Kirjailija Laura Gustafsson. // Kuva: Markus Sommers
Into on näyttävästi mukana Kaupunkilaisia ekotekoja -tapahtumassa Myyrmäen kirjastossa (Paalutori 3).
Keskiviikkona 21.9. klo 18 Tuotantoeläimet ja ilmastonmuutos
Kirjailijat Laura Gustafsson ja Risto Isomäki keskustelevat tuotantoeläimistä sekä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen. Heitä haastattelee Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.
Laura Gustafsson käsittelee ympäristöaiheita uutuusromaanissa Korpisoturi. Risto Isomäen uusin tietokirja on Meat, milk and climate.
Tapahtuman järjestää Vantaan kaupungin kirjasto yhteistyössä Into Kustannuksen kanssa. Mukana myös kirjamyyntiä. Vapaa pääsy.
Meribiologi Jessica Haapkylä on sukeltanut kaukaisilla koralliriutoilla ympäri maailmaa. Korallieläin elää nerokkaassa symbioosissa levien kanssa. Lisäksi se osaa tehdä kalkkikuorta. Lopputuloksena on fantastisen värikäs ekosysteemi, koralliriutta. Mutta mitä onkaan käynyt koralleille 2000-luvulla, kun ilmasto ja vedet lämpenevät ja meret happamoituvat? Siitä kertoo Haapkylän kirja Merten koralliparatiisit – tutkimusmatka herkkiin ekosysteemeihin.
Jessica Haapkylä ja vedenalaiseen kuvaukseen erikoistunut valokuvaaja Mike Flavell ovat tutkineet riuttoja yli kymmenen vuoden ajan Havaijilla, Karibianmerellä, Uudessa-Kaledoniassa, Tahitilla, Malediiveilla, Indonesiassa ja Australiassa. Vuonna 1998, keskellä Tyyntämerta, Palmyran atollilla, koralliriutat olivat vielä koskematon ekosysteemi. Sitten ongelmat alkavat kasaantua. Tarinoissa sukelletaan riutoilla, tutkitaan korallitauteja haastavissa olosuhteissa, joudutaan pommikalastajien tappolistalle ja syklonin armoille. Ja samalla opitaan paljon koralleista ja niiden selviytymiskeinoista.
”Koralliriuttojen tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää torjua ylimääräisiä stressitekijöitä, kuten heikkoa vedenlaatua ja liikakalastusta. Aika on korallien pahin vihollinen, sillä ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat olleet niin nopeita, että on kyseenalaista, pystyvätkö kaikki korallilajit sopeutumaan vaadittavassa ajassa”, sanoo Haapkylä.
Moni koralleista kiinnostunut turisti ei aina tiedä, kuinka paljon hänen vierailunsa kuormittaa riuttoja. Esimerkiksi osa risteilyaluksista tyhjentää surutta jätevetensä riutoille öisin, kun turistit nauttivat illallistaan. Haapkylän kirjan esittelysivuilla on lisätietoja kestävästä matkailusta ja linkkejä luotettaviiin ja sertifioituihin ekoturismikohteisiin.
”Ekoturismin ylvään lipun alla on monia paratiisimaisia kohteita, jotka ennen pitkää saattavat muuttua turismista johtuvan liikakäytön johdosta kaikkea muuta kuin houkutteleviksi. Ennen matkaa on syytä selvittää onko kohteessa jätevedenpuhdistusta, kierrätetäänkö siellä jätteitä, käytetäänkö kohteessa uusiutuvia energiamuotoja? Eri mailla on olemassa erilaisia sertifikaatteja ekoturismille”
Anneli Auerin omaelämänkerrallinen Murhalesken muistelmat julkaistaan perjantaina 16.9. klo 12. Auer on kirjoittanut kirjan itse.
Anneli Auer esiintyy Tampereen Suomalaisessa kirjakaupassa 17.9. kello 13, Turun Akateemisessa kirjakaupassa 19.9. kello 17 ja Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa 1.10. kello 14.
Lisäksi Auer esiintyy Helsingin Kirjamessuilla avajaispäivänä torstaina 27.10. kolme kertaa ja lauantaina 29.10. ainakin kerran.
Jos näin voi tapahtua tylsälle ja tavalliselle perheenäidille, niin näin voi tapahtua kenelle tahansa.
Anneli Auerin tapausta on käsitelty julkisuudessa kymmenen vuoden aikana niin paljon, että miltei jokainen tunnistaa hänen kasvonsa ja on muodostanut Auerista mielipiteen. Mielikuvaan on vaikuttanut erityisesti se, että syksyllä 2009 osa mediasta yksiselitteisesti kertoi Auerin tappaneen miehensä Jukka S. Lahden.
Auer on todettu syyttömäksi miehensä murhaan, mutta hänen koko elämänsä on poliisitutkinnan ja oikeusprosessin aikana rikottu. Kuitenkin länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan ihminen tulee todistaa syylliseksi ennen kuin häntä voidaan kohdella syyllisenä.
Murhalesken muistelmat on tarkka, sujuvasanainen kuvaus murhayöstä, poliisitutkinnan eri vaiheista ja neljästä pitkästä oikeudenkäynnistä – sekä arkisesta elämästä niiden välillä. Auer kertoo, miten hän menetti ensin aviomiehensä ja sitten lapsensa, maineensa ja elinkeinonsa ja miltä se kaikki tuntui.
Auer lukee äänikirjan, oikeudet myyty Ruotsiin
Murhalesken muistelmat julkaistaan myös äänikirjana (BookBeat) ja Auer lukee kirjan itse. Lisäksi Murhalesken muistelmien oikeudet on myyty Ruotsiin (BookBeat).
Ennen vankilavuosiaan Auer oli lastenhoidon ohessa aktiivinen yrittäjä. Hän ylläpiti perheellisten arjen ympärille keskittyvää Perhekerho-sivustoa ja äideille suunnattua laihdutussivustoa.
Vuoden 2015 syksystä lähtien Auer on kirjoittanut blogia anneliauerkirjoittaa.blogspot.fi.
”Rikoksesta epäiltyä on kohdeltava syyttömänä, kunnes asiasta on annettu langettava lainvoimainen tuomio. Syytteen hylkäävä tuomio merkitsee, että syytettyä on kohdeltava syyttömänä eikä hänen syyttömyyttään saa enää julkisesti kyseenalaistaa.” – Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen
”Auerin tapaus on uskomaton aarreaitta rikosprosessin harrastajille.” – Asianajaja, VT ja OTL Markku Fredman
Jyrki Käkönen ja Marko Juutinen julkistavat kirjansa Blokkien paluu Tampereen yliopiston Johtajuussymposiumissa 7.9. klo 14.30-15.00. Tänä vuonna symposiumin aiheena on kriisit ja johtaminen. Käkösen ja Juutisen kirja kuvaa uutta globalisaation pelikenttää, jossa kotijoukkueena ovat Yhdysvallat ja läntinen maailma ja vierasjoukkueena ovat BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ja nouseva Aasia. Onko Suomen viisasta luistella lännen joukkueessa? Onko Suomen etu, että Venäjää työnnetään erilleen Euroopasta ja Suomen itärajasta tulee jälleen kerran kahden blokin välinen raja?
Kiinan bruttokansantuote ohittaa Yhdysvallat vuonna 2027. Voimantuntoinen Kiina ei kuitenkaan ole länsimaistunut, kuten eivät myöskään muut BRICS-maat. Ne ovat kansainvälisen talouden menestyjiä, ja ne kyseenalaistavat lännen johtajuuden. BRICS-maiden mukaan kansainvälinen taloushallinta täytyy uudistaa samoin YK, koska sielläkään ei kansainvälinen demokratia toteudu. Samaan aikaan länsi ajaa mega-alueellisia vapaakauppasopimuksia, joiden tavoite on pitää ylivalta lännessä. Mekanismina toimii suhteellisen kilpailukyvyn parantaminen transatlanttisella ja Aasia-Tyynenmeren alueella. Toisaalta tavoite on BRICS-maiden, Kiinan ja nousevien haastajien suhteellisen kilpailukyvyn heikentäminen.
Marko Juutinen & Jyrki Käkönen: Blokkien paluu (Into, 2016):
Marko Juutinen on tohtoriopiskelija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hänen väitöstutkimuksensa sijoittuu vapaakaupan, alueellisen integraation sekä globalisaation väliselle korkeajännittevyöhykkeelle. Hänen tähänastisessa työssään on painottunut erityisesti EU:n ja Yhdysvaltain välinen transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus.
Jyrki Käkönen on Tallinnan ja Tampereen yliopistojen emeritusprofessori. Hän on ollut Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtaja, Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori sekä Tallinnan yliopiston kansainvälisten suhteiden ja Eurooppa-opintojen professori.
Korallieläin elää nerokkaassa symbioosissa levien kanssa. Lisäksi se osaa tehdä kalkkikuorta. Lopputuloksena on fantastisen värikäs ekosysteemi, koralliriutta. Mutta mitä onkaan käynyt koralleille 2000-luvulla, kun merivedet lämpenevät ja happamoituvat?
Tyhjentäisitkö risteilyaluksen likavedet tänne? Palmyran atolli sijaitsee keskellä Tyyntämerta, 1000 km Honolulusta etelään. Se on yksi maailman eristyneimmistä koralliriutoista. Palmyran koralliriutat ovat säilyneet tähän päivään asti lähes koskemattomina. Näkyvyys Palmyran riutoilla on ajoittain jopa 100 metria. Risteilyaluksen kyytiin nouseva turisti voi omilla valinnoillaan vaikuttaa suoraan koralliriuttojen tilaan. Harva turisti tietää, minne risteilyalus tyhjentää jätevetensä. Risteilyalusten ympäristökäytäntöjä on vertailtumaailmanlaajuisesti. Kuva: Gareth Williams
Meribiologi Jessica Haapkylä ja valokuvaaja Mike Flavell ovat tutkineet riuttoja yli kymmenen vuoden ajan uskomattomissa paikoissa: Havaijilla, Karibianmerellä, Uudessa-Kaledoniassa, Tahitilla, Malediiveilla, Indonesiassa, Australiassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama meriveden lämpeneminen ja happamoituminen ovat ajaneet korallit ahtaalle. Haalistumisessa koralli menettää elintärkeän leväosakkaansa ja muuttuu valkoiseksi. Vuosien 2014-2016 harvinaisen pitkäkestoisen El Niñonseurauksena jopa 30 prosenttia Ison valliriutan pohjoisosan erittäin lajirikkaista koralliriutoista arvioidaan kuolleen haalistumiseen. Korallien ongelmia lisäävät hallitsematon turismi, meriveden saastuminen ja liikakalastus.
Saksipyrstönapostajaparvi (Caesio caerulaurea) syöksyy jyrkännettä ylös. Kuva otettu Indonesian Wakatobin meripuistosta Sulawesin saaren edustalla. Kuva: Mike Flavell
Vielä on toivoa pelastaa korallit
Korallien tulevaisuudesta ollaan montaa mieltä. Joidenkin ennusteiden mukaan niiden edessä ovat synkät ajat, kun taas toisten mukaan korallien monet keinot taistella meriympäristössä tapahtuneita muutoksia vastaan saattavat pelastaa ne.
Jotkut riutat ovat säästyneet haalistumiselta muun muassa syvältä kumpuavan viileän veden vaikutuksesta. Korallit kykenevät taistelemaan lämpeneviä olosuhteita vastaan vaihtamalla leväosakkaansa paremmin lämpimiä olosuhteita kestäviin. Myös korallien vastustuskyky on eräillä riutoilla kasvanut tautiepidemioiden jälkeen. Lupauksia herättävät korallien biokemialliset puolustuskeinot kuten mykosporiinin kaltaiset aminohapot, lämpöshokkiproteiinit ja antioksidantit. Happamoitumista vastaan korallit saattavat pystyä taistelemaan säätelemällä sisäistä pH:taan, jolloin ne pystyvät jatkamaan kasvuaan lämpimistä ja happamista olosuhteista huolimatta.
Koralliriuttojen tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää torjua ylimääräisiä stressitekijöitä, kuten heikkoa vedenlaatua ja liikakalastusta. Aika on korallien pahin vihollinen, sillä ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat olleet niin nopeita, että on kyseenalaista, pystyvätkö kaikki korallilajit sopeutumaan vaadittavassa ajassa.
Gorgonia-suvun näyttävä viuhkamainen koralli huojuu merivirrassa. Kuva otettu 30 metrin syvyydessä. Näkyvyyttä 40 metriä. Kuva: Mike Flavell
Mitä turisti voi tehdä suojellakseen riuttoja?
Matkailu koralliriutoille on kasvanut räjähdysmäisesti sukellusturismin kasvun myötä. Turismi on usein tärkein tulonlähde koralliriuttojen lähellä sijaitsevissa kehitysmaissa. Valitettavasti turismi jättää jälkensä koralliriuttoihin. Matkailijat ovat nykyään enemmän ympäristötietoisia, mistä johtuen ekoturismi on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi risteilijän kyytiin nouseva turisti voi omilla valinnoillaan vaikuttaa suoraan koralliriuttojen tilaan. Risteilyalusten ympäristökäytäntöjä on vertailtu muun muassa Friends of the Earth-järjestön sivuilla. Järjestön kokoamasta listasta (2016 Cruise Ship Record Card)ilmenee, että suurimmalla osalla risteilijöistä riittää parantamisen varaa ympäristön huomioon ottamisessa. Jätevesien tyhjentäminen mereen on edelleen yleinen käytäntö. Katso kuvia risteilyalusten jätepäästöistä täältä!
Sukellusturismin kääntöpuolia on riutan kuluminen sukeltajien koskettaessa koralleja, mikä lisää korallien rikkoutumista ja siitä johtuvia korallitauteja. Rikkoontuessaan korallit tarjoavat vähemmän suojapaikkoja kaloille. Turismin keskittäminen tietyille alueille kuten Isolla valliriutalla on tehty, vähentää muihin alueisiin kohdistuvia paineita. Ankkurien heittäminen tuhoaa koralleja, joten sukeltajia kuljettavat veneet pitäisi pystyä kiinnittämään poijuun sukelluskohteeseen saavuttaessa. Ennen matkaa kannattaa siis selvittää, miten sukelluskeskus on ottanut ympäristön huomioon.
Ekoturismin ylvään lipun alla seilaa monia paratiisimaisia kohteita, jotka ennen pitkää saattavat muuttua turismista johtuvan liikakäytön johdosta kaikkea muuta kuin houkutteleviksi. Ennen matkaa on syytä selvittää, mitä ekoturismilla tarkoitetaan kyseisessä kohteessa. Onko kohteessa jätevedenpuhdistusta, kierrätetäänkö siellä jätteitä, käytetäänkö kohteessa uusiutuvia energiamuotoja?
Vuokkokala (Premnas biaculeatus) elää koko elämänsä symbioosissa korallin sukulaisen merivuokon kanssa ja poistuu korkeintaan metrin päähän siitä. Kuva: Mike Flavell
Oikeat ja sertifioidut ekoturismikohteet listattuna
Eri mailla on olemassa erilaisia sertifikaatteja ekoturismille, esimerkiksi Australiassa ekoturismikohteilla on Eco Certification. Indecon-järjestö edesauttaa ekoturismin kehittämistä Indonesiassa, vaikkei varsinaista ekoturismisertifikaatteja jakavaa, riippumatonta järjestöä maassa olekaan.
Maailmanlaajuinen kestävää turismia tukeva järjestö,Global Sustainable Tourism Council, myöntää sertifikaatteja ekoturismikohteille. Vanhin ja laajin ekoturismijärjestö maailmassa, The International Ecotourism Society (TIES), tukee paikallisia ihmisiä ja luonnonsuojelua hyödyttävän ekoturismin kehittämistä. Sen jäsenet ovat sitoutuneita ekoturismiin. Kehitysmaissa sijaitsevissa kohteissa saattaa tosin olla vaikeaa selvittää, kuinka ympäristöystävällinen kohde on, sillä todistusta tästä ei välttämättä ole saatavilla.
Valtava parvi merilevaa syöviä raitavalskareita (Acanthurus triostegus) Palmyran lajirikkaalla koralliriutalla. Kaukaisen Palmyran kalasto on toistaiseksi välttynyt liikakalastukselta, joka piinaa suurinta osaa maailman koralliriutoista. Palmyran riutta on edelleen hätkähdyttävän terve. Kuva: Gareth Williams
Syö kestävästi pyydettyjä kalalajeja
Turisti voi vaikuttaa koralliriuttojen liikakalastusongelmaan valitsemalla ruoakseen kestävästi pyydettyjä kalalajeja ja mereneläviä, joiden kannat eivät ole matalalla tasolla. Listan uhanalaisista merilajeista on julkaissut suomeksi WWF (WWF:n Kalaopas) ja englanniksi muun muassa Marine Conservation Society (Good Fish Guide).
Kaikkein tärkein asia korallien suojelussa on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Pariisin ilmastokokouksessa sovitulle tasolle. Ilman sitä ovat muut suojelutoimenpiteet turhia.
Seuraamalla edellä kuvattuja ohjeita voidaan edesauttaa koralliriuttojen säilymistä tuleville sukupolville. Koralliriuttaekosysteemi on äärimmäisen tärkeä, sillä se tarjoaa ruokaa sadoille miljoonille ihmisille ja riutoille kohdistuvasta turismista saadaan vuosittain satojen miljoonien dollarien tulot.
Jessica Haapkylä on meribiologian tohtori, toimittaja ja tietokirjailija, jonka intohimo koralleihin ja sukellukseen ovat vieneet hänet seikkailuihin ympäri maailman. Mike Flavell on vedenalainen valokuvaaja, jolle koralliriutat ovat intohimo.
Pyörätuoliin joutuneessa neliraajahalvaantuneessa ei ole mitään hauskaa. Paitsi jos hän on John Callahan. Tämä yhdysvaltalainen pilapiirtäjä on järkyttänyt ja ihastuttanut monia kierolla huumorintajullaan. Callahanille mikään ei ole pyhää.
Callahanin teoksesta keskustelevat Helsingin sarjakuvafestivaaleilla Kynnys Ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä sekä kirjan kääntäneet Sanni Purhonen ja Idastiina Valtasalmi ensi perjantaina 2.9. klo 17.30 Kirjasto 10:ssä.
Callahanin ensimmäinen suomennettu teos sisältää lyhyitä tarinoita, joissa on paitsi aseista riisuvaa vinoilua myös herkkyyttä. Mukana on pilapiirroksia, joista osaa ei ole ymmärrettävistä syistä aiemmin julkaistu. Callahan esittelee häpeilemättä pöyristyneitä lukijakirjeitä ja innokasta fanipostia. Voi olla, että päädyt vihaamaan John Callahania, mutta yhtä hyvin voit rakastua häneen.
John Callahan (1951–2010) halvaantui auto-onnettomuudessa 21-vuotiaana. Hän julkaisi lukuisia teoksia, ja hänen piirroksiaan ilmestyi säännöllisesti useissa lehdissä Yhdysvalloissa. Suomessa hänet muistetaan Sairasta sakkia– ja Pelswick-animaatiosarjojen luojana. Callahania ihaili myös Robin Williams, joka suunnitteli elokuvaa piirtäjän elämän pohjalta. Kirja sisältää Robin Williamsin alkusanat.
Mitä sä täällä teet? Tarinoita maahantulosta -sarjakuvakirja julkaistaan tänään 30.8. kello 17 Kaisatalon Rosebudissa: keskustelussa ovat mukana muun muassa Hannele Richert, Warda Ahmed, Wisam Elfadl, Miguel Vera ja Aino Sutinen (Gaudeamus Kirja & Kahvi, Vuorikatu 7, Helsinki). Teoksen tekijöitä esiintyy myös Helsingin sarjakuvafestivaalien päälavalla Kansalaistorilla perjantaina 2.9.2016 kello 15.
MITÄ SÄ TÄÄLLÄ TEET? on Hannele Richertin toimittama ajankohtainen sarjakuvakirja maahanmuuttajista ja heidän tarinoistaan. Kun tutustumme ihmiseen, jonka nimi, olemus tai puhetapa vihjaa vierasmaalaisuudesta, uteliaisuutemme herää ja mietimme hänen tarinaansa: miten hän on päätynyt Suomeen. ”Mitä sä täällä teet?” kuulostaa kuitenkin kysymyksenä kömpelöltä, tylyltäkin. Tässä sarjakuva-antologiassa viisitoista eri puolilta maailmaa Suomeen tullutta eri-ikäistä ihmistä vastaa kysymykseen ja kertoo kokemuksestaan maahanmuuttajana.
Jokaisella tarinankertojalla on visuaalisesti oma ”ääni”. Erilaiset kertomukset näyttävät rinnakkain esitettyinä poikkileikkauksen siitä, miten lähtömaa, matkalla kohdatut ihmiset ja puhdas sattuma vaikuttavat matkantekoon.
Sarjakuvien välissä on ytimekkäitä, kuvitettuja tietoiskuja aiheeseen liittyen. Niiden tehtävänä on selkeyttää käsitteitä ja näyttää, miten poliittiset päätökset ja kansainväliset sopimukset määrittävät maata vaihtavien ihmisten kohtalon. Lopputulos on yhtä aikaa jännittävä, ahdistava, hauska ja valaiseva.
Kirjan sarjakuvataiteilijat ovat Mari Ahokoivu, Warda Ahmed, Henri Gylander, Filippa Hella, Olli ”Hillo” Hietala, Otso Höglund, Antti Kyrö, Reetta Laitinen, Annukka Mäkijärvi, Milla Paloniemi, Henna Räsänen, Julia Stein, Aino Sutinen, Tuukka Teponoja ja Suvi Tirronen.
Osa sarjakuvista on julkaistu Voima-lehdessä vuonna 2014.
Into marssittaa lauantaina 27.8. Tampereen Työväenkirjallisuuden päivään kattavan kavalkadin uutuuskirjailijoita. Mukana myös muhkea myyntipöytä.
“Gustafsson on kylvänyt romaaniinsa teemoja ja ajatuksia monesta eri ilmansuunnasta. Niiden lopullinen tulkitseminen jää lukijan omille harteille, eikä tienviittoja väännetä rautalangasta. Hienosti toimii myös kirjailijan kieli, joka soi kauniisti ja tyylikkään tiiviisti.” HS, 14.8.2016
Into 2016 nonstop Työväenmuseo Werstaan Bertel-salissa:
11.45 Esko Seppänen: Mistä Suomi vaikenee? Kyytiä saavat kaikki yksityiset ja julkiset instituutiot, joille on edullista, että niiden asioista vaietaan.
12.05 Matti Salminen: Toisinajattelijoiden Suomi Kattava katsaus suomalaisiin toisinajattelijoihin, joista virallinen historiantutkimus yleensä vaikenee.
(ESIINTYMINEN PERUTTU: 12.25 Pentti Sainio: Armeijan hukatut miljardit Suomen sotajohto on tehnyt miljardien eurojen hankintoja, jotka eivät palvele kotimaan puolustusta vaan enemmänkin Yhdysvaltain ja Naton tarpeita. Onko pieni sisäpiiri harhauttanut eduskuntaa?)
12.45 Pekka Lehtonen: Tehtävä Tallinnassa Neuvostopropagandaa ja itsenäisyysinnostusta 1960-luvulla Tallinnassa asui kolme suomalaista. Yksi heistä oli nuori Pekka Lehtonen, joka työskenteli Tallinnan radion suomenkielisessä toimituksessa.
13.05 Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita Isoaro päivittää suuren aiheen, äitiyden, nettipalstoilla kuohuvien ”mommy warsien” aikakauteen. Runot tarkastelevat odotusta, synnytystä ja äitiyden ensiaskelia rehevällä elämänilolla ja huumorilla.
13.25 Laura Gustafsson: Korpisoturi Gustafssonin kolmas romaani katsoo ihmistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan. Se on tutkielma selviytymisstrategioista, yhteisöstä ja siitä, miten ihminen on lyhyessä ajassa menettänyt kosketuksen maahan, kaiken perustaan.
Laura Gustafssonin odotettu Korpisoturi on vihdoin saatavilla Innon verkkokaupasta! Helsingin Sanomat arvio Gustafssonin kolmatta romaania hyvin myönteisesti: Gustafsson on kylvänyt romaaniinsa teemoja ja ajatuksia monesta eri ilmansuunnasta. Niiden lopullinen tulkitseminen jää lukijan omille harteille, eikä tienviittoja väännetä rautalangasta. Hienosti toimii myös kirjailijan kieli, joka soi kauniisti ja tyylikkään tiiviisti.HS, 14.8.2016
Korpisoturi on kertomus Ahmasta, maailmanloppua odottavasta miehestä, joka muuttaa erakoksi Itä-Suomen syrjäseudulle. Ahma aikoo seistä omalla maallaan ase kädessä, ja turvautua varmuusvarastoonsa. Yhteiskunta romahtaa kuitenkin nopeammin kuin hän osaa odottaa tai toivoa. Valta on niillä, jotka sen ottavat. Vaikka mies on itsenäinen, säälimätön ja omavarainen, naisista ei kuitenkaan valitettavasti niin helpolla pääse. Korpisoturi katsoo suomalaisen yhteiskunnan nykytilaa, ja tutkii tuoreella tavalla sitä, mitä oikeastaan on isänmaa ja suomalaisuus.
Kirjailija Laura Gustafsson. // Kuva: Markus Sommers
Laura Gustafsson (s. 1983) on helsinkiläinen kirjailija ja näytelmäkirjailija. Esikoisteos Huorasatu (2011) nousi Finlandia-ehdokkaaksi ja on julkaistu Saksassa ja Ranskassa ja kääntyy parhaillaan turkiksi. Toinen romaani Anomalia (2013) on ilmestynyt myös ranskaksi. Laura Gustafsson on Terike Haapojan kanssa Flow Festivalin 2016 vuoden taiteilija. He kokoavat parhaillaan Helsingin Suvilahteen Museum of Nonhumanity – Epäihmisyyden museota. Näyttely on esillä 2.-29.9.2016.
Laura Gustafsson: KORPISOTURI
Into kauno, 258 sivua, sidottu
Matti Salmisen uutuusteos Toisinajattelijoiden Suomi (Into Kustannus 2016) on kattava katsaus suomalaisiin toisinajattelijoihin, joista virallinen historiantutkimus yleensä vaikenee. Teoksen johtoajatuksena on kysymys siitä, miten käy yksilölle, joka ajattelee vallitsevan mielipiteen vastaisesti.
Salminen on käyttänyt kolmea kriteeriä valitessaan toisinajattelijoita, joista hän kirjoittaa. Salmiselle toisinajattelijan tärkeimmät piirteet ovat itsenäinen ajattelu, rohkeus ja vahva huoli muista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta. Näillä perusteilla teokseen on valikoitunut sellaisia henkilöitä kuin Maiju Lassila, Erkki ja Katri Vala, Elvi Sinervo, Hella Wuolijoki, Paavo Haavikko, Jörn Donner, Arvid Järnefelt, Erno Paasilinna ja Pentti Linkola, mutta myös yllättävämpiä nimiä kuten K. J. Ståhlberg ja Urho Kekkonen.
”Suomen täyttäessä ensi vuonna 100 vuotta kirjan aikaväliksi muodostui itsenäisyyden aika. Tältä ajalta suomalaisista toisinajattelijoista ei ole kirjoitettu yhtenäistä teosta.”, Matti Salminen kertoo.
”Itsellenikin yllätykseksi kirjasta tuli eräänlainen toisinajattelevan Suomen historia, virallisen kansallisen kertomuksen kääntöpuoli.” Salminen kuvailee teostaan.
Salmisen lähestymistapa aiheeseensa on ennakkoluuloton: hän hyödyntää kohdehenkilöidensä omaa kirjallista aineistoa kokonaisuudessaan. Asiatekstien, päiväkirjojen ja muistelmien lisäksi luetuksi tulee myös proosatekstejä ja runoja.
Matti Salminen on yhteiskuntatieteiden maisteri, tietokirjailija ja toimittaja. Toisinajattelijoiden Suomi on Salmisen viides tietokirja. Edellisiin tietokirjoihin kuuluvat mm. Yrjö Kallisen ja Pentti Haanpään elämäkerrat. Hän on myös toimittanut useita Haanpään teoksia.
