijakoiseen arvosteluun.
LAUANTAI 6.10.2018
13.20–13.50 AGRICOLA: Risto Isomäki: Viiden meren kansa
Risto Isomäen ”Viiden meren kansa” on unohdetuista tarinoista koottu episodiromaani. Se kuvaa kahdeksan aikatason kautta, miten Suomen kannalta keskeiset tapahtumat olisivat saattaneet mennä.
13.50 KANSALLINEN KIRJAKAUPPA
Risto Isomäki signeeraa uutuusteostaan ”Viiden meren kansa”.
14.10–14.50 AGRICOLA: Rikoksia Egyptin autiomaassa ja pikkukaupungissa
Haastattelussa dekkaristit Mari Pyy (Into Kustannus) ja Katariina Vuori (Like).
Mari Pyyn murhamysteeri ”Minä katoan” sijoittuu räjähdysalttiiseen Egyptiin. Vauhdikkaan dekkarin taustalla sykkii hallinnon vastaisissa mellakoissa kuohuva Aleksandria.
Katariina Vuoren ”Erään tapon tarina” on tositarina todellisista rikoksista, isän kaltoin kohtelemasta äidistä ja pojasta, jonka lapsuus on väkivallan värittämä.
Voiko teos jatkaa elämäänsä verkossa – mitä on tietokirjan ”after life”? Keskustelemassa tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa, tietokirjailija, dosentti Emilia Palonen, toimituspäällikkö Esa Keskinen, Hyvän sään aikana -hanke sekä moderoijana Sanna Paakki.
15.40–16.00 AGRICOLA: Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä
Anna Kontula (Into Kustannus) puhuu kirjastaan ”Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä”.
”Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä” kertoo Suomen julkisimmasta ja salaisimmasta työpaikasta – siitä pienoismaailmasta, johon kaksisataa kansan valitsemaa edustajaa kokoontuu hoitamaan tehtäväänsä. Se kertoo vihamiesten ystävyydestä, hallitusta kaaoksesta ja yksinäisyydestä väentungoksessa.
onko?
