Rintasyövästä kerrotaan paljon henkilökohtaisia tarinoita, mutta niistä on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa sairauden hoidosta ja sen kehityksestä. Tähän pyrkii Heidi Hammarstenin tietokirja Rintasyövän monet kasvot.
Käsitys rintasyövästä on monesti pinnallinen ja kliseinen, ”kiltti syöpä”. Todellisuus on paljon mutkikkaampi: saman otsikon alle mahtuu hyvin erilaisia sairauksia, joihin tulee koko ajan lisää uusia, entistä yksilöllisempiä hoitoja.
Uutuuskirja Rintasyövän monet kasvot kuvaa esimerkkitarinoiden avulla, miten monimuotoisesta sairaudesta rintasyövässä on kyse ja miten oma tapaus suhtautuu kokonaisuuteen. Kirjassa yhdistyvät rintasyöpätutkimuksen ja -hoidon historia, nykypäivä ja tulevaisuuskin, unohtamatta potilaiden arkea ja ammattilaisten näkökulmaa.
Kuvaukset suomalaisista rintasyöpätutkimuksista havainnollistavat, miten pitkäjänteistä työtä läpimurrot vaativat ja kertovat myös potilaiden roolista tutkimuksessa.
“Halusin kirjoittaa tietokirjan, jollainen mielestäni markkinoilta puuttui. Rintasyövästä kerrotaan paljon henkilökohtaisia tarinoita, mutta niistä on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa sairauden hoidosta ja sen kehityksestä”, sanoo kirjoittaja Heidi Hammarsten.
Hammarsten on haastatellut kirjaan sekä useita rintasyöpään sairastuneita että toistakymmentä erikoislääkäriä ja tutkijaa. Monilla heistä on vuosikymmenien kokemus rintasyövän hoidosta.
Hammarsten on viestintäyrittäjä, joka on sairastanut rintasyövän vuonna 2021. Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finlandin aktiivina hän seuraa läheltä potilaiden kokemuksia ja huolenaiheita. Syöpätutkimuksen maailmaan hän on tutustunut myös potilasedustajana suomalais-amerikkalaisessa tutkimushankkeessa.
Rintasyövän monet kasvot välittää tietoa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, mutta se kertoo myös terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille, miltä järjestelmä potilaan näkökulmasta näyttää.
“Paniikki ja ahdistus on toki luonnollinen ensireaktio omaan sairastumiseen, mutta rintasyöpään voi suhtautua myös uteliaasti ja tieto useimmiten helpottaa tuskaa. Harmi, että terveydenhuollon nykytilanteessa ammattilaisilla on yhä vähemmän aikaa keskusteluun potilaan kanssa.”
Kun koko terveydenhuoltojärjestelmä on murroksessa, perinteinen passiivinen potilasrooli ei enää ole paras mahdollinen lähtökohta vakavan sairauden hoidossa. Kirja antaa sairastuneille eväitä muutokseen kohti tasaveroisempaa asennetta.
Kirja on nyt kaupoissa, ja e-kirja ilmestyy 8. tammikuuta 2025.
Tervetuloa kirjan julkistustilaisuuteen 19. marraskuuta klo 17 Rosebud Sivulliseen! Julkistustilaisuudessa Heidi Hammarstenin kanssa kirjasta keskustelee rintasyöpäyhdistyksen sairaanhoitaja Tiina Huhtanen.
Helsingin Kirjamessuilla vieraili ennätysmäärä kirjallisuuden ystäviä, ja kauppa kävi vilkkaasti myös Into Kustannuksen osastolla. Kiitos tuhannesti upeat kirjailijamme, haastattelijat ja messuvieraat!
Into Kustannuksella oli tänä vuonna messuilla ennätyksellisen paljon ohjelmaa, yhteensä 49 haastattelua ja keskustelua. Kirjailijamme pääsivät esiintymään mahtavan suurille yleisöille – useissa esityksissä katsojia oli tungokseen asti. Myös messujen tulevaisuus-teeman innoittamat keskustelumme avaruusmatkailusta, tekoälystä, tulevaisuuden taloudesta, äänikirjan tulevaisuudesta sekä metsistä ihmiskunnan pelastajana onnistuivat hyvin ja kiinnostivat laajasti.
Kustantamon inhimillisen erehdyksen vuoksi Lauri Nurmi joutui esiintymään messuilla ilman haastattelijaa. Tähän johtanut tietokatkos ei ollut missään määrin haastattelijaksi ilmoittamamme Kreeta Karvalan eikä kirjailija Lauri Nurmen syy. Pahoittelemme virheestämme aiheutunutta haittaa!
Senaatintori- ja Hakaniemi-lavan ohjelmat ovat katsottavissa Helsingin Kirjamessujen nettisivuilla vuoden loppuun asti. Marras-joulukuussa Innon kirjailijoita esiintyy Jyväskylän Kirjamessuilla ja Tampereen Kirjafestareilla, sekä useissa kirjakaupoissa ja kirjastoissa. Tulevat tapahtumamme näet täältä.
Palkittu politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo uutuuskirjassaan, mitä Sanna Marin ajatteli rikastumisesta jo 24-vuotiaana. Haaveileminen oli Marinin mielestä ihmiselle vahingollista. Sen sijaan rikastumisen eteen kannatti Marinin mukaan tehdä töitä. “Elämme yhteiskunnassa, jossa rikastuminen on haave”, Marin kirjoitti kotisivullaan ja painotti, että ei koskaan lottoa. Marinin resepti rikkauksiin oli työtä, työtä ja työtä.
Nurmi tuo julkisuuteen Marinin 24-vuotiaana blogissaan kirjoittaman asian.
“Jos haaveena on tulla rikkaaksi, aivan kuten monella suomalaisella on, kannattaa asialle tehdä jotain. – – Haaveileminen ruokkii tekemättömyyttä.”
– Marin on aina korostanut, että yhteiskunnan tehtävänä on taata ihmiselle vapaus. Kun vapauden ja riippumattomuuden tavoittelu yhdistetään Marinin kunnianhimoon ja intohimoon, muuttuu hänen loikkansa työläiskapinallisesta suihkuseurapiirien tähdeksi loogiseksi, Nurmi sanoo.
Politiikan huipulle Marin raivasi tiensä maallikkosaarnaajan palolla.
”Sytykkeenä heräämiselleni oli puhdas halu vaikuttaa päätöksentekoon ja hallintoon järjestelmän sisältä. Äänestäminen vaaleissa ei riittänyt vaan halusin huutaa mielipiteeni maailmalle”, hän kirjoitti Minä-otsikon alla 22-vuotiaana.
Lukion jälkeen Marin pohti pappisuraa.
”Harkitsin teologian opintoja miettiessäni, mitä pyrkisin lukemaan yliopistoon”, Marin kertoi Nurmelle vuonna 2019.
Lauri Nurmi on seurannut Sanna Marinin uraa kunnallispolitiikka-ajoista saakka, haastatellut Marinia kymmeniä kertoja ja ollut paikalla useissa Marinin poliittisen elämän merkittävissä käänteissä. Nurmi on myös lukenut kaikki Marinin vuosina 2008–2020 verkkoon kirjoittamat blogitekstit, jotka Marin on poistanut avoimesti näkyviltä.
Kirja on nyt kaupoissa. Äänikirja ilmestyy 25. joulukuuta.
Lauri Nurmi kertoo kirjasta lauantaina 26.10. klo 14 Helsingin Kirjamessujen Hakaniemi-lavalla Messukeskuksessa, perjantaina 8.11. klo 17 Helsingin keskustakirjasto Oodissa sekä sunnuntaina 1.12. klo 10.30 Maestro-salissa Tampereen Kirjafestareilla.
Iltalehden politiikan toimittajaLauri Nurmi on kirjoittanut lukuisia valtakunnan ykkösuutisiksi nousseita politiikan skuuppeja niin puolueiden sisäisistä valtakamppailuista, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuin työmarkkinapolitiikasta. Nurmen edellinen tietokirja Suomen salattu tie Natoon (Into, 2023) nousi lukijoiden suosikiksi, ja kirjan sisältämät uudet tiedot saivat runsaasti huomiota mediassa niin Suomessa kuin ulkomailla.
Laura Juntusen teos Tyttö joka en on ehdolla Botnia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Viime vuonna ehdokkaana oli Juntusen esikoisteos Subutex-kaupungin kasvatit. Botnia-palkinto on Oulun kirjailijaseura ry:n vuosittain myöntämä palkinto teokselle, jonka tekijä asuu Pohjois-Pohjanmaalla tai on kotoisin sieltä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa, ja se jaetaan nyt kahdeksatta kertaa.
Botnia-kirjallisuuspalkinnon raati sai tänä vuonna luettavakseen 99 teosta, mikä on ennätysmäärä kisan historiassa. Niiden joukosta palkintoehdokkaiksi nimettiin kahdeksan teosta. Raati luonnehti Tyttö joka en -kirjaa näin:
”Aikuiseksi kasvaminen on mahdotonta, ja nuoruuden kokemuksiin kuuluvat ydinpettymykset. Laura Juntusen teoksessa pettymyksiä tuottavat ennen kaikkea ihmiset nuoren ympärillä. Tyttö joka en on viiltävä analyysi suomalaisen kulttuurin pahoinvointia synnyttävistä vääristymistä.
Juntunen kirjoittaa itsestään. Tyttöyden varistessa murrosiän myötä Laura astuu maailmaan, jonka rujous on pelkästään vahingollista ja epätervettä. Rikkinäiset ihmiset käyttävät tytön hyväuskoisuutta hyväkseen. Hän sairastuu, ja hänen vointiaan näyttää heikentävän jokainen poikiin ja miehiin solmittu suhde.
Tyttö joka en on kasvukertomus, jossa umpikujat seuraavat toisiaan. Lauran halu kuulua joukkoon ja kelvata ihmisenä on niin suuri, että hän menettää suhteellisuudentajunsa. Juntunen kirjoittaa auki nuorten naisten pahoinvointia. Lisääntyneiden mielenterveysongelmien taustalla on hulluksi tullut maailma. Nuoriin naisiin kohdistuu odotuksia ja paineita, joista on mahdotonta selviytyä. Kukaan ei kuitenkaan kertonut sitä Juntuselle itselleen ajoissa.”
Botnia-palkinnon voittaja julkistetaan 9.11.2024.
Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Hänen töitään on julkaistu useissa medioissa.
Juntunen kertoo kirjastaan Tyttö joka en Oulun Kirjamessuilla sunnuntaina 20.10. ja Helsingin Kirjamessuilla perjantaina 25.10. Häneltä on seuraavaksi ilmestymässä kirjat Koti kadulla ja Pyhät pahat äidit.
Ville-Juhani Sutisen kirjoittama ja Markus Niemen äänikirjaksi lukema Paratiisista on voittanut laadukkaalle äänikirjalle jaettavan näkövammaisjärjestöjen Laurin kirja -palkinnon. Puolet 6000 euron palkintosummasta saa teoksen kirjoittaja ja puolet äänikirjan lukija. Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran.
Paratiisista on näkövammaisista lukijoista koostuvan Laurin kirja -palkintolautakunnan mukaan upea, synkkyydessäänkin valovoimainen, hienovireinen ja kielellisesti loistelias historiallinen romaani. Ote palkintoperusteluista:
Lukija Markus Niemi välittää tarinan tunnelmat ja tilanteet aistikkaasti eläytyen, painottaen ja taukoillen, luentaansa kuitenkaan roolittamatta.
Tämän teoksen kohdalla lukemisen nautinto ei liity juonivetoisen tarinan seuraamiseen, vaan elävään ja ajallisesti monikerroksiseen kieleen, sen pysähdyksiin, havaintoihin, näkymiin ja yksittäisiin hetkiin. Kiteytyneet ja toisinaan poeettisesti virittyneet lauseet luovat maailmoja kerrotun maailman sisälle.
Teos rikastuttaa lukijan historiallista mielikuvitusta. Menneisyys on läsnä kielen, henkilöhahmojen maailmankuvan ja miljöön tasolla, moniulotteisemmin kuin historiallisissa romaaneissa usein. Huomionarvoista on myös kerronnan eettinen taso: Teos rakentaa kulkemaan pakotettujen ja vähäosaisten näkökulmaa, tuo esiin marginaalissa elävien iloja, kärsimyksiä ja pyrkimyksiä. Teosta läpäisee filosofinen pohdinta paratiisin ja kulkemisen olemuksesta. Ville Juhani Sutisen Paratiisista on aikaa kestävää kirjallisuutta, se jättää pysyvän jäljen lukijan mieleen.
Ville-Juhani Sutinen kertoo kirjasta Helsingin Kirjamessujen Senaatintori-lavalla perjantaina 25.10. klo 15.00. Tervetuloa kuuntelemaan!
Into Kustannuksen uutuuskirjoissa on viihdyttäviä kotimaisia avauksia, tyttöjen ja naisten voimaa, suosikkisarjojen jatko-osia sekä vertaistukea niin ADHD:n, anoreksian kuin Alzheimerin kanssa eläville.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittu Riina Tanskanen on tyttöyden ja luokan ytimessä. Tympeät tytöt – Luokkakipuja -sarjakuvaromaanissa tytöt penkovat asioiden kääntöpuolia, käyvät budjettineuvotteluja ja kokevat äitikauhua. Kirja avaa talouden perusasiat ohittamattomalla tavalla – tässä kirjassa talous ei asu ekonomien kokoushuoneissa vaan tyttöjen iholla!
Tanskasen esikoissarjakuva mainittiin mm. yhdeksi ilmestymisvuotensa 2021 tärkeimmistä teoksista. Imatralta omalle luokkamatkalleen lähtenyt Riina Tanskanen on noussut rakastetuksi ilmiöksi, joka haluaa olla äänessä myös syrjäseutujen tyttöjen rinnalla.
Kirjailija ja Darravapaa-yhteisön perustaja, sosiologi Laura Wathén sai ADHD-diagnoosin 28-vuotiaana opiskelijana. Wathén on kirjoittanut kokemuksiinsa pohjaten ajankohtaisen ja puhuttelevan teoksen Ai se olikin ADHD, joka tarjoaa kaivattua vertaistukea myöhäisdiagnosoiduille sinnittelijöille – ja tärkeää tietoa myös läheisille ja ammattilaisille.
Monipuolinen kirjailija Eveliina Talvitie aloittaa historiallisen romaanitrilogian, joka lumoaa lukijan! Avausosa Helga esittelee kunnianhimoisen ja taitavan ompelijan, joka jättää perheensä ja muuttaa kaupunkiin työn ja unelmien perässä. Kolmen sukupolven tarinan kertova sarja on kunnianosoitus määrätietoisille käsityöläisnaisille, uskallukselle ja muodin voimalle. Talvitiellä on aiheeseen vahva side, sillä hän on seurannut läheltä ompelijaäitinsä ja -isoäitinsä työtä.
Saara HenrikssoninKerjäläiskuningatar esittelee lukijoille niin ikään kiehtovan vahvan naisen. Keskiaikaiseen Eurooppaan sijoittuvan teoksen päähenkilö on historian sivuhuomautukseksi jäänyt hallitsijanainen Hedwig, joka ajautuu keskelle juonitteluja, petoksia ja salaliittoja. Eevi IisakkilanMajatalo omenapuiden katveessa aloittaa puolestaan uuden sydäntälämmittävän Kaunisjärvi-viihdesarjan. Lila on menettänyt puolisonsa Kaapon auto-onnettomuudessa, mutta majatalon persoonalliset asukkaat ja vireän kylän tapahtumat tuovat elämään iloa.
Kotimaiset dekkarikirjailijamme Antti Vihinen ja Sanna Kotajärvi jatkavat paikkansa lunastaneita sarjojaan. Vihisen trillerimäisessä Valkoinen susi -teoksessa tamperelaispoliisit selvittävät murhia, joiden uhreilla on outo kytkös Hitlerin ja Mannerheimin tapaamiseen kesäkuussa 1942. Mestarillisia juonia punovan Kotajärven Valon vapahtajat on toinen osa dekkarisarjaa, jossa rikoskonstaapeli Kasper Rahkola selvittää Turun seudulla sattuneita henkirikoksia.
Bestseller-listojen kärkisijoja pitävän Anders de la MottenLasiprinssi jatkaa koukuttavan hyytävää Kadonneet sielut -sarjaa. De la Motten otetta on kiitellyt muun muassa Sofi Oksanen: “De la Mottella on erittäin dynaaminen lause ja erinomainen rakenteen taju.”
Rakkaus, toivo ja selviytyminen ihmiskunnan synkimpinä hetkinä – Anna Stuart jatkaa lukijoiden sydänten valloittamista. Auschwitzin orpotyttö kertoo Tasha Ancelista, jonka SS-sotilas riisti äitinsä sylistä vain muutama päivä ennen Auschwitzin porttien avautumista. Kirja on itsenäinen jatko-osa Auschwitzin kätilö ja Auschwitzin kadonneet lapset -romaaneille, joita on mahdoton laskea käsistään.
Toimittaja Markku Tasala valottaa lähihistoriaa vaikuttavassa tietoteoksessaan Partisaanien sotavankina. Teoksen ytimessä on kokemus sotavankeudesta, kohtalo, jonka moni koki neuvostoliittolaisten partisaanien iskettyä tuhoisin seurauksin kesällä 1944 suomalaisiin lappilaiskyliin Seitajärvelle ja Lokkaan. Kirja perustuu ainutlaatuisiin haastatteluihin, arkistomateriaaliin ja KRP:n 2000-luvun vaihteessa koottuun salaiseen esitutkintamateriaaliin.
Miten kuolemaan johtaneista ammuskeluista tuli Ruotsissa osa arkipäivää? Asianajaja Evin Cetinin ja kirjailija Jens Liljestrandin ravisuttavassa Jenginuorten väkivalta -kirjassa lukija saa kohdata lapsisotilaiden värvääjät, tappojen tilaajat ja ne, jotka elävät elämäänsä tietäen, että heidän päästään on luvattu palkkio.
Juuri Tietopöllö-palkinnon saaneen Jani Kaaron koukuttava teos Massahysteria kysyy puolestaan, mitä tapahtuu, kun mielikuvitus voittaa todellisuuden ja pelko alkaa ohjata käytöstämme. Miten ihmiset saatiin esimerkiksi vuonna 1835 uskomaan, että Kuussa elää biisoneja, yksisarvisia ja lepakonsiipisiä ihmisiä?
Puoli vuosisataa kestänyt kumppanuus päättyi odottamattoman nopeasti, kun Alzheimerin tauti muutti Markku Niskasen ja hänen vaimonsa yhteiselon hoitosuhteeksi. Puolisoni Alzheimer on kaunistelematon kuvaus elämästä Alzheimerin taudin rinnalla. ”Tärkein ohjeeni sairastuneen puolisoille on tämä: kun on kova paikka, hanki apua. Pitää keksiä juuri itselle parhaat keinot selviytyä. Itse pidin yhteyttä ystäviin ja päätin elää”, Niskanen toteaa.
Palkitun ja kiitetyn Laura Juntusen uusi teos Pyhät pahat äidit läpivalaisee koskettavasti äitiyden monet muodot ja äitiyteen liitetyt stigmat ja haastaa käsityksiämme äitiydestä. Toimittaja Heini KilpamäenAseman nainen on poikkeuksellinen yhteiskunnallinen henkilökuva. Kilpamäki on seurannut usean vuoden ajan Helsingin rautatieasemalla asuvan Sarin elämää ja kertoo Sarin ja hänen yhteisönsä kautta, mitä tapahtuu, kun Suomessa tippuu turvaverkkojen läpi. Mistä ihmisarvo ja koti silloin rakentuvat?
Vahva on anoreksiaan 15-vuotiaana sairastuneen Eevi Sjöholmin pysäyttävä teos, joka avaa ennennäkemättömällä tavalla anoreksiaan liitettyjä ajattelumekanismeja, oirekuvastoa ja hoitoa. Omakohtaisuudesta kumpuaa myös vuoden 2023 queer-taiteilijana palkitun aktivisti Piki Rantasen glitterinkimalteinen Miten sä kehtaat?, joka on häpeilemätön muistutus siitä, että mitään normaalin sääntöjä ei ole olemassa – tai ainakaan niitä ei tarvitse totella.
Aika käy vähiin, mutta toivoa on. Tämä kirja jokaisen tulisi lukea: Philip Lymberyn60 satoa jäljellä kertoo, mitä meidän olisi tehtävä pelastaaksemme maapallon. Teos tarjoaa ratkaisuehdotuksia kestävään ja eettiseen maatalouteen siirtymiseen.
Lapsille Innon keväässä on tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkitun Hannu Laaksonvastustamaton Me Siiliset -kirja, Vuokko Hurmeen ja Noora KatonHirveä Ikävä sekä Tero ”Kaukoputkimies” Hiekkalinnan ja Carlos da CruzinAvaruus nyt!, joiden äärellä tulevaisuuden ajattelijat ja lukijat saavat kosketuksia tiedon ja tarinoiden lumovoimaan.
Palkittu politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo kirjassaan Sanna Marinin koko elämäntarinan ja analysoi hänen nousuaan puolueen johtoon ja pääministeriksi. Nurmi on seurannut Marinin uraa kunnallispolitiikka-ajoista saakka ja ollut paikalla useissa Marinin poliittisen elämän merkittävissä käänteissä.
Kirja kuvaa esimerkkien voimalla, millaisella minän palolla Sanna Marin pyrkii kohti huippua. Lukijalle selviää, mitä Marin ajattelee Sauli Niinistöstä ja Natosta, ja miksi hän ei voi sietää perussuomalaisia. Entäpä mikä yhdistää Marinia, Niinistöä ja Jussi Halla-ahoa? Teoksessa myös valotetaan Marinin suhtautumista vaurastumiseen.
Kirjassa kuuluu vahvasti Sanna Marinin oma ääni, sillä sen kirjoittaja on haastatellut Marinia kymmeniä kertoja ja tuntenut hänet työnsä kautta vuodesta 2014 alkaen. Nurmi on myös lukenut kaikki Marinin sivustollaan julkaisemat blogitekstit ja peilaa niiden kautta Marinin aiempia ajatuksia nykyhetkeen. Punavihreän feministin ja turkistarhauksen palavasieluisen vastustajan muodonmuutos on ollut hämmentävä – mutta onko se sittenkin ollut looginen?
Kirja julkistetaan torstaina 24. lokakuuta. Lauri Nurmi kertoo kirjasta medialle julkistustilaisuudessa torstaina 24.10. klo 11 kokoustilassa 204 Messukeskuksessa ja messuyleisölle lauantaina 26.10. klo 14 Hakaniemi-lavalla Messukeskuksessa.
Iltalehden politiikan toimittajaLauri Nurmi on kirjoittanut lukuisia valtakunnan ykkösuutisiksi nousseita politiikan skuuppeja niin puolueiden sisäisistä valtakamppailuista, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuin työmarkkinapolitiikasta. Nurmen edellinen tietokirja Suomen salattu tie Natoon (Into, 2023) nousi lukijoiden suosikiksi, ja kirjan sisältämät uudet tiedot saivat runsaasti huomiota mediassa niin Suomessa kuin ulkomailla.
Jarno Paalasmaan Steinerkoulun ABC tarjoaa tutkimukseen perustuvan kuvauksen siitä, miten steinerpedagogiikkaa voi soveltaa nykyisissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa.
Steinerkoulu on yli 100-vuotias vaihtoehtopedagogiikka. Miksi kysyntää riittää yhä, vaikka ikäluokat pienenevät, kouluja laukkautetaan ja maailma muuttuu nopeasti? Kasvatusvaikuttaja Jarno Paalasmaa toteaa, että steinerkoulun uudistumiskyvyssä on ollut parantamisen varaa, mutta toisaalta juuri tietty vanhanaikaisuus on tehnyt siitä erityisen ajankohtaisen.
Luontosuhde kehittyy luonnossa
Ilmastonmuutos ja luontokato pakottavat koulun muuttumaan ja etsimään uutta arkea. Tulevaisuuden planetaarisiin elämäntaitoihin kuuluu se, että luonto on meille välinearvon sijaan itseisarvo. Steinerpedagogiikan mukaan luontosuhde kehittyy ensisijaisesti luonnossa tekemällä ja olemalla, ei opetusta digitalisoimalla eikä valmiista oppimateriaaleista luokkahuoneessa opiskelemalla. Tärkeitä oppimisympäristöjä ovat metsät, puutarhat ja pellot.
Paalasmaan mukaan steinerkoulun lapsikäsitys on erityisen ajankohtainen, koska se sisältää tulkinnan lapsen kehitysvaiheiden mukaisesta kasvatuksesta. Itseohjautuvuuden ylikorostaminen, avokonttorikoulut ja liiallinen digi-intoilu ovat johtaneet koulumaailmassa ylilyönteihin.
Steinerpedagogiikan eräs vahvuus on ymmärrys siitä, että lapsen eri kehitysvaiheiden yli ei kannata hyppiä. Tarvitaan pedagogiikkaa, joka huomioi molemmat, sekä lapsen yksilöllisyyden että lapsen yleiset kehitysvaiheet. Yksilökeskeisyyden vääränlainen korostuminen lisää itsekkyyttä. Kasvatuksen tulee olla itsekkyyden vastakulttuuria ja koulun tehtävä on auttaa oppilasta löytämään oma elämäntarkoituksensa.
Tekoäly ja digilaitteet eivät lisää hyvinvointia
Tällä hetkellä arkeamme hallitsevat kännykät ja sosiaalinen media. Olemme myös jatkuvasti disinformaation kohteena. Intoilu tekoälystä ja digilaitteiden runsas käyttö oppimisessa ei lisää hyvinvointiamme eikä kehitä tunne -ja vuorovaikutustaitojamme.
Kuten myös professori Jonathan Haidt toteaa Ahdistunut sukupolvi teoksessaan: “Steiner-Waldorf -koulu on luultavasti oikeassa”.
Steinerkouluissa pidetään tärkeänä ajankohtaisten digitaitojen oppimista, mutta digilaitteita ei käytetä oppimisen motivoijina. Asiat pyritään opettamaan taiteen ja tunteen kautta ja itse tekemällä. Oppiminen johon ei liity kokemuksellisuutta, jää pinnalliseksi.
Moderni laaja-alainen humanistinen yleissivistyksen ihanne kiinnittää huomion luontosuhteen syventämisen lisäksi niin ikään tulevaisuudessa tarvittaviin luovuus -ja kompleksisuustaitoihin ja empatiataitoihin. Paalasmaa pitää steinerkoulun keskeisenä vahvuutena kokonaisvaltaista lapsi- ja sivistyskäsitystä. Ihminen ei ole pelkkä pää, vaan sillä on myös sydän ja kädet. Ajattelun sivistyksen lisäksi olennaista on tunteen sivistys (sydämen sivistys) sekä tahdon ja tekojen sivistys.
Ei koulua eikä elämää varten
Välinekriittisenä pedagogiikkana steinerkoulu korostaa kohtaamista ja fyysistä läsnäoloa. Koulua ei käydä koulua varten eikä edes vanhan sanonnan mukaisesti elämää varten. Koulun itsessään tulisi olla elämää. Steinerkoulun ABC kuvaa tätä käytännön esimerkein. Kirja kehittää ajatusta kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta, joka huomioi tietojen ja taitojen oppimisen ohella myös luovuuden, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehityksen. Steinerpedagogiikka saa kirjassa ajan hermolla olevaa tutkimusperustaista läpivalaisua ja kuvausta siitä, miten sitä voi soveltaa uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Kirjassa käsitellään myös steinerkouluun liittyviä ennakkoluuloja.
Steinerpedagogiikka on Suomessa vaikuttanut 70 vuotta ja se on vahvimmin suomalaiseen koulujärjestelmään juurtunut vaihtoehtopedagogiikka. Kirjan avulla vanhemmat saavat monipuolisia perusteita oman lapsensa kouluvalintaan ja opettajat uusia näkökulmia yksilöllisyyden ja luovuuden tukemiseen koulussa.
Kasvatusvaikuttaja, tietokirjailija ja rehtori Jarno Paalasmaa on kahden kouluikäisen lapsen isä ja yhden isäpuoli. Hän on työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta opettajana. Lisäksi hän on ollut Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja ja Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita laativan työryhmän jäsen. Paalasmaa on myös asiantuntijana Yle Areenan Kasvatusviisautta kiireisille -podcast-sarjassa. Paalasmaan muita teoksia ovat muun muassa Aktivoi oppilaasi (2014), Maailman parhaat kasvatusajatukset (2016), Kasvatusviisautta kiireisille (2021) ja Vapaus ja rajat. Kaverivanhemmuudesta kasvattajaksi (2024).
Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö 2024 on myönnetty Jani Kaarolle. Kaarolta on ilmestynyt tänä vuonna kaksi lasten tietokirjaa: Maailman pahimmat paikat ja Mistä minut on tehty? Pieni geeniopas.
Jani Kaaroon Porvoossa asuva toimittaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut tietokirjoja lapsille mm. luonnosta ja avaruudesta. Hän on kirjoittanut myös aikuisten tietokirjoja ja lehtiartikkeleita mm. Helsingin Sanomiin ja Tiede-lehteen.
Tietopöllö-palkinto myönnetään tietokirjailijalle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia. 8000 euron suuruinen palkinto jaettiin Turun Kirjamessuilla lauantaina 5.10.2024.
Ote palkintoperusteluista:
Tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro on tieteen popularisoija sanan parhaassa merkityksessä. Hän kirjoittaa aidon harrastuneisuuden pohjalta, ja ehkä siksi innostus tarttuu helposti myös tietokirjojen, artikkeleiden ja kolumnien lukijoihin.
Jani Kaaro kirjoittaa vaikeistakin asioista yksinkertaisesti. Hän kuvailee ja kertoo, tekee kysymyksiä ja haastaa pohtimaan. Hän ihmettelee elämää yhdessä lapsen kanssa, olipa kyse kimalaiskuningattaren kevätpäivän vietosta tai avaruuden tuoksuista. Monien huolten täyttämässä maailmassa Kaaro todistaa, että elämässä on myös ihmeellisen kauniita asioita, sekä lähellä että kaukana.
Kaaron uusin teos Mistä minut on tehty? nyt kaupoissa
Juuri julkaistu Mistä minut on tehty? Pieni geeniopas -tietokirja kertoo perusteellisesti ja hyvin havainnollistaen geeneistä. Innostava tietopaketti kuvaa geenien toimintaa ja merkitystä sisarusten – Lauran ja Laurin – avulla. Väinö Heinosen hauskat kuvat helpottavat tiedon omaksumista ja tempaavat lukijan mukaansa geenien ihmeelliseen maailmaan.
Mitä geenit ovat ja mitä ne tekevät? Miksi toisilla ihmisillä on siniset silmät ja toisilla ruskeat? Miksi jopa identtiset kaksoset ovat keskenään erilaisia? Kirja kertoo, mikä on DNA, ja miksi tytöt ja pojat ovat biologialtaan erilaisia. Lisäksi tutustutaan perinnöllisiin sairauksiin ja niiden syihin, solun rakenteeseen sekä mutaatioihin.
Laajojen kokonaisuuksien ohella kirja sisältää kiehtovia yksityiskohtia. Mikä vaiva erikoisesti hymyilevällä Mona Lisalla oli? Miten on mahdollista, että joillakin ihmisillä ei ole sormenjälkiä?
Maailman pahimmat paikatyllättää ja riemastuttaa
Keväällä 2024 ilmestynyt Maailman pahimmat paikat vie kierrokselle kymmeniin hurjiin kolkkiin maapallolla, omassa aurinkokunnassamme ja vielä kauempana. Yhdessä puhaltaa niin kuuma tuuli, että siellä palaisi tuhkaksi sekunnissa, toisessa tukalassa paikassa niskaan sataisi kuumaa metallia. Entä mitä olisi vastassa valtamerien syvyyksissä tai Jupiterin Io-kuun tulivuorten lähettyvillä? Kaaro tarjoilee uutta tietoa, joka yllättää aikuisenkin lukijan. Kirjan riemastuttavat kuvat ovat Jussi Kaakisen käsialaa.
Molemmat kirjat on suunnattu alakouluikäisille.
Koululaiset haastattelevat Jani Kaaroa perjantaina 25.10. klo 14.30 Helsingin Kirjamessujen lastenalueen Kumpula-lavalla.
Persoonallisesta kirjoitustyylistään tunnettu, true crimen ja huumorin mestari Antto Terras aloittaa uuden Viroon sijoittuvan KILL TALLINN -dekkarisarjan. Sarjassa rikosten uhrit ovat aina suomalaisia ja tapahtumapaikat suomalaisille Viron-kävijöille tuttuja.
KILL TALLINN on Antto Terraksen (s. 1973 Tallinna) luoma kaksitoistaosainen dekkarisarja, jonka tarinoissa sekoitetaan röyhkeästi faktaa ja fiktiota, ryöstöviljellään historiaa ja annetaan mustan huumorin kukoistaa. Sarjassa selvitettävät rikokset tapahtuvat pääosin Tallinnassa, mutta myös muualla Virossa, yhteisen lähihistoriamme eri vuosina. Yleisjuoneen kuuluu sekin, että uhrit ovat aina suomalaisia, ja paikallispoliisia on tutkinnassa auttamassa Tallinnaan asettunut suomalainen Harri Hellman, dekkaritaivaan uusin tähtitulokas. Sarjan tapahtumapaikat ovat tuttuja kaikille suomalaisille Viron-kävijöille. Myös muutamat tarinoiden hahmoista saattavat vaikuttaa tunnistettavilta.
Antto Terras toteaa: “Viroon sijoittuvaa dekkaria täytyy kirjoittaa paljon vähemmän kuin tavallista teosta – se jotenkin kirjoittaa itse itseään, eikä niin mieletöntä tapahtumaa voi edes keksiä, etteikö sellainen olisi Virossa tapahtunut oikeasti.”
KILL TALLINN -sarjan jaksot julkaistaan ensin äänikirjoina ja myöhemmin printtikirjaksi koottuna.
Sarjan ensimmäinen osa nyt äänikirjapalveluissa
KILL TALLINN -sarja alkaa nyt julkaistulla Virun varietee -jaksolla. Tallinnaan modernia hotellia rakentamaan saapuneet suomalaiset ahkeroivat myös muualla kuin telineillä. Virusta tuleekin lopulta paitsi kaupungin tunnetuin maamerkki, myös suomalais-virolaisen yhteistyön, avunannon ja hyväksikäytön symboli. Hotellin varieteen hämyssä tehdään päätöksiä, joiden seurauksista joutuu maksamaan vielä parikymmentä vuotta myöhemmin.
Neuvostoliittolaisten ammattitappajien ja yhtä häikäilemättömien Suomen konsulaattivirkailijoiden hämmentämässä tarinassa kuolemansa kohtaa Olavi, onnea tavoitteleva rakennusmies. Toivottamalta tuntuvan mysteerin ratkaisemisessa Harri Hellmanilla on tällä kertaa tuuriakin matkassa. Tallinnan rikospoliisin komisario Kullin kiitoksista ei tahdo tulla loppua. Ja kuten Virossa tapana – paha saa lopulta palkkansa, mutta tuntuvia etuisuuksia jaetaan myös muille mukana olleille.
Kirjailija Antto Terras tunnetaan parhaiten vauhdikkaista true crime -tietokirjoistaan. Hänen esikoisteoksensa Stockmann Yard (2015) ilahduttaa ja suututtaa laajoja kansalaispiirejä edelleen. KILL TALLINN -sarja on Terraksen ensimmäinen rehellisesti fiktiivinen kirjoitusprojekti.
Antto Terras kertoo KILL TALLINN -sarjasta Turun Kirjamessuilla perjantaina 4.10. klo 16.30 ja Helsingin Kirjamessuilla perjantaina 25.10. klo 18.
