KEKKONEN, KEKKONEN, KEKKONEN.

Jokaisen suomalaisen tajuntaan syöpynyt nimi, useille edelleen presidentin symboli. Joukko 1970-luvun Kekkoslovakiaan syntyneitä tutkijanaisia riisuvat miestä, jonka johtajuus kasvoi myyttisiin mittoihin.

Uransa aikana Kekkonen rakensi määrätietoisesti julkisuuskuvaansa, mutta joutui tappelemaan valta-asemastaan vuosikymmeniä. Ystävistä tuli vihamiehiä ja vihamiehistä pakotettuja ystäviä. Presidentin vallan ympärillä vallitsi lopulta kunnioittava hiljaisuus, jota rikkoneet harvinaiset äänet eivät saaneet lämmintä vastaanottoa. Kun Kekkosen kuolemasta on kulunut 30 vuotta, on aika jälkiviisastella: millaista oli Urkin valta?

Vallan ihmeellinen Kekkonen – kirjan on toimittanut mediatutkija Lotta Lounasmeri. Tutkijaryhmään kuuluvat historioitsija Ainur Elmgren, folkloristi Niina Hämäläinen, historioitsija Kati Katajisto, mediatutkija Laura Saarenmaa ja media-antropologi Johanna Sumiala.

Lotta Lounasmeri ja Johanna Sumiala keskustelevat kirjasta Helsingin kirjamessuilla torstaina 27.10 klo 11.30-12.00 (Kirjakallion lava). Tämän jälkeen Lotta Lounaseri esiityy klo 12.20- 12.40 (Rosebudin osasto 6B99) sekä klo 13.00-13..15 (Takauma-lava)

Katso tarkka ohjelma täältä:

https://intokustannus.fi/kirjamessut2016/#torstai

Lisätietoja:

https://intokustannus.fi/kirja/vallan-ihmeellinen-kekkonen/

“Asiantuntija pitävä näytelmää poikkeuksellisen onnistuneena, muodoltaan uutta luovana ja kielellisesti taiturimaisena.”
Helsingin Sanomat Prinsessa Hamletista 

 

David Bowie − Elämä laulu laululta on perinpohjainen kuvaus tammikuussa edesmenneen rockikonin urasta, joka alkoi vuonna 1964 ilmestyneestä esikoissinglestä Liza Jane ja päättyi tänä vuonna julkaistuun, David Bowien joutsenlauluksi jääneeseen ja paljon kehuja keränneeseen Blackstariin.

Tiesitkö että laulun ”I’d Rather Be High” -sanoituksessa on viittaus Vladimir Nabokoviin ja ”Dancing Out in Spacessa” Stanley Kubrickin Full Metal Jacket -elokuvan dialogiin? Mitä Kippari Kalle tekee Blackstar-levyn videoissa?

Tenho Immonen käy tarkasti ja kriittisesti läpi Bowien kaikki levyt. Tärkeimmät levyt esitellään laulu laululta, selvittäen laulujen syntytarinat, lyriikoitten sisältöä ja viittauksia sekä musiikillista sisältöä. Kirja ei myöskään unohda Bowien muuta taiteilijauraa vaan käy läpi myös kiertueet, elokuvaroolit, musiikkivideot ja paljon muuta.

Bowie on myös omalla äänellään kirjassa mukana, lukuisten haastatteluista poimittujen kommenttien myötä, samoin kuin tähden läheisimmät työtoverit. Kirjan liitteenä on kattava diskografia.

Tenho Immonen (s. 1968) on kirjoittanut neljä rock-kirjaa ja tutkielman Hectorin lyriikoista, tehnyt oheistekstejä EMI:n ja Svart Recordsin levyjulkaisuihin ja käynyt lukemattomilla keikoilla.

Tenho Immonen: David Bowie − Elämä laulu laululta, ISBN 978-952-264-654-5, Into-tieto, sid. 474 s.

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot: timo.forss@intokustannus.fi

 

 

“Hän sanoi kymmenen, sata tai ainakin riittävän monta kertaa: minä en rakasta sinua nyt enkä koskaan.”

Maaria Päivisen uutuusromaani Kellari (Into 2016) on karun kauniiseen Islantiin sijoittuva kuvaus ihmismielen kellareista. Tuore äiti ja rakkaudessa pettynyt Vilma sulkee entisen miehensä kellariin. On petetyksi ja hylätyksi tulleen yksinhuoltajan vuoro elää kaksoiselämää.

Kellari on taattua laatua värikkäästä kielestään tunnetulta Päiviseltä. Päivinen ei kavahda kuvata ihmismielen synkkiä puolia ja ikäviä tunteita: kitkerää mustasukkaisuutta ja pakkomielteistä rakkautta. Romaani ei päästä helpolla – kuten ei rakkauskaan.

Maaria Päivinen on julkaissut aiemmin neljä romaania, yhden runokokoelman ja yhden lastenkirjan. Hänen romaaninsa On nälkä, on jano on käännetty myös saksaksi. Pintanaarmuja oli puolestaan Runeberg-palkintoehdokas 2014.

Maaria Päivinen esiintyy Helsingin Kirjamessuilla torstaina 27.10. klo 12 (Rosebudin osasto 6b99) ja klo 13.00 (Aino). Hän on tavattavissa myös Innon bloggaritapaamisessa perjantaina 28.10. kello 19–20 Cafe Mascotin yläkerrassa.

Into Kustannus julkaisee yhteistyössä Vapaus Valita Toisin ry:n kanssa Jouko Kajanojan ja Eero Yrjö-Koskisen toimittaman tietokirjan Hajoaako unioni ? – Kirjoituksia EU:n kohtalonkysymyksistä. Uunituoreen kirjan julkistaminen tapahtuu Helsingin kirjamessuilla lauantaina 29.10. klo 15.00 Messukeskuksen Auditorio 201 (eteläisestä sisäänkäynnistä heti oikealla portaat 2. kerrokseen). Tilaisuudessa puhuvat kirjan kirjoittajat Johanna Kantola, Ismo Söderling, Timo Mäkelä, Heikki Patomäki, Sirpa Pietikäinen, Eero Yrjö-Koskinen ja Jouko Kajanoja. Tilaisuus on avoin kaikille Helsingin kirjamessujen kävijöille.

Kansalliset rajat ylittävää politiikkaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Sitä edellyttävät ylikansalliset yritykset, pääomavirrat, tuotannon siirrot maasta toiseen ja veroparatiisit. Samaa vaativat luonnon kestävyys, rajat ylittävä tiedonsiirto ja siirtolaisuus.

Miksi näitä asioita hallinnoimaan perustettu Euroopan unioni natisee liitoksissaan? Britannia on jättämässä unionin. Yhä useampi esittää luopumista eurosta ja paluuta kansallisiin valuuttoihin. Kirja tarkastelee tilannetta talous- ja aatehistorian, demokratian, sukupuolten tasa-arvon, ympäristön, muuttoliikkeen, talouden ja unionin sisäisten toimintamekanismien kannalta.

Kirjaan ovat kirjoittaneet professorit Markku Kuisma, Heikki Mikkeli, Henri Vogt ja Heikki Patomäki sekä akatemiantutkija Johanna Kantola, Siirtolaisinstituutin johtaja emeritus Ismo Söderling, EU-komission ympäristöpääosaston päällikkö emeritus Timo Mäkelä sekä Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen.

Jouko Kajanoja & Eero Yrjö-Koskinen: Hajoaako unioni – Kirjoituksia EU:n kohtalonkysymyksistä, ISBN 978-952-264-721-4, Into-tieto, nid. 223 s.

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot: mika.ronkko@intokustannus.fi

 

 

”Nämä nuoret kokevat olevansa suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolella. Isisin värvääjät lupaavat heille oikeudenmukaisen maailman ja taivaallisen pelastuksen”, kirjoittaa Koivunen.

Suomi on tähän asti säästynyt terrori-iskuilta, mutta rasismissa ja turvapaikanhakijoiden vastaisuudessa olemme nousemassa Euroopan huipulle. Kaikki toisen polven siirtolaiset eivät seuraa toimettomina rasistien katupartioita. Tammikuuhun 2016 mennessä noin 70 ihmistä oli lähtenyt Suomesta taistelemaan Syyriaan Isisin riveissä. Kyse ei ole kahden uskonnon välisestä ristiretkestä, vaan Syyriaan lähtevät eurooppalaiset muslimit tappavat siellä toisia muslimeja.

Miten jihadistien värvääjien toiminta pysäytetään? Valitseeko Suomi kovan vai pehmeän linjan? Miten Syyriasta palaajia kohdellaan? Mikä on tilanne Ruotsissa ja Norjassa? Miten radikalisoituminen pysäytetään.

“Väkivaltaisella ääri-islamismilla on valtava vetovoima, jota voi verrata natsismiin 1930-luvun Euroopassa”, kertoo Kristiina Koivunen Valomerkki-lehden haastattelussa.

Kristiina Koivunen on valtiotieteiden tohtori, tietokirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut lukuisia teoksia Lähi-idästä, viimeisimpänä Suuruudenhullu Turkki (2015). Hän on työskennellyt yhdeksän vuoden ajan sosiaalityöntekijänä Helsingin sosiaalivirastossa ja tuntee olosuhteet, joista Suomen nuoret jihadistit tulevat.

Kristiina Koivunen: Suomen nuoret jihadistit, ISBN: 978-952-264-676-7, Into-tieto, 260 s.

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot: mika.ronkko@intokustannus.fi

Into julkaisee Anna Kontulan pamfletin Luokkalaki – Miten Suomen lait ja viranomaiset syrjivät työväenluokkaa. Pamfletti kuvaa, miten Suomen lait ja viranomaiskäytännöt ovat täynnä sosioekonomista syrjintää ja eriarvoisuutta.

Luokkalaki-pamfletin julkaisutilaisuus pidetään suorana nettistreamina Innon Facebook-sivuilla ti 18.10. klo. 15.00. Anna Kontulan kanssa suorassa lähetyksessä kirjasta keskustelee kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki. Yleisö voi kommentoida tilaisuutta lähetyksen aikana Facebookin välityksellä.

Pamfletti kertoo miten rajatarkastukset koskevat kaikkia, paitsi niitä, joilla on varaa ohituskaistaan. Eläkejärjestelmässä kaikki maksavat, mutta vain osa saa vanhuuseläkettä. Keskiluokalle tarkoitetuissa palveluissa johtoajatuksena on luottamus, työväenluokalle suunnatuissa taas kontrolli. Eliitin lapset miehittävät arvostetuimmat koulutuslinjat, eikä suinkaan sattumalta. Kansalaisten terveystiedot kuuluvat Suomessa yksityisyyden suojan piiriin, paitsi, jos olet pitkäaikaistyötön. Suomalaisen terveysjärjestelmän eriarvoisuus alkaa olla kansainvälisesti tunnettua. Kontula väittää, että samalla kun me tunnistamme muita syrjinnän muotoja yhä paremmin, luokkasyrjinnälle on virallinen Suomi lähes sokea. Hän arvelee myös tietävänsä, miksi.

Anna Kontula on tamperelainen kansanedustaja, sosiologi ja kirjailija, jonka aiempia teoksia ovat Tästä äiti varoitti, Näkymätön kylä, Mistä ei voi puhua ja Kirjeitä oikealle.

Anna Kontula: Luokkalaki − Miten Suomen lait ja viranomaiset syrjivät työväenluokkaa, ISBN: 978-952-264-691-0, Into-tieto, nid. 160 s.

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot: timo.forss@intokustannus.fi, 040 533 2961