Julkaistu tehnyt

”Hyvä esimerkki siitä, miten kirjallisuus auttaa meitä kohtaamaan omat aaveemme” – El País

Arvostetun nykykirjailijan Luiz Ruffaton uusin romaani kuvaa eristyksen vaikutuksia ja riittämättömyyden tunteita.

Vakavasti sairas ja perheensä hylkäämä Oséias palaa kotikaupunkiinsa Brasilian Cataguasesiin kahdenkymmenen vuoden poissaolon jälkeen. Hänen sisarensa vain 15-­vuo­tiaana tekemä itsemurha varjostaa yrityksiä luoda jälleen toimivat suhteet toisiin sisaruksiin, joista kukin elää omassa maailmassaan. Kaikkia henkilöitä leimaa yksinäisyys, mutta eniten Oséiasta, joka yrittää epätoivoisesti sovittaa menneisyyden teot ja tekemättä jättämiset.

Vaistomainen, hypnoottinen romaani miehen paluusta lapsuudenkotiinsa

Päättyy myöhäinen kesä kertoo kuudesta päivästä Oséiaksen elämässä Ruffatolle tyypilliseen hengästyttävään, kuumeiseen tyyliin. Samaan aikaan romaanin voi tulkita heijastavan brasilialaista yhteiskuntaa, jossa luokkien välinen keskusteluyhteys on katkennut ja ihmiset ovat ajautuneet törmäyskurssille keskenään. Teos on väkevä kuvaus eristyksen vaikutuksista ja riittämättömyyden tunteista – päivistä, jolloin ymmärtää kaiken lopullisuuden.

”Kiehtova, rohkea ja viisas kirja”

-Lynn Stegner, kirjailija

Kirjan on suomentanut Tarja Härkönen. Brasilian matkailuministeriön kulttuuriyksikkö, Brasilian kansalliskirjaston säätiö ja Brasilian ulkoministeriö ovat tukeneet kirjan kääntämistä.

Luiz Ruffato on yksi Brasilian arvostetuimmista nykykirjailijoista. Hän syntyi Cataguasesissa, pienessä teollisuuskaupungissa ja työskenteli nuoruutensa erilaisissa hanttihommissa auttaakseen perhettään. Hän joutui myös näkemään katujen todellisuuden kodittomana São Paulossa.

Ruffaton teoksia on julkaistu 13 kielellä. Into on julkaissut suomeksi myös teokset Rutosti hevosia (2014), Tekokukkia (2015) ja Lissabonissa muistin sinut (2018).

Kirjan käännöksen tukijat
Julkaistu tehnyt

Kaikki mitä halusit tietää ratikoista ja hauskoja tarinoita raiteilta

Helsingin kaupunginmuseon työryhmän teos vastaa lasten kysymyksiin ratikoista ja niiden historiasta. Ratikkamuseo avautuu uudistuneena torstaina 24.3.

Montako kilometriä Helsingissä on raitiovaunukiskoja? Miten raitiovaunut kulkivat ennen sähköä? Miten liikenteessä selvittiin sota­aikana? Milloin naiset aloittivat raitiovaununkuljettajina?

Helsingin kaupunginmuseon kuvitettu tietokirja Tarinoita ratikoista vie tutkimusmatkalle kuudelle eri aikakaudelle ympäri pääkaupunkia. Tarinat ja tietoiskut johdattavat lukijan pääkaupungin ja sen liikenteen muutokseen eri vuosikymmeninä aina hevosen vetämistä vaunuista nykyaikaan.

Uudistunut Ratikkamuseo palvelee jälleen

Kirjan tarinat on kirjoittanut pitkään museolehtorina toiminut Anna Finnilä, ja kuvituksesta vastaa kuvataideopettaja Jonna Jylhä. Tukena on ollut Helsingin kaupunginmuseon työryhmä; Jere Jäppinen, Marjukka Sihvola, Anne Törmä ja Suvi-Tuuli Waltari. He ovat keränneet tietoa ja muistoja Helsingin ratikoista arkistoista sekä alan julkaisuista, haastatelleet vanhoja ratikkakuskeja ja rahastajia sekä kaivaneet ahkerasti esiin museon kokoelmien aarteita lukijoiden iloksi.

”Kokoelmien suurimpia aarteita ovat tietysti kolme raitiovaunua, joihin pääsee Ratikkamuseossa sisälle, eli hevosratikka, avoperävaunu ja 1950-luvun moottorivaunu. Myös vanhat matkaliput, rahastajan pihdit ja leimauslaitteet sekä työntekijöiden univormut kiinnostavat lapsia. Kaikkiin pääsee tutustumaan nyt myös kirjassa”, kertoo museolehtori Anna Finnilä.

Ratikkamuseoon on vapaa pääsy ja se on avoinna joka päivä klo 11–17. Kirja on myynnissä museossa ja kirjakaupoissa.

Julkaistu tehnyt

Kun ilmastonmuutosta torjutaan luonnon monimuotoisuuden kustannuksella

Sodankylässä sijaitseva Viiankiaavan suojeltu suoalue on vaarassa jäädä kaivosryntäyksen jalkoihin. Alueelle suunnitellaan metallikaivosta, joka pahimmillaan tuhoaisi ainutlaatuisen suoympäristön.

Suoalue on rikas kasvillisuudeltaan ja mineraalipitoisuudeltaan. Viiankiaapa kuuluu kansalliseen soidensuojeluohjelmaan ja EU:n Natura 2000-verkostoon, joten alueen piti olla rauhoitettu. Kunnes kaivosyhtiö Anglo Americanin malminetsintä tuotti tulosta kymmenen vuotta sitten. Tämän seurauksena yhtiö suunnittelee alueelle monimetallikaivosta, jota perustellaan työllisyysvaikutuksilla ja ilmastonmuutoksen torjumisella.

Voiko kaivos olla ympäristöteko?

Alueen suunniteltu monimetallikaivos palvelisi akkuteollisuutta ja sähköistyvää liikennettä. Nyt on kyse siitä, kumpi painaa päätöksenteossa enemmän, luonnon monimuotoisuus vai akkuteollisuuden tarpeet?

Viiankiaapa ikuisesti kertoo kaivoksen uhkaavasta varjosta mutta myös aavan kauneudesta, lajistollisesta rikkaudesta ja merkityksestä aavan kulkijoille. Kirjassa yhdistyvät taide, luonnontieteet, alueen kulttuuri- ja elinkeinohistoria sekä ympäristöestetiikka ja ympäristöeettinen pohdiskelu. Viiankiaapa koskettaa ja avartaa ajatuksia.

Kirjailijoiden Kaija Kiurun ja Timo Helteen mukaan kysymys ei ole vain yhdestä jängästä jossain syrjäseudulla, vaan maailmanlaajuisesta luonnon ahdingosta.

”Luontokato on niin vakava ongelma, että nykyisten suojelualueiden luontoarvoja ei pidä uhrata tai vaarantaa yhteiskunnan sähköistämisen nimissä.”

Kaivosyhtiön toimittamat YVA-selostus ja Natura-arviointi ovat ELY-keskuksen mukaan puutteelliset ja ELY-keskus odottaa parhaillaan kaivosyhtiöltä lisäselvityksiä.

Julkaistu tehnyt

Entiset pahikset rientävät apuun pelastamaan maailman

Uusin Hurja jengi -kirja on ilmestynyt ja huhtikuussa sarjan hahmot valloittavat valkokankaat, kun ensi-iltansa saa elokuva Hurja jengi – kiltteys on kurjaa.

Aaron Blabeyn luoman kirjasarjan viidennessä osassa, Hurja jengi – Kosminen kaasupommi, jengi palaa pelastamaan maailman tuholta. Yhdessä avaruuspuvuista saattaa olla jotakin ällöä ja herra Piraija on ehkä syönyt liikaa papuburritoja… Tämä kirja on pieni askel Tavallaan­kansainväliselle­-Hyvien-­jätkien-­liigalle, mutta jättiharppaus Hurjalle jengille.

Hurja jengi on tikahduttavan hauska sarja hyviksiksi ryhtyneistä pahiksista: Sudesta, Piraijasta, Käärmeestä, Haista ja Tarantellasta. Sarjakuvamaiset kirjat sopivat kaikille huumorin ja yllätysten ystäville ja ihan jokaiselle alakoululaiselle. Kirjojen ikäsuositus on 7+. Kirjat on suomentanut Annukka Kolehmainen.

”Miksen minä saanut lukea lapsena tällaisia kirjoja. Hulvatonta!”

– Dav Pilkey, Koiramies- ja Kapteeni Kalsari -sarjojen tekijä

Helppolukuisen kirjasarjan viides osa ja elokuvan ensi-ilta

Maailmalla Hurja jengi -kirjoja on painettu yli kymmenen miljoonaa kappaletta yli 30 maassa. Palkittu sarja pysytteli 50 viikkoa The New York Timesin bestseller-listalla. Hurja jengi -elokuvan ensi­-ilta on 15.4. DreamWorks-­elokuvan sanotaan uudistavan ryöstöelokuvien genreä samoin kuin Shrek uudisti satuja ja Kung Fu Panda taisteluelokuvia.

Aaron Blabey on palkittu australialainen kirjailija ja kuvittaja. Hän asuu perheensä kanssa Sydneyssä.

Julkaistu tehnyt

Rehellisesti ja avoimesti kolmen naisen elämänkäänteistä

Miksi meistä on tullut juuri niitä ihmisiä, joita olemme? Miten erilaiset valinnat ja tapahtumat muodostavat elämänkohtalomme? Kolme toimittajaa avaavat rohkeasti elämänvalintojaan kirjassa Kolmen naisen kirjeitä.

Toimittajat ja kirjoittamisen ammattilaiset Ina Ruokolainen, Nenne Hallman ja Suvi Ahola ovat olleet ystäviä neljäkymmentä vuotta. Kuusikymppiset naiset katsoivat elämänsä käännekohtiin ja tunnistivat monta luopumista: läheisten kuolemia, eroja ja kodeista luopumisia, mutta myös tietoisia irrotteluja ja riemastuttavia oivalluksia.

He alkoivat kirjoittaa toisilleen kirjeitä selvittääkseen, mitkä ratkaisut ja elämän yllätykset ovat ottaneet koville, ja mitkä puolestaan ovat tuoneet lisää vapautta ja vaihtoehtoja. Kirjeistä syntyi kirja Kolmen naisen kirjeitä – Rakkaudesta, surusta ja luopumisesta.

”Luopuminen ei ole luovuttamista”

Kirjassa on paljon samaistuttavaa iästä ja sukupuolesta riippumatta; miksi ylipäätään mennään naimisiin ja miksi erotaan tai päätetään olla eroamatta? Miten opetella yksin- tai kaksinoloa lasten lennettyä pesästä ja rakentaa uutta elämää vanhan tilalle?

”Maistraatissa solmittuun liittoomme ei liity ”kunnes kuolema meidät erottaa” -ajattelua eikä romanttista kuvitelmaa siitä, että vain me olisimme joka tilanteessa olleet toisillemme ne oikeat. Nyt minusta tuntuu siltä, että kannatti sinnitellä. Kunpa niitä hyviä vuosia olisi vielä jäljellä”. Ina Ruokolainen

Ystävykset eivät aina ole olleet yhtä läheisiä, ja siksi kirjeistä paljastuu myös yllätyksiä. Naiset kirjoittavat henkilökohtaisesti ja itseään säästämättä, samalla toinen toistaan tukien ja neuvoen.

Ina Ruokolainen (s. 1959) on toimittaja, tietokirjailija, kriitikko ja kirjoittajakouluttaja. Hänen kirjojensa aiheina ovat olleet yhtä hyvin sieniruoat ja kotiseutupyöräily kuin kulttuurin eri puolet muotoilusta kuvataiteeseen ja teatteriin.

Suvi Ahola (s. 1959) on toimittaja, kriitikko ja kirjailija. Hän on kirjoittanut niin omaelämäkerrallisia teoksia kuin esseitä, ruokakirjoja, runoja ja kirjallisuudentutkimusta.

Nenne Hallman (s. 1957) työskentelee journalismin etiikan asiantuntijatehtävissä Julkisen sanan neuvostossa. Hän on taustaltaan toimittaja ja käsikirjoittaja. Hän on työskennellyt toimituspäällikkönä ja julkaisujohtajana sekä erikoislehtien päätoimittajana.

Julkaistu tehnyt

Sodan jaloista selvinneen evakkotytön matka professoriksi ja naisvaltaisen hoitotyön puolestapuhujaksi

Suomen hoitotieteen äiti, Sirkka Sinkkosen resepti hoitajapulaan on alan arvostuksen lisääminen ja palkkojen nostaminen.

 

Piiasta professoriksi on tarina sodan alta kammottaviin olosuhteisiin piiaksi joutuneen evakkotytön matkasta kohti hyvinvointia ja tasa-arvoa. Se on kertomus merkittävästä ja ainutlaatuisesta elämäntyöstä, mutta se on myös suuri selviytymistarina.

”Suomea rääkättiin, mutta kuitenkin se jäi henkiin. Niin kävi myös minulle.”

Rankan lapsuuden ja työntäyteisen nuoruuden jälkeen professori emerita Sirkka Sinkkonen (s. 1935) aloitti terveydenhuollon hallinnon koulutuksen vuonna 1975. Tutkimustyönsä ansiosta hänestä tuli kysytty puhuja Suomessa ja maailmalla. Sinkkosen toiminnan taustavaikuttimia ovat olleet naisvaltaisen hoitotyön arvostuksen kohottaminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

Oikeudenmukaisuuden vaalija

Jo 1980-luvulla Sinkkonen tutki johtamista ja löysi selvän yhteyden ihmisläheisen johtamistyylin ja hoitohenkilöstön tyytyväisyyden välille. Hän oli myös ensimmäisten joukossa kysymässä palautetta potilailta. Myös potilaiden kokemaan hoidon laatuun osoitettiin selvä yhteys osastonhoitajien johtamistyylillä.  Sinkkosen jäädessä eläkkeelle Kuopion yliopistosta vuonna 1999, hoitotiedettä opetettiin maamme viidessä yliopistossa.

”Olen elänyt kotimaani kanssa sodat, köyhyyden, heikot terveysolot ja monenlaiset vaikeudet. Olen pyrkinyt kohti parempia aikoja opiskelemalla, itseäni sivistämällä sekä tekemällä paljon työtä. Ja olen päässyt poimimaan koulutuksen, edistyksen ja hyvinvoinnin hedelmiä.”

Kun Sirkka Sinkkoselta, 86, kysytään neuvoa hoitajapulaan ja pakoon hoitoalalta, selkeä vastaus kuuluu:

”Hoitotyön palkkausta on nostettava ja arvostusta lisättävä.”

Kirjailija Minna Kettunen (s.1968) on julkaissut elämäkertoja ja muita tietokirjoja, kolumneja, näytelmiä ja lauluja. Hänen teoksiaan ovat mm. Siamäk Naghianin uskomaton elämä – Tuulen kieltä etsimässä (Into Kustannus 2021) ja esikoisteos Halosen taiteilijasuku (Tammi 2001), joka oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

Julkaistu tehnyt

Miten Suomeenkin aseita myynyt asekauppias perustelee ammattinsa

Syksyllä 1939 Suomi oli yksin ja avuton Venäjän uhan alla ja aseista oli huutava pula. Kuka oli saksalainen Willi Daugs, joka varusti suomalaiset sotilaat kivääreillä?

Matti Blomqvistin kirja avaa salaperäisen asekauppiaan elämän. Kirja on romaani, joka on kirjoitettu faktatietoon perustuen. Willi Daugs pakeni Gestapoa Suomeen vuonna 1937. Kotona Berliinissä Daugsia odotti kolme raskasta syytettä, sillä hän oli myynyt sota-aseita väärille tahoille ja tehnyt asekauppoja yhdessä tunnettujen juutalaisten kanssa. Raskain Daugsin rikoksista oli rahavarojen piilottelu ulkomaille, josta natsien hallitsemassa Saksassa rangaistiin teloituksella.

Daugsin salaisia asekauppoja Suomen asevoimien kanssa ruodittiin kovin sanoin suomalaisessa lehdistössä, mutta talvisodan lähestyessä Daugs oli yksi niistä asekauppiaista, joka varusti suomalaiset sotilaat. Ensimmäisen maailmansodan sotaveteraanina Daugsilla ei ollut moraalista suhdetta aseisiin vaan suhtautui niihin yhtä käytännöllisesti kuin moottoreihin tai mittareihin:

”Pidin sotaa pohjimmiltaan taloudellisena ratkaisuna. Uskoin vilpittömästi, että sota voitiin tehokkaimmin välttää varustautumalla sitä varten riittävän perusteellisesti.”

Elämäni asekauppiaana kertoo liikemies Willi Daugsin tarinan vuodesta 1918 -1956.

Daugs riitaantui Risto Rytin kanssa asekauppaan liittyvien maksujen takia ja kosti ostamalla Rytin himoitseman Vanajanlinnan kartanon. Riitaa ei sovittu koskaan. Daugs jatkoi pakoaan Tukholmaan ja Suomen Pankki joutui korvaamaan hänelle miltei kaiken Suomeen jääneen omaisuuden. Tukholmassa hänen omaisuuttaan havittelivat petolliset liikemiehet ja keinottelijat. Tekaistuista häväistysjutuista ja oikeusriidoista ei ollut tulla loppua. Vuonna 1949 Daugs onnistui katoamaan jäljettömiin.

Matti Blomqvist (s. 1959) on Helsingissä asuva esikoiskirjailija, joka pitää arkistojen rauhallisesta tunnelmasta ja lintujen kiikaroinnista. Blomqvist on työskennellyt laskentatoimen opettajana, pörssianalyytikkona ja IT-konsulttina. Tätä kirjaa varten tarvittiin osaamista ja kokemusta kaikilta näiltä alueilta. Willi Daugsin jännittävään tarinaan Blomqvist tutustui työskennellessään Bensowin pankkiiriliikkeessä. Kulmahuoneen vanhoista nappasohvista saattoi silloin vielä aistia sikarin tuoksua niiltä ajoilta, kun Willi Daugs ja Yrjö Bensow keskustelivat siellä liiketoimistaan.

Julkaistu tehnyt

Into Kustannuksen yhteistyö Sergei Lukjanenkon kanssa on päättynyt

Into Kustannus on vetänyt pois myynnistä ja jakelusta venäläisen kirjailijan suomennetut Vartio-sarjan fantasiakirjat viime aikoina ilmi tulleiden Ukrainan sotaan liittyvien lausuntojensa takia. Lukjanenko on selkeästi ilmaissut tukensa Venäjän hyökkäyksille.

Lukjanenkon kirjoittamissa fantasiakirjoissa ei ole poliittisia kannanottoja, mutta tuomitsemme kirjailijan Ukrainan sotaan liittyvät lausunnot. Täten päätämme yhteistyön ja lopetamme suomennoksien jakelun kokonaan, mikä koskee suomennoksien sekä painettuja että sähköisiä versiota.

Julkaistu tehnyt

Into Kustannuksen perustajalle Heikki Hiilamolle Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinto

Tietokirjailija Heikki Hiilamo saa 35 000 euroa pahoinvoinnin tutkimisesta ja hyvinvoinnin puolustamisesta.

Heikki Hiilamon (s. 1964) tutkimusura lähti käyntiin perhepolitiikasta Sen jälkeen Hiilamo on tutkinut muun muassa köyhyyttä, velkaantumista, kirkon diakoniatyötä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä sekä alkoholi- ja tupakkapolitiikkaa. Tutkimusten punaisena lankana on ollut se, miten ihmisten hyvinvointi ja pahoinvointi ovat yhteydessä yhteiskuntaan. Hiilamo on julkaissut tutkimusaloistaan useita Innon kustantamia yleistajuisia tietokirjoja.

”Myös meillä sosiaalitieteilijöillä on oma monimutkainen tapa puhua asioista. Puheenparsi muistuttaa lääkäreiden kirjoittamia diagnooseja, eihän niitä oikein muut kuin lääkärit ymmärrä. Kun monimutkaiset käsitteet saapuvat yleiseen keskusteluun, ne karkottavat ihmisiä. Siksi on tärkeää käyttää yleisiä, ymmärrettäviä sanoja ja palauttaa asiat yksinkertaisemmalle tasolle, mikä mahdollistaa keskustelun.”

Merkittävää yhteiskunnallista keskustelua myös kotimaisen kustantamon kautta

Hiilamo on väitellyt tohtoriksi sekä sosiaalipolitiikasta että kansanterveystieteestä. Hän työskentelee Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina ja THL:n tutkimusprofessorina. Hiilamo osallistuu erittäin aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kolumnistina, tietokirjailijana ja asiantuntijana. Hiilamo onkin yksi johtavista yhteiskuntapoliittisista asiantuntijoista Suomessa. Hiilamo sai vuonna 2016 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon sote-uudistusta analysoivasta kirjasta Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö.

Hiilamo on kirjoittanut tutkimusaiheistaan yli 20 tietokirjaa. Lisäksi hän on julkaissut yli 100 tieteellistä artikkelia, joista suuri osa kansainvälisiä. Parhaillaan Hiilamo kirjoittaa tupakkateollisuutta käsittelevää kirjaa nuorille. Se ilmestyy syksyllä 2022 Innon kustantamana. Hiilamo on yksi tänä vuonna 15 vuotta täyttävän kustantamon perustajista.

”On ollut ilo olla rakentamassa kustantamon yhteiskunnallista profiilia ja julkaista omia kirjojani kustantamon kautta.”

Palkinnosta Hiilamo on hämillään, mutta se tuntuu erityisen arvokkaalta tunnustukselta pitkän korona-ajan jälkeen:

”Nämä viimeiset vuodet ovat olleet tutkimussaralla lähinnä yksinäistä puurtamista, joten onhan tämä merkki siitä, että työ on kaikesta huolimatta tuottanut tulosta ja viestini kuultu.”

Merkittävistä kulttuuriteoista palkittiin Hiilamon lisäksi professori Jaakko Kaprio ja kirjailija Sirpa Kähkönen.