Kyseessä saattaa olla merkittävin suomalaisen kaunokirjallisuuden saama huomionosoitus sitten Frans Emil Sillanpään Nobelin.
Risto Isomäen romaani Con rit on jännityskertomuksen muotoon kirjoitettu tutkielma siitä, voisivatko vanhat myytit valtamerissä elävästä suuresta käärmemäisestä hirviöstä perustua oikeasti olemassa olevaan tai ainakin olemassa olleeseen eläimeen.
Isomäki alkoi kirjoittaa kyseistä romaania, kun hän ymmärsi, että eri puolilla maailmaa asuneet kansat olivat jo tuhansia vuosia sitten kuvanneet merissä elävän suuren käärmeen veistoksissa ja piirroksissa anatomisesti kovin samalla tavalla.
Suurella merikäärmeellä, merilohikäärmeellä tai suurella merisatajalkaisella oli kaikissa maanosissa eteenpäin katsovat silmät, töyhtö päässä, jaokkeinen ruumis ja joukko kolmiomaisia eviä ruumiin kummallakin puolella.
Merissä elävä käärmemäinen olento on muinaisina aikoina ollut yksi lukemattomien eri kansojen tärkeimmistä jumalista. Atsteekit kutsuivat sitä Quetzalcoatliksi ja mayat Kukulkaniksi. Intiassa ja Indonesiassa suuri merikäärme oli Naga, Myanmarissa Nyan ja Kiinassa Kih-thiau.
Vietnamissa eläintä kutsutaan edelleen Con ritiksi tai Con retiksi. Nimi tarkoittaa sata- tai tuhatjalkaista ja viittaa suuren merikäärmeen ruumiin kummallakin puolella erottuviin kymmeniin pitkänomaisiin eviin.
Isomäki nosti romaaninsa nimeksi salaperäisen merieläimen vietnamilaisen kutsumanimen, koska se vaikutti anatomisesti tarkimmalta ja oikeaan osuvimmalta, ikään kuin vietnamilaiset tuntisivat eläimen paremmin kuin kukaan muu. Isomäen mukaan tämä johtuu todennäköisesti Tonkinin eli Pohjois-Vietnamin lahdella meren keskellä sijaitsevista noin kymmenestä tuhannesta sokeritoppavuoresta, joiden rinteiltä eläintä on usein voinut tarkastella koko komeudessaan myös ylhäältä päin, niin että kaikki sen evät ovat näkyneet.
Con rit ilmestyi alun perin jatkokertomuksena Seura-lehdessä. Tammi julkaisi tarinan romaaniversion vuonna 2011. Romaani ilmestyi vuonna 2023 Vietnamiksi Bui Viet Hoan kääntämänä ja Vietnamin Naisten Kustantamon julkaisemana, ja saavutti heti laajaa julkisuutta Vietnamin tiedotusvälineissä.
13. tammikuuta 2024 Vietnamin Kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriö valitsi Con ritin vuoden 2023 kymmenen merkittävimmän kirjan listalle ainoana ulkomaisena teoksena. Samalla Con ritistä tuli ensimmäinen ei-vietnamilainen kirja, jonka on koskaan vastaanottanut tämän tärkeimmän kirjallisuudelle Vietnamissa jaettavan tunnustuksen.
Con rit aloitti Isomäen tuotannossa Cryptid Hunt– eli Kryptidien metsästäjät-nimisen sarjan.
Teossarjan toinen osa, Viimeinen erämaa, ilmestyi viime syksynä ja kolmas osa eli Krakenin saari on Isomäen mukaan tekeillä.
Into Kustannus valmistelee yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa Con ritin julkaisemista myös kiinaksi, koreaksi, japaniksi ja indonesiaksi.
MUINAISTEN MYYTTIEN UUDELLEEN KIRJOITTAJA
Risto Isomäki tunnetaan parhaiten yhtenä “Climate Fictionin” eli ilmastonmuutoksesta kertovan kaunokirjallisuuden kansainvälisistä uranuurtajista. Hänen kaunokirjallinen tuotantonsa on kuitenkin keskittynyt ennen kaikkea ihmiskunnan vanhimpien myyttien uudelleen kirjoittamiseen ja ikivanhojen legendojen alkuperäisen merkityksen etsimiseen erilaisten vuosituhansien varrella syntyneiden kerrosten alta.
Isomäen tunnetuin romaani Sarasvatin hiekkaa esitti uudenlaisen Atlantis-teorian. Isomäen mukaan tarina Atlantiksesta on lähes varmasti syntynyt Intian länsirannikolla, eli alueella jolta on todella löytynyt suurien meren alle jääneiden kaupunkien raunioita. Pasi Malmi, Tommaso Iorco ja Ranajit Pal ovat sittemmin argumentoineet Isomäen teorian puolesta Atlas and Heracles-nimisessä teoksessa.
Sarasvatin hiekan jatko-osa Vedenpaisumuksen lapset esitti uuden version niin sanotusta vesiapinateoriasta ja kysyi, voisivatko tarinat merenneidoista tai vesi-ihmisistä olla kaikuja oman lajimme kaukaisesta menneisyydestä.
Viiden meren kansa kirjoitti uudelleen Kalevalaan, muinaisiin ihmeteräksiin, Rapolan muinaislinnaan, jätinkirkkoihin sekä Lalliin ja piispa Henrikiin liittyviä tarinoita. Viiden meren kansa ja Kurganin varjot kysyivät, elikö Ukrainassa ja Volgan mutkassa todella aikoinaan jonkinlaisia amatsoneja ja onko osa omista esi-isistämme edustanut juuri heidän kulttuuriaan.
Viimeinen erämaa puolestaan toteaa, että viikinkien ja muiden muinaisten skandinavien legendat koko maailman syleilyynsä sulkeneesta maailmankäärmeestä eli Jormungandirista tai Midgårdsormenista olivat tavallaan totta. Valtameren pohjalla kulkeva 70 000 kilometrin pituinen vuoristo eli valtameren keskiselänne näyttää nimittäin kartalla suunnattomalta käärmeeltä, joka on juuri nielaisemassa Taymyrin niemimaan avoimeen kitaansa.
“VIETNAM VOI NÄYTELLÄ ISOA ROOLIA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASSA”
“Olen totta kai erittäin iloinen siitä, että Con rit käännettiin vietnamiksi”, sanoo Isomäki. “Se on tuonut vietnamilaiseen keskusteluun monia uusia ilmaston muutokseen liittyviä uhkakuvia ja ratkaisukeinoja.”
Con rit puhuu meriveden happamoitumisen vaikutuksista ja siitä, että ilmaston lämpeneminen uhkaa synnyttää ratkaisevasti aiempaa voimakkaampia ja tuhoisampia supertaifuuneja. Kirjan jälkisanoissa todetaan, että Vietnam voisi näytellä merkittävää maailmanlaajuista roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa muun muassa edistämällä kasvispainotteisempaa ruokavaliota sekä kalkkikiven käyttöä hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä.
“Vietnamilaiset ovat tietysti olleet erityisen innostuneita siitä mahdollisuudesta, että koko Vietnamin symboli eli merilohikäärme on saattanut olla oikeasti olemassa”, toteaa Isomäki.
“Vietnamin pääkaupungin eli Ha Noin nimi tarkoittaa yksinkertaisesti Veden Keskellä, tai Joen Keskellä, mutta kun kaupunki perustettiin tuhat vuotta sitten sen nimi oli Thang Long eli Nouseva Lohikäärme. Ehkä Con ritit nousivat tuhat vuotta sitten Punaista jokea pitkin Ha Noihin asti, mutta näin ei enää ollut 1800-luvulla kun kaupungin nimi muutettiin.”
“VIETNAM OLISI TÄRKEÄ MAA MYÖS EUROOPALLE”
Isomäen mukaan Vietnam on todennäköisesti yksi tulevan maailman kymmenestä vaikutusvaltaisimmasta maasta.
“Muun muassa Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat nykyään Vietnamin suosiosta, Yhdysvaltojen ja Kiinan presidentit vierailivat juuri siellä melkein perä perää. Xi Jinping jätti kuitenkin jostakin syystä Con ritin julkistamistilaisuuden väliin ja tuli Vietnamiin vasta seuraavana päivänä”, vitsailee Isomäki.
“Vietnam on nouseva taloudellinen ja teknologinen mahtimaa ja sillä on maailman toiseksi suurimmat harvinaisten maametallien varannot, heti Kiinan jälkeen”, sanoo Isomäki.
“Nykyaikainen tietotekniikka ja kaikki vihreän siirtymän teknologiat ovat riippuvaisia harvinaisista maametalleista. Länsimaiden suurimmat esiintymät ovat Yhdysvalloissa ja Australiassa, jolla on kuitenkin yhteensäkin vain jokunen prosentti maapallon mannerten yhteenlasketuista varannoista. Jos Eurooppa ei halua ostaa harvinaisia maametallejaan Kiinasta tai Venäjältä, myös sen kannattaisi lähentää suhteitaan Vietnamiin.”
Risto Isomäeltä ilmestyi vuonna 2023 Maailmanparantajan muistelmat ja Viimeinen erämaa. Kesällä 2024 ilmestyy Pimeän pilven ritarit ja Pimeä jää.
