Helsingin Kaivopuistosta löytyy nuoren naisen ruumis. Poliisi marssittaa kuulusteluihin asianajaja Aarne Salmelaisen, joka kieltää kaiken. Kun kukaan ei näeon verevä ja perinteinen dekkari, joka tempaa lukijansa oikeuslaitoksen saleissa käytäviin kiivaisiin taisteluihin.
Siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi on seurannut Suomen oikeuslaitosta lähietäisyydeltä vuosikymmenten ajan. Hän on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, mutta Kun kukaan ei näe on hänen ensimmäinen romaaninsa. Aurejärvi oli Helsingin kaupunginvaltuutettu 1993–2008. Hänen oikeudenkäynneistään näkyvimpiä ovat olleet tupakkateollisuutta vastaan ajetut kanteet. Aurejärvi rakastaa jalkapalloa ja asuu Etelä-Helsingissä.
Into Kustannus on aiemmin julkaissut Erkki Aurejärven teokset Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat (2012) ja Kovaa peliä (2013).
Into Kustannus on julkaissut yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa Anna-Maria Isolan ja Esa Suomisen kirjan Suomalainen köyhyys. Kirja vastaa muun muassa kysymyksiin: Mitä suomalainen köyhyys on? Miten Suomi voisi nousta aidoksi hyvinvointivaltioksi? Entä millaista on päättäjien käytävillä, joilla rakenteita tehdään?
Suomalainen eriarvoisuus alkaa rakentua jo varhaisessa vaiheessa koulussa, palveluissa, työelämässä ja monissa sosiaalisissa suhteissa. Työelämän ulkopuolella ja hierarkian pohjilla sinnittevät ihmiset eivät voi hyödyntää omia taitojaan ja kykyjään. Toimeentulotuen asiakkaita on lähes 400 000 – heistä kokoaisi Suomen toiseksi suurimman kaupungin. Sata tuhatta lasta elää köyhissä perheissä. Köyhältä puuttuu materiaa, valinnanvapautta ja tasa-arvoa. Häneltä ei puutu eriarvoisuutta, näköalattomuutta ja kokemusta osattomuudesta.
Anna-Maria Isola (VTT) on kehittänyt työelämän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten kanssa yhteiskunnallisen osallistumisen tapoja, tutkinut suomalaisten kokemuksia köyhyydestä ja politiikka-asiakirjoja hyvinvoinnista ja väestöpolitiikasta. Isola on ollut perustamassa Kuka kuuntelee köyhää? -ryhmää.
Esa Suominen (YTM) on Rud Pedersen Public Affairs -konsulttitoimiston toimitusjohtaja, joka on aiemmin ollut muun muassa valtiovarainministerin valtiosihteeri sekä useissa tehtävissä SDP:ssä ja ay-liikkeessä. Häneltä ja Antti Alajalta ilmestyi vuonna 2013 jälkikeynesiläistä talousajattelua avannut teos Taloutta työväelle, josta on ilmestynyt myös pokkariversio (2015).
Anna-Maria Isola ja Esa Suominen: Suomalainen köyhyys, ISBN 978-952-264-556-2, Into-tieto, nid. 250 s.
Aurinkoenergian hyödyntäminen kannattaa myös Suomessa. Suuren osan vuotta –marras-tammikuu poislukien – säteilyä on niin paljon, että sillä voi tuottaa merkittävän osan tarvittavasta lämmöstä ja sähköstä. Lisäksi varastointitekniikat kehittyvät voimakkaasti ja erityisesti lämpöä on mahdollista varastoida myös kesästä talveen.
Kirja Aurinkoenergia Suomessa antaa perustiedot aurinkoenergiasta ja inspiraatiota kaikille niille, jotka haluavat hyödyntää aurinkoenergiaa omassa toiminnassaan. Kirja sisältää perustiedot muun muassa auringosta, tietoa ilmastotietoisesta kaavoituksesta ja rakentamisesta, aurinkolämmön passiivisesta hyödyntämisestä, aurinkotekniikan integroinnista rakennuksiin, aurinkolämmöstä ja -sähköstä sekä aurinkoenergiasta ja energiataloudesta.
Suomessa ei vielä olla tilanteessa, jossa auringolla olisi merkittävä osuus energiantuotannosta. Aktiivinen aurinkolämpö tai -sähkö on kuitenkin meillä useissa tapauksissa edullisempaa kuin öljylämmitys tai verkosta ostettu sähkö. Hintaero on vielä pieni, mutta tekniikan kehittyessä ja ennen kaikkea rakentamisprosessien vakioituessa, aurinkoenergian kilpailukyky paranee edelleen.
Into Kustannus julkaisee uudistetun Aurinkoteknillisen yhdistyksen opaskirjan Aurinkoenergia Suomessa, jonka avulla varaudutaan aurinkoenergiamarkkinoiden merkittävään kasvuun maassamme. Aurinkoenergia Suomessa on uusin versio suomalaisten Aurinko-oppaiden sarjassa, joka on alkanut jo 1970-luvulla tunnetun ekoarkkitehdin Bruno Eratin toimittamasta ensimmäisestä versiosta. Aurinkoteknillinen yhdistys ry on viime vuosina vastannut oppaan kehittämisestä ja jakelusta
Kirjan on koonnut ja toimittanut Aurinkoteknillisen yhdistyksen toimeksiannosta aurinkoenergiayrittäjä Markku Tahkokorpi ja päätoimittaja Iiris Lappalainen. Kirjoittajina ja kuvittajina on lisäksi työryhmä: arkkitehti Bruno Erat, arkkitehti Eva Erat, arkkitehti Pekka Hänninen, toimitusjohtaja Christer Nyman, aurinkosähköasiantuntija Asko Rasinkoski, ja aurinkolämpöasiantuntija Mats Wiljander
Markku Tahkokorpi (toim.) Aurinkoenergia Suomessa. ISBN: 9789522646637, sid. 208s.
Uutta Atlasta saapuu julkistamaan Le Monde diplomatiquen päätoimittajia ja toimituspääliköitä 12 eri maasta. He osallistuvat kansainvälisen Diplo-lehtiverkoston vuosikokoukseen viikonloppuna Helsingissä. Julkistamistilaisuudessa kuullaan muiden muassa Brasilian Diplon päätoimittajan Silvio Caccia Bavan ja Kreikan Diplon Valia Kaimakin tilannekatsaukset kotimaitaan ravistelevien kriisien viimeisimmistä käänteistä.
Le Monde diplomatiquen Maailmanpolitiikan Atlas -karttateokset ovat Keski-Euroopassa huippusuosittuja hakuteoksia. Niitä on myyty Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa satojatuhansia kappaleita.
Sarjan uusin teos 1900-luvun Atlas – Kriittisen historian käsikirja luotaa historiaa teollisesta vallankumouksesta meidän päiviimme. Teos ei vain luettele faktoja vaan selittää menneitä tapahtumia, asettaa ne oikeisiin mittasuhteisiin ja purkaa yleisiä harhaluuloja. Kirja auttaa hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja ymmärtämään paremmin tätä hetkeä.
Voittajien lisäksi äänen saavat voitetut ja Pohjoisen lisäksi Etelä. Koska käsitys menneisyydestä on sidottu paikkaan ja aikaan, kirjassa on otteita useiden eri maiden koulujen historiankirjoista. Komea kuvitus sisältää runsaasti karttoja ja graafeja sekä kunkin aikakauden taideteoksia, julisteita, valokuvia ja tekstejä.
Le Monde diplomatiquen paikallisten laitosten edustajat ovat ensimmäistä kertaa koolla Suomessa, toimituksen päällikön Serge Halimin johdolla. Helsingin-vierailunsa aikana 3.-5.6. he osallistuvat Ranskan instituutin järjestämään keskustelutilaisuuteen Ranskan suurlähetystössä.
Le Monde diplomatique 1900-LUVUN ATLAS – KRIITTISEN HISTORIAN KÄSIKIRJA
ISBN: 978-952-264-462-6
Sivumäärä: 190
Alkuperäinen nimi:
Manuel d’histoire critique de la révolution industrielle a nos jours
Suomennos: Kirsi Kinnunen ja Jorma Penttinen
Lataa painokelpoinen kansikuva
Into Kustannus julkistaa Risto Isomäen kirjan Meat, milk, and climate Gaudeamus Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki) ti 31.5. klo 14.00. Isomäkeä haastattelee tilaisuudessa Animalian toiminnanjohtaja (vs) Mai Kivelä.
Uudessa kirjassaan tietokirjailija Risto Isomäki käsittelee lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen.Isomäki tekee yhteenvedon uusien tutkimusten tuloksista sekä tuo esille alueita, joihin tutkijat eivät ole vielä osoittaneet mielenkiintoa. Isomäen uusi kirja on perusteellinen analyysi aiheesta, jossa yhdistyy eläinten hyvinvointi, julkinen terveydenhoito sekä yritykset vähentää järvien, jokien ja matalien merialuiden saastumista.
FAO:n mukaan nautakarja ja muut maatilojen eläimet aiheuttavat 18% kasvihuonepäästöistä. Muiden organisaatioiden, kuten Worldwatch-instituutin, mielestä jopa 50% kasvihuonepäästöistä on ihmisen toiminnan aiheuttamaa. Risto Isomäki selvittää uudessa kirjassaan Meat, milk, and climate mikä on totuus näiden lukujen välissä.
Kirjassaan Isomäki väittää, että sekä Worldwatch-instituutti että FAO ovat laskelmissaan jättäneet huomioimatta useita tärkeitä, suoraan lihantuotantoon liittyviä kasvihuonekaasujen lähteitä. Tällaisia unohdettuja mutta käytännössä varmasti ainakin osittain karjankasvatukseen liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä ovat Isomäen mukaan esimerkiksi matalien merialueiden typpioksiduulipäästöt sekä rehevöityneiden tekoaltaiden, järvien ja jokien metaanipäästöt. Myös monien karjankasvatukseen liittyvien maankäyttömuotojen maaperän ja puuston hiilivarastoja pienentävä vaikutus puuttuu Isomäen mukaan virallisista tilastoista.
Näiden perusteella Isomäki toteaa, että lihantuotannon aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen täytyy olla merkittävästi suurempia kuin tähän asti on ajateltu, ja että ilmastonmuutoksen torjuminen ei välttämättä onnistu vähentämättä liharuuan kulutusta.
Aurinkosähkörakentaminen on rajussa kasvussa Suomessa. Palkitun tietokirjailijan ja energia-asiantuntijan Janne Käpylehdon kirja Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen (Into 2016) on kattava, pitkään kokemukseen perustuva käsikirja, joka sopii kaikille aurinkosähköstä kiinnostuneille. Kuluttajat voivat tuottaa itse osan sähköstään kannattavasti ottamalla talteen ilmaista aurinkoenergiaa. Lisää aurinkosähköä haluaa 87% suomalaisista.
Auringosta sähköt kerrostaloon saadaan kannattavimmin kun investointi mitoitetaan oikein talon kesäaikaisen kulutuksen mukaan. Asunto-osakeyhtiön ja yrityksen päätöksenteko on helppoa kun osakkaat perehtyvät aurinkosähköhankintaan tämän kirjan avulla.
Janne Käpylehto on alan johtavia asiantuntijoita, palkittu tietokirjailija ja sarjayrittäjä. Käpylehto tunnetaan julkisuudessa energiahankkeista, jotka havainnollistavat hauskalla ja käytännöllisellä tavalla energiaa. Auringosta sähköt -kirja on havainnollinen teos vakavaan investointiprosessiin.
“Energiateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2015 87 % suomalaisista halusi lisää aurinkosähköä ja vain 2 % vastusti. Aurinkosähkö on myös käyttäjälle hyvin helppoa. Kaikki toimii automaattisesti sen jälkeen kun järjestelmä on asennettu ja kytketty verkkoon. Investointipäätöstä harkitessa on kuitenkin hyvä perehtyä perusteisiin, jotta pystyy tekemään päätöksen: sopiiko ratkaisu juuri minulle ja millainen järjestelmä olisi hyvä? Janne Käpylehdon kirjan toivoisinkin kuluvan tuhansien päätöstä harkitsevien käsissä. Kirjaan perehdyttyäsi pystyt tekemään päätöksiä hyvin tiedoin. Jo järjestelmän hankkineitakin kirja auttaa ymmärtämään syvällisemmin miten järjestelmä toimii ja sitä kautta optimoimaan sen käyttöä.”
Raimo Lovio,
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori, Lähienergialiiton puheenjohtaja”
“Jos haluat tietää, miten aurinkosähkö tulee valtaamaan koko Suomen, tämä alan pitkäaikaisen edelläkävijän kirja kannattaa lukea.”
Antero Vartia, kansanedustaja, yrittäjä
Kirja julkistetaan Eduskunnan Kansalaisinfossa maanantaina 23.5. klo 13.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matti Ikonen 0400 257755
Viini, laulu ja taustajoukot kertoo ravintoloissa, kahviloissa, baareissa, työpaikkaruokaloissa ja majoitusliikkeissä työskentelevien ihmisten työstä 1930-luvulta 1990-luvulle. Kirja kuvaa yhden matalapalkka-alan palkkausjärjestelmän muodostumista: lähtökohtaa naispalvelijan palkkauksesta, palkkasäännöstelyn naispalkkaluokkia ja hidasta hivutusta kohti teollisuuden palkkoja.
Kirjassa kuvataan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n tekemää työtä alan työntekijöiden aseman parantamiseksi ja kerrotaan siitä, miten omistajan taloudessa elävät palkolliset muuttuivat itsenäisiksi ammatti- ihmisiksi. HRHL:n historian kautta seurataan, mikä on palvelualan liiton asema suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä ja miksi naisia ei juuri näy liittojen ja keskusjärjestöjen johtotehtävissä. Kirjassa nostetaan esille myös alan työntekijöiden ajatuksia turvattomuuden tunteen lisääntymisestä johtuen osa-aikaisuuden, ekstratyövoiman ja vuokratyön tullessa yhä yleisemmiksi työnteon muodoiksi.
Tilaisuudessa kuullaan kirjoittaja Maritta Pohlsin haastattelu sekä PAMin puheenjohtaja Ann Selinin sekä Into Kustantajan Jaana Airaksisen puheenvuorot. Tilaisuudessa on tarjolla aiheeseen liittyen kuohuviiniä ja cocktailpaloja 1930-luvun tyyliin. Tilaisuuden lopuksi osallistujilla on mahdollisuus tutustua museossa avoinna olevaan Rinta rinnan -näyttelyyn. Median on mahdollista haastatella kirjantekijöitä historiallisessa miljöössä.
Maailman kirjat 2016 järjestetään Helsingin Rautatientorilla Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä 28.–29.5.2016. Kirjateltan kahden päivän non-stop-ohjelmassa on kirjailijahaastatteluja, keskusteluja, paneeleja sekä kustantajien ja kirjakauppojen kirjamyyntiä. Monikulttuurisen tapahtuman teemoja ovat tänä vuonna muun muassa oikeudenmukaisuus, kestävä talous ja ympäristö. Maantieteellinen painotus on Aasiassa ja pohjoismaissa.
Koko Maailman kirjat -teltta toimii täysin uusituvalla aurinkoenergialla. Janne Käpylehdon toimittamat aurinkopaneelit näyttävät esimerkin tulevaisuuden festivaalien energiantuotannosta. Käpylehdolta ilmestyy myös aihetta käsittelevä kirja Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen (Into 2016) ja hän kertoo kirjastaan Maailman kirjojen lavalla su 29.5. klo 12.00. Heti perään klo 12.30 on vuorossa Markku Tahkokorven kirja Aurinkoenergia Suomessa.
Eläinsuojelulaki uudistuu tänä vuonna, ja lakiin on tavoitteena saada kirjaukset tuotantoeläinten paremmasta kohtelusta. Tuotantoeläimetpaneelissa kirjailijat Laura Gustafsson ja Risto Isomäki keskustelevat tuotantoeläimistä Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelän johdolla (la 28.5. klo 18.30)
Maailman kirjojen lavalla nähdään myös kansainvälisiä vieraita. Iranilainen toimittaja ja kirjailija Nasrin Madani, joutui pakenemaan kotimaastaan vuonna 2012 ja asettui Ruotsiin Växjöön paitsi jatkaakseen työtään myös turvatakseen henkensä. Hänen kaksi viimeistä novellikokoelmaa sensuroitiin kotimaassa niiden feminististen ja poliittisten aiheiden takia. Nasrin Madanin vierailu järjestetään yhteistyössä Suomen Penin kanssa. Häntä haastattelee Maryan Abdulkarim su 29.5. klo 15.15.
Belgialainen järjestöaktivisti Olivier Hoedeman keskustelee tietokirjailija Jaana Kiven kanssa TTIP-sopimuksesta ja lobbaamisesta la 28.5. klo 15.00. Kivi on kirjoittanut aiheesta kirjan Bryssel myyty (Into 2016). Kestavä talous on esillä myös kohtuutalouspaneelissa la 28.5. klo 15.30. Kohtuutaloudesta ovat keskustelemassa Talous kasvun jälkeen -kirjan (Gaudeamus 2016) kirjoittajat Tuuli Hirvilammi ja Kristoffer Wilen sekä Rajattomasti rahaa niukkuudessa-kirjan (Like 2016) kirjoittaja Paavo Järvensivu.
Pohjoiset alkuperäiskansat ovat myös esillä festivaalilla. Katja Ketun, Meeri Koutaniemen ja Maria Seppälän kirja Fintiaanien mailla (Wsoy 2016) kertoo Amerikan suomalaisten ja intiaanien yhteisistä jälkeläisistä (su 29.5. klo 16.00). Maailman kirjat huipentuu Häiriköivien dosenttien saamelaiskeskusteluun, jossa on mukana Ihmisoikeusliitto sekä taiteilija-aktivistiryhmä Suohpanterror.
Maailma kylässä -festivaali järjestetään 28.‒29. toukokuuta Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla lauantaina kello 11‒20 ja sunnuntaina kello 11‒18. Suomen suurimman kulttuuri- ja järjestötapahtuman pääjärjestäjä on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa ry.
Entinen uusnatsijärjestön johtaja kertoo varoittavassa elämäntarinassaan, miten hän uhrasi 15 vuotta elämästään uusnatsismille Suomessa ja ulkomailla. ”Olen lietsonut rotuvihaa ja kiihottanut kansanryhmiä vastaan”, myöntää 30-vuotias Henrik Holappa kirjassaan Minä perustin uusnatsijärjestön (Into 2016). Hän paljastaa kirjassaan väkivaltaisen Suomen vastarintaliikkeen toimintatavat.
Sisäasiainministeriön mukaan Suomen vastarintaliike voi aiheuttaa ”yhteiskunnallisesti merkittäviä turvallisuusuhkia”. Sen jäsenet syyllistyivät puukotukseen Jyväskylän kaupunginkirjastossa Äärioikeisto Suomessa -kirjan (Into 2012) yleisötilaisuudessa ja Pride-kulkueen kaasuiskuun sekä muihin väkivaltatekoihin. Järjestön tavoitteena on kansallissosialistinen Pohjola.
Kirjassa Holappa ruoskii itseään avoimesti menneisyydestään. Hän myöntää toimineensa ”paholaismaisen aatteen uskollisena sanansaattajana”, mistä monet ovat joutuneet kärsimään. Holappa kertoo, miten äärioikeistolaisista järjestöistä irtautuminen on mahdollista.
”Tämä on tunnustukseni, joka minun täytyy antaa itseni, yhteiskunnan ja loukkaamieni ihmisten edessä ja toivoa anteeksiantoa.”
Klo 13.00 Gaudeamus Kirja & Kahvi (Vuorikatu 7, Helsinki)
Klo 16:30 Ruslania Books (Bulevardi 7, Helsinki)
Tallinnassa lähes puolet puhuvat äidinkielenään venäjää, ja Riiassa venäjää kotonaan puhuvia on jopa enemmän kuin latviaa puhuvia. Onko venäläisvähemmistö näissä maissa turvallisuusriski, Putinin ”viides kolonna”, kuten erityisasiantuntijat huolestuneena toistelevat?
Uudessa kirjassaan Kalle Kniivilä antaa Baltian venäjänkielisten puhua. Matkallaan maiden läpi hän tapaa 84-vuotiaan Marian, joka kertoo siitä ihanasta toukokuun illasta muutamia viikkoja Stalinin kuoleman jälkeen, kun hän Kohtla-Järven kaivoskaupungin tansseissa tapasi tulevan miehensä. 15-vuotias Kjara Riiassa valmistautuu latviankieliseen ylioppilastutkintoon, ja Tadžikistanissa syntynyt ohjelmoija Jevgeni kertoo elämästään Visaginasin venäjänkielisessä ydinvoimakaupugissa Liettuassa. Monet ovat muuttaneet paikkakunnalta sen jälkeen kun Tšernobyl-malliset reaktorit EU:n vaatimuksesta suljettiin.
Kymmenet haastattelut piirtävät monipuolisen kuvan Baltian venäjänkielisistä.
Kalle Kniivilältä on aikaisemmin ilmestynyt kaksi reportaasikirjaa: Putinin väkeä (2014, Kanava-palkinto) sekä Krim on meidän (2015).
Kalle Kniivilä on palkittu tietokirjailija ja Malmössä ilmestyvän Sydsvenska Dagbladetin Venäjään erikoistunut toimittaja. Neuvostoliiton hajotessa hän oli Kansan Uutisten kirjeenvaihtaja Moskovassa. Kniivilä on opiskellut venäjää Leningradin yliopistossa ja Itä-Euroopan tutkimusta Lundin yliopistossa.
