Koskinen kertoo historiantutkijan otteella, mutta silti populaaristi, miten näillä leveysasteilla on selviydytty vuosituhansien ajan karuissa oloissa. Kirjan esimerkit osoittavat, että vaalimamme hyvinvointivaltio on verrattain uusi keksintö.
Suomalaisten selviytymiskeinot on jaettu seitsemään teemaan, jotka vaihtelevat tekniikasta ruokaan ja juomaan. Esimerkiksi ruokaa säilöttiin pitkään laittamalla juomat ja ruoat kylmään luonnonveteen. Lihaan laitettiin suolaa kolmasosa lihan painosta, tosin asvisruokapäivä oli lähes joka päivä ja liha juhlaruokaa.
Ulla Koskinen on historiantutkija, kirjoittaja ja perheenäiti, jota on aina kiinnostanut elämä entisaikojen Suomessa, erityisesti ajanjaksolla keskiajalta 1800-luvulle. Kiehtovinta on hänen mielestään selvitellä, miten esivanhempamme elivät, olivat ja ajattelivat aivan erilaisessa elinympäristössä kuin mihin itse olemme tottuneet.
”Eihän täällä oo edes jääkaappii”, valittaa taas kerran yksi tosi-tv:n selviytyjäohjelman ”innokas” kilpailija. UllaKoskisen uudesta kirjasta Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun käy ilmi, että todellisia selviytyjiä olivat kuitenkin entisajan suomalaiset esi-isämme. Selviytyisitköhän sinä entisaikojen ruokakomeron antimilla?
Esimerkiksi 1500-luvun kuninkaankartanoiden tapa säilöä sianlihaa voi olla raju shokki nykyajan suolaa karttavalle verenpainetautiselle: lihaan laitettiin suolaa jopa kolmasosa köntin painosta! Olemme kuitenkin oppineet esivanhemmiltamme niksin jos toisenkin, Koskinen huomauttaa. Juhannuksena rikki menneen mökkijääkaapin pakottamana olet ehkä laittanut juomat ja ruoat kylmään luonnonveteen – näin tekivät myös muinaiset superselviytyjät!
”Onks tääl hei mitää vegaanivaihtoehtoo”, ei ollut tarpeen kysyä, sillä entisajan suomalaisten arkiruokaa oli muun muassa kasviskeitto, puuro, leipä ja peruna. Suomalaiset esivanhempamme päihittävätkin nykyajan trendikkäät vegehipsterit kekseliäisyydessä 10-0.
Osasivat esivanhempamme toki herkutellakin juhlamenojen aikana, muistuttaa Koskinen. Eipä ole jokalauantaisessa karkkipäivässäkään mitään uutta ja ihmeellistä. Karkkipäiviä vietettiinkin Suomessa jo 1500-luvulla, kun makeisia saatiin tuontitavarana Saksasta. Ehkä nykypäivän karkkisyöpölle olisi sittenkin toivoa muinaisessa Suomessa?
Lue lisää kekseliäistä esi-isistämme Ulla Koskisen uutuuskirjassa:
Suomessa on onnistuttu kehittämään toimintatapa, jolla asunnottomuutta on pystytty pitkäjänteisesti vähentämään. Miten kaikki tapahtui?
Tervetuloa Yömajasta omaan asuntoon -kirjan julkistamiseen to 27.9 kello 12.00 Y-Säätiön tiloihin, Pitkänsillanranta 3 A, 8. krs (ilmoittautumiset: johanna.lassy@ysaatio.fi). Tilaisuuden avaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen. Kirjan sisällöstä ja kokoamisesta kertovat teoksen toimittaja Peter Fredriksson ja Kide-säätiön hallituksen puheenjohtaja Paavo Voutilainen. Y-Säätiö on yleishyödyllinen asunnottomuustoimija, joka on ollut mukana synnyttämässä kirjaa.
Asunnottomuus on äärimmäinen syrjäytymisen muoto. Yömajasta omaan asuntoon kertoo ongelman selättämisestä: suomalaisen asunto ensin -mallin synnystä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Kirja kuvaa, miten järjestelmän muutos tapahtui ja uudet ratkaisut syntyivät. Valtiovallan, keskeisten kaupunkien ja kolmannen sektorin vahva sitoutuminen on ollut ratkaisevaa uuden toimintamallin läpimurrossa ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä.
Samalla monilla yksilöillä on ollut merkittävä vaikutus asunnottomien parissa tehtävässä työssä, yhteisönsä rakentamisessa, palvelujen kehittämisessä ja asunnottomuuteen liittyvän politiikan luomisessa – mukana ovat mm. Arvid von Martens ja Kovaosaisten ystävät, Arvo Parkkila ja Suoja-Pirtti, Ilkka Taipale ja Marraskuun liike, Heikki S. Von Hertzen, Paula Kokkonen ja Helsingin kaupunki, Hannu Puttonen ja Y-Säätiö, Juhani Roiha ja Vailla vakinaista asuntoa ry, Ulla Saarenheimo ja Asuntohallitus sekä Paavo Voutilainen ja Helsingin Diakonissalaitos.
Pienen Vermontin osavaltion senaattori Bernie Sanders haastoi yllättäen Hillary Clintoninkilpaan demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuudesta – ja oli kaikkien ennusteiden vastaisesti hyvin lähellä voittaa. Mahdollisuuksien maa – Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus valottaa Sandersin poliittisia näkemyksiä ja ennen kaikkea poikkeuksellista kampanjaa, joka lähti lähes tyhjästä liikkeelle ja huipentui valtavaan äänivyöryyn.
Vaikka koko demokraattien puoluekoneisto ja demokraatteja lähellä olevat tiedotusvälineet olivat vahvasti Clintonin takana, Sanders sai lopulta 46 prosenttia äänistä ja voitti kisan 22 osavaltiossa. Ennen kaikkea Sanders keräsi 85 prosenttia alle 30-vuotiaiden äänistä.
Jos Sanders olisi voittanut demokraattien sisäisen kamppailun, hän olisi mielipidetiedustelujen mukaan voittanut Donald Trumpin selvällä enemmistöllä varsinaisissa vaaleissa.
Sandersin kirja on ainutlaatuinen kurkistus siihen millainen Yhdysvaltojen ja yhdysvaltalaisen politiikan tulevaisuus voi olla. Se on myös erinomainen analyysi siitä, mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja minkälaisia vaihtoehtoja tällä edelleen maapallon vaikutusvaltaisimmalla maalla jatkossa on.
The New York Timesin bestselleriksi noussut teos kertoo myös median vaikutuksesta ehdokkaaseen, jota ei aluksi otettu vakavasti. Sandersin vallankumous kuitenkin vasta alkoi kampanjan myötä.
Suomalaisesta näkökulmasta Sandersin kirja on myös muistutus siitä, että pienetkin maat voivat edelleen muuttaa maailmaa. Jos 630 000 asukkaan Vermont muutti maailmanhistoriaa, miksei Suomikin voisi halutessaan niin tehdä?
Pentti Haanpään parhaat –novellikokoelma on ainutlaatuinen hanke Suomessa. Kokoelman 52 novellia valittiin suoralla kansanäänestyksellä sanomalehti Kalevan verkkosivuilla alkuvuoden 2018 aikana. Aiemmin lukijat eivät ole tällä tavoin päässeet valitsemaan suosikkinovellejaan.
Sanomalehti Kalevan ja Into Kustannuksen suurhanke kirjailijamestari Pentti Haanpään parhaista novelleista julkistetaan Oulussa 15.9.2018 kauppakeskus Valkeassa klo 13 alkaen. Julkistaminen on osa Oulun uutta kirjallisuusfestivaalia.
Kirjan ovat toimittaneet Haanpää-tutkija, tietokirjailija Matti Salminen ja Kalevan artikkelitoimittaja, tietokirjailija Petri Laukka.
– Kirjan novellit kattavat hämmästyttävän hyvin koko Haanpään kirjailijakauden (1925-1955). Mukana ovat suomalaisten kestosuosikit Lumirimppa, Pussisen akka, Päntän äijä jne. Myös Haanpään parhaimmat luontokuvaukset, yhteiskunnalliset kiistakirjoitukset ja sotanovellit löytyvät kirjasta, Laukka ja Salminen kertovat. Hankkeen suojelijana on toiminut suuri Haanpää-ystävä, Finlandia-voittaja Juha Hurme.
Matti Salminen on juuri julkaissut myös elämäkerran toisesta suuresta Haanpää-ystävästä Erno Paasilinnasta. Erno Paasilinnan kirjallinen elämä puretuu Paasilinnan tuotantoon ja julkiseen elämään sekä hänen saamaansa kaksijakoiseen arvosteluun. Matti Salminen kertoo Erno Paasilinnasta sunnuntaina 16.9. kello 12 Oulun Elä & Nauti 50+ -messuilla Tähtitornin Kahvilan osastolla.
Satumuotoinen tietokirja Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on ilmestynyt. Ennätyksellisellä summalla (34 000 euroa) osin rahoitettu teos kokoaa yhteen 60 voimaannuttavaa sankaritarinaa rohkeista suomalaisista naisista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet aikaan jotain merkittävää.
Kirjan sankareissa on sekä tunnettuja että suurelle yleisölle tuntemattomampia henkilöitä. Tunnetumpia sankareita ovat mm. Alma, Eva Wahlström, Linda Liukas sekä Suomen suosituimpiin lukeutuvatubettaja Mansikkka eli Maiju Voutilainen.
Suurelle yleisölle tuntemattomampia ovat esimerkiksi saamelaisaktivisti Petra Laiti, down-malli Maija Mattila, viittomakielinen järjestöneuvos Liisa Kauppinen ja sensimmäinen naispuolinen lentokapteeni Orvokki Kuortti. Saduista vastasi 24 eri-ikäistä kirjoittajaa ja kuvista 41 suomalaista kuvittajaa.
Kirjan esikuvana on supersuosion Suomessakin saanut kirja Iltasatuja kapinallisille tytöille.
Kirja julkaistaan koko perheen yleisötilaisuudessa
lauantaina 8.9. kello 13 alkaen Aleksin Suomalaisessa kirjakaupassa (Aleksanterinkatu 23, Helsinki). Paikalle on lupautunut yhdeksän sankaria Mansikkka-bloggarista Koko Hubaraan ja Saara Särmään (listaa alla). Lisäksi paikalla on useita kirjan 65 tekijästä.
Ohjelma
13-13.15 Drag-artisti Maimu Brushwood o.s. Huolirinta lukee kirjan sankaritarinoita
13.15.13.30 Kirjat lahjoitetaan paikalle saapuneille sankareille, myös tekijöitä paikalla (tekijälista alla)
13.30-13.45 Maimu lukee tarinoita kirjasta
14.00 Tilaisuus päättyy
Tulonsa vahvistaneet (lista täydentyy)
Tubettaja Maiju Voutilainen
Päätoimittaja Koko Hubara
Tutkija, aktivisti Saara Särmä Ympäristöaktivisti Riikka Karppinen Saamelaisaktivisti Àsllat-Mihku Ilmará Mika Petra eli Petra Laiti Sirkustirehtööri Silja Kyytinen Poliitikko Pazilaiti Simayijiang
Viittomakielinen järjestöneuvos Liisa Kauppinen
Down-malli Maija Mattila
Bändin käsikirja on monipuolinen ja käytännönläheinen opas bändissä soittamiseen. Kirja ottaa erityisesti huomioon tytöt, naiset ja muunsukupuoliset, joiden voi olla vaikea päästä sisään perinteisesti hyvin miesvaltaiseen bändikulttuuriin, mutta sopii kaikille soittoharrastuksesta ja bänditoiminnasta kiinnostuneille. Kuten kirjoittajat esipuheessa sanovat: “Ainoa este bändissä soittamiselle on se, ettei uskalla pistää itseään likoon – anna siis mennä!”
Laura Haaralan, Hanna Kauppisen ja Aiju Salmisen kirja perustuu kirjoittajien oman asiantuntemuksen lisäksi lukuisiin haastatteluihin. Ääneen pääsevät suomalaismuusikot ja musiikintekijät laidasta laitaan Aija Puurtisesta ja Mariskasta underground-nimiin saakka. Kirjaa varten on haastateltu myös taiteilijoiden henkiseen valmennukseen erikoistunutta psykoterapeuttia, joka valottaa muun muassa bänditoiminnan ja esiintymisen psykologisia ulottuvuuksia.
Kirja etenee bändin ja soittoharrastuksen elinkaaren mukaisesti. Aivan kirjan alussa etsitään bändikavereita sekä treenikämppää, valitaan instrumentit, harjoitellaan sekä soittamista että biisinkirjoittamista, mutta myös erilaisten bänditoimintaan liittyvien laitteiden valintaa ja käyttöä. Kirjassa annetaan vinkkejä muun muassa siihen, kuinka äänitetään demo, ja kuinka bändi voi saada keikkoja tai levytyssopimuksen. Myös konemusiikille on oma osionsa. Kirjan loppua kohti pureudutaan myös bänditoiminnan ongelmatilanteisiin ja niiden ratkaisuihin. Bändin käsikirja tarjoaa roolimalleja, mentorointia ja musiikkialan ihmisten kokemuksiin perustuvaa vankkaa tietoa jokaiselle bändissä soittamisesta kiinnostuneelle.
Kirjan ovat kirjoittaneetLaura Haarala (kulttuurituottaja AMK, FM), joka on erikoistunut bänditoimintaan sekä nuoriso- ja populaarikulttuurin tutkimukseen sekä FM Hanna Kauppinen, joka on vapaa kirjoittaja ja diy-muusikko. Kirjan idean takana on sen kuvittaja Aiju Salminen, joka on freelancekuvittaja, sarjakuvapiirtäjä ja keskinkertainen rumpali sekä aloitteleva laulaja.
Tervetuloa Bändin käsikirjan julkkareihin lauantaina 8.9.2018 klo 17.30 alkaen Oranssi ry:n tiloihin Kalasatamaan osoitteessa Kaasutehtaankatu 1. Illan ohjelma: OVET klo 17.30
PANEELIKESKUSTELU klo 18.00: Keskustelu musan tekemisen hauskuudesta ja siitä, miksi naispuolisia soittajia näkyy festarilavoilla niin paljon vähemmän kuin mies- ja poikabändejä. Keskustelemassa muusikko Aija Puurtinen, rap-artisti Rauhatäti, Girls Rock! Finland -aktiivi Mari Korsu ja tapahtumatuottaja Hanna Räty. Keskustelun vetää Hanna Kauppinen.
BÄNDIT klo 19.00: Piinaviikko/The Matricides/Goo-Hags
Laura Haarala, Hanna Kauppinen ja Aiju Salminen: Bändin käsikirja ISBN: 978-952-264-933-1, 220 sivua
Risto Korhosen uusi tietokirja Etelärannan mahtivuodet – Tulopolitiikan nousu ja tuho 2000-luvulla julkistetaan perjantaina syyskuun 7. päivänä. Niin työnantaja- kuin palkansaajapuolella arvostettuna kokeneena työmarkkinatoimittajana Risto Korhonen on käyttänyt kirjaansa paitsi vuosikymmenien aikana kokoamaansa arkistoa myös haastatellut työmarkkinapolitiikan keskeisiä vaikuttajia.
Kirjassa ovat antaneet haastatteluja muiden muassa SAK:n entiset puheenjohtajat, kansanedustaja Lauri Ihalainen ja Tampereen pormestari Lauri Lyly, työnanantajakeskusjärjestöjen pitkäaikainen työmarkkijohtaja Seppo Riski, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola, Palvelualojen ammattiliiton pitkäaikainen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen, STTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Mikko Mäenpää viime kierroksella Teknologiateollisuuden työmarkkinatoimintaa johtanut Eeva-Liisa Inkeroinen kuten myös Antti Herlin, Jaana Laitinen-Pesola ja Riku Aalto.
Emu-ratkaisu ja globalisaatio muuttivat aikanaan suomalaisen työmarkkinapolitiikan suunnan. Tuposta tuli kirosana työnantajille ja lopulta EK poisti sen säännöistään. Mutta onko konsensuksen aika lopullisesti ohi?
Vaikka puoluepolitiikka näytti katoavan ammattiyhdistysliikkeestä, todellisuus oli toista. Sari Sairaanhoitajan sanotaan aiheuttaneen lähes 10 vuotta kestäneen taloudellisen taantuman. Pelasivatko kokoomus ja sairaanhoitajat uhkapeliä tuhansien potilaiden hengillä? Oliko näin?
Palkansaajajärjestöjen ja työnantajien peli oli kulisseissa kovaa, vaikka julkisivu haluttiin säilyttää. Työtaistelujen aikana naamiot kuitenkin karisivat. Palkansaajapuolella yhteistyö ei myöskään ollut aina auvoista.
Kirjailija Risto Isomäen historiallinen romaani Viiden meren kansa sisältää tarinoita Suomen kansan alkuperästä ja keskeisistä tapahtumista 11 000 vuoden ajalta.
Isomäki perustaa tarinansa laajoihin tutkimuksiin arkeologian, kielitieteen ja geenitutkimuksen alalta. Romaanissa esitellään muun muassa ensimmäinen pikkukaupuki Yli-Iissä, jonka suuri tulva-aalto tuhos, ja jätinkirkkojen yllättävä yhteys Stonehengeen. Esihistorian kätkössä on kuitenkin asioita, joita ei voi tieteellisesti tutkia, ja nämä aukot Isomäki on täyttänyt mielikuvituksellaan.
Kirja julkistetaan torstaina 23.8. Helsingin Taiteiden yössä, jossa Risto Isomäki kertoo uutuusromaanistaan kello 18.30 Akateemisen kirjakaupassa (Keskuskatu 1), kello 19 Aleksin Suomalaisessa kirjakaupassa 22(Aleksanterinkatu 23) ja kello 19.40 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4).
Episodiromaani alkaa ensimmäisten asukkaiden saapumisesta Suomeen ja päättyy kristinuskon ja kansanuskon verisiin törmäyksiin 1200-luvulla. Teos viivähtää ajanlaskun alkua edeltäneiden vuosituhansien tragedioissa ja voitoissa. Myös Lemminkäisen ja Lallin tarinat avautuvat meille uudella tavalla. Tuloksena on kirjallista arkeologiaa 11 000 vuoden ajalta.
Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto.
Sauli Niinistön poliittisesta elämäkerrasta Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra otetaan uusi painos alle viikko kirjojen ilmestymisestä kirjakauppoihin.
– Osasimme odottaa kysyntää, mutta painoksen loppuminen näin pian yllätti, toimitusjohtaja Jaana Airaksinen sanoo.
Kirjan kuvitukseen on lisätty Sauli Niinistön ensimmäinen vaalimainos vuoden 1976 kunnallisvaaleista (kuva ohessa) Salon Seudun Sanomien etusivulla. Kirjassa kerrotaan, miten Niinistö varttui Salossa ja lähti mukaan politiikkaan vennamolaisin teemoin. Niinistöä epäilyttivät paikallisen sosiaalidemokraatin yrityksen saamat kaupungin urakat ja hän lähti vennamolaisella innolla rötösherrajahtiin.
Matti Salminen on juuri julkaissut myös elämäkerran toisesta suuresta Haanpää-ystävästä Erno Paasilinnasta. 
