Painajaispiskit on alakouluikäisille suunnattu vauhdikas ja jännittävä äänikirjasarja.
Mielenkiintoisia koirapersoonia
Kirja kertoo 8-vuotiaasta Antonista, joka tapaa naapurustossaan toinen toistaan mielenkiintoisempia koirapersoonia ja pääsee selville kotikoirien ja metsässä asustelevien hirviömäisten hurttien ikiaikaisesta taistelusta.
Antonin kerrostalon rappuun on muuttanut paljon koiria, joten hän alkaa tarjota koiranulkoilutuspalveluita. Ensimmäisenä Anton saa ulkoilutettavakseen pörröisen ja äreän sekarotuisen Pulsun, vaikka paljon mieluummin Anton olisi ulkoiluttanut naapurin suloista Nöpöä.
Kävelyretkellään Pulsun kanssa Anton huomaa, että lähimetsässä tapahtuu jotain uhkaavaa ja outoa. Aivan kuin joku pelottava olento vaanisi heitä. Sitten Nöpö katoaa ja Pulsu johdattaa Antonin hurjalle etsintäretkelle lähimetsään. Löytääkö Anton ja Pulsu poloisen Nöpön, ja mitä lähimetsässä oikein lymyilee?
Ikäsuositus äänikirjasarjalla on 7-12 vuotta.
Äänikirjasarja nyt äänikirjapalveluissa.
Miina Supinen on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja luovan kirjallisuuden opettaja. Hän on kirjoittanut useita kiiteltyjä romaaneja sekä aikuisille että lapsille. Supisen teoksille on ominaista maagiset sävyt ja terävä huumori.
Petra Partanen on espoolainen kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kahden lapsen äiti. Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt maagisen realismin elementein maustettu lastenkirja Tyttö ja musikantti (Sunkirja 2019).
Kiitetyn Subutex-kaupungin kasvatit -kirjan kirjoittaja Laura Juntunen kertoo uutuudessaan Tyttö joka en oman tarinansa ja kytkee omat kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään. Teos on ainutkertainen puheenvuoro mielenterveydestä, väkivallasta ja tyttönä olemisen vaikeudesta.
”Olen viisitoistavuotias ja minulle on tehty toistuvasti seksuaaliväkivaltaa parin kuukauden sisällä. En puhu tapahtuneesta kenellekään, sillä silloin siitä tulisi liian todellista – ja olen varma, että sitä minun mielenterveyteni ei enää kestäisi.”
Yläkoulun alkaessa Juntunen sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Pian hän huomasi elävänsä maailmassa, jossa nuorella tytöllä ei ollut lainkaan ääntä.
Juntunen kytkee syvät jäljet jättäneet kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään ja murtaa niihin liittyviä stigmoja
Kirja pureutuu yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin Juntusen omien kokemusten kautta. Juntunen kirjoittaa vimmaisesti ja koskettavasti elämästään, joka ei ollut omissa käsissä. Hän kytkee omat kokemuksensa laajemmin yhteiskunnalliseen näkymään ja tutkii tarkkanäköisesti nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpäisee tyttöjen ja naisten elämää lapsesta aikuisuuteen saakka.
”Niinhän meille on aina opetettu, vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen. Älä nouse autoon, älä mene yhteenkään asuntoon, älä jää miehen kanssa kaksin. Varsinkaan illalla tai yöllä, suden hetkinä, kun ihminen on heikoimmillaan.”
Seksuaaliväkivallasta vaietaan puhumisen sijaan. Aikuiset hyssyttelevät ja nuoret jäävät yksin kokemustensa kanssa.
”Meidän pitäisi puhua tästä. Meidän aivan ehdottomasti täytyisi istua alas ja käydä kaikki läpi, käsitellä yhdessä se, mitä minulle tapahtui ja mitä se tarkoittaa, kuinka traumatapahtumat vaikuttavat ihmiseen ja mitä voin nyt odottaa. Mutta ehkä minä olen niin vakuuttava ja ehdoton sanoessani, ettei tästä saa puhua, että niin tosiaan käy. Me emme puhu tästä enää. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen ei tapahdu mitään.”
Tyttöjen asema päihdemaailmassa
Kirja tarttuu tyttöjen rooliin päihdemaailmassa: maailmassa, jossa nuorten tyttöjen äänet ovat vaimennettuja ja he elävät miesten varjossa, miesten mielipiteiden, odotusten ja tahdon alaisina.
”Olen näytellyt tytön roolia päihdemaailmassa jo monta vuotta. Tiedän tarkalleen, mitä minulta odotetaan. Kuljen kaupungilla Ahman matkassa. Puhun, nauran ja vitsailen, mutta pidän koko ajan silmällä Ahman kasvoja. Seuraan hänen tunnetilojaan ja mielipiteitään, ja olen olemassa niiden mukaisesti.”
Teos ilmestyy 8.3.2024. Äänikirjan lukee Fanni Noroila.
Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissa. Hänen esikoisteoksensa Subutex-kaupungin kasvatit (Into, 2022) sai runsaasti kiitosta ja oli ehdolla Botnia-palkinnon saajaksi.
Eläinten kanssa koko elämänsä viettänyt Aura Koivisto kertoo kirjassaan Elämä eläinten kanssa, millaista oli kasvaa Korkeasaaressa eläinten ja luonnon keskellä. Minkälainen oli lapsuus eläintarhassa ja miten se vaikutti hänen käsityksiinsä elämästä eläinten kanssa?
”Kun kotona on asustanut villieläimiä, voisi ajatella, että voimallisimmat muistot ovat jonkinlaisia kommelluksia, ehkä jopa uhkaavia tai vaarallisia tapahtumia. Useimmat villit kotihoidokkimme olivat kuitenkin pienokaisia, joten hankaluudet liittyivät lähinnä niiden aiheuttamiin sotkuihin. Dramaattisten kuvioiden sijaan ensimmäisenä mieleeni tulevat hoivaamiseen ja yhdessäoloon liittyvät tunnelmat. Ennen kaikkea kosketukset. Miltä tuntuivat tiikerinpennun isot ja pulleat polkuanturat tai ahmanpentujen pehmeän villava turkki.”
Koivisto on elänyt myös koko aikuisen elämänsä eläinkumppaneiden seurassa, oli kyse sitten hevosista, koirista, linnuista tai metsien pienimmistä elollisista. Miten eri eläinkumppanit ovat ohjanneet hänen elämäänsä?
Eläinkumppaneiden katsominen uusin silmin
Maanläheiset ja lämpimät esseet saavat lukijan tarkastelemaan omia asenteitaan ja katsomaan eläinkumppaneitaan uusin silmin. Muut eläimet ovat seuralaisina usein huomattavasti mielenkiintoisempia kuin ihmiset, ja niiden elon astiminen kaikilla mahdollisilla tavoilla vie olemisen ihmeen äärelle.
”Muunlajisten ymmärtäminen on erityisen velvoittavaa silloin, kun eläimet ovat meistä riippuvaisia.”
”Korkeasaaressa kotimme hoidokit olivat usein orpolapsia, joille läheisyys, sylissä oleminen ja muut hellät kosketukset olivat suoranainen elinehto.”
Ihminen eläimenä muiden joukossa
”Ihminenkin on eläin. Olemme nisäkkäitä, kädellisiä ja ihmisapinoita. Mutta osaammeko olla muiden eläinten kanssa ihmisiksi?”
Omien kokemustensa rinnalla Koivisto käsittelee eläintutkijoiden, luontokuvaajien ja muiden ihmisten suhdetta eläimiin.
”20–30 viime vuoden aikana tietämys muiden lajien henkisistä kyvyistä on valtavasti lisääntynyt. Jos aiemmin eläimet saatettiin nähdä vain ärsykkeisiin reagoivina ”luontokappaleina” ja niiden käyttäytyminen selitettiin ”vaistoilla”, nyt tällaista pidetään vähättelevänä. Kerta toisensa jälkeen tutkimukset ovat osoittaneet eläimillä olevansellaisia kykyjä ja ominaisuuksia, joita aiemmin on pidetty vain ihmisille kuuluvina.”
Kirja nyt kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Johanna Kokko.
Yhden Ruotsin menestyneimmän feelgood-kirjailijan Camilla Davidssonin Viikunapuun varjossa kertoo elämän rakentamisesta uudelleen, uskalluksesta ja antautumisesta jollekin uudelle. Kirja on itsenäinen jatko-osa menestysromaanille Pikkuinen unelmien kaksio.
Susanne on omistanut perheelleen koko elämänsä, mutta nyt aikuiset tyttäret Sofia ja Lovisa ovat vieraantuneet ja aviomies Lars on yhtäkkiä jättänyt hänet nuoremman naisen takia. Susanne joutuu luomaan itselleen kokonaan uuden elämän. Ensin pitää löytää asunto, sitten uusi työpaikka, ja jonnekin on hävitettävä perheen huvilan taloustavarat.
Onneksi Gotlannin nurkassa on vanha maitokauppa, perintö, jonka Susanne aikoi myydä mutta joka toimii nyt väliaikaisena varastona huonekaluille ja laitteille. Kesäpaikan rauhassa ja hiljaisuudessa hän selvittää ajatuksiaan ja kerää voimia avioeron jälkeen. Kun komea mutta röyhkeä naapuri ilmestyy paikalle ja haluaa ostaa kirjan, käynnistyy tapahtumaketju, joka nostaa Susannen takaisin elämään. Uskaltaako hän sanoa kyllä kaikelle uudelle?
Kirja nyt kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Kirjan on kääntänyt Sirpa Parviainen. Äänikirjan lukee Maija Lang.
Camilla Davidsson kirjoittaa laadukasta viihdettä ja on yksi Ruotsin menestyneimmistä feelgood-kirjailijoista. Hänen kirjojansa on myyty Ruotsissa jo puoli miljoonaa kappaletta ja Pikkuista unelmien kaksiota yli 80 000 kappaletta.
Into Kustannus, Genelec ja Silencio ovat tuottaneet maailman ensimmäisen immersiivistä eli ympäröivää (3D) ääntä sisältävän lastenkirjasarjan. Kolmiulotteisuus syventää kuunteluelämystä ja mullistaa äänikirjojen tuotantotavat.
Genelec on maailman johtava äänen ammattilaisten kuten musiikintekijöiden sekä TV- ja elokuvastudioiden käyttämien äänentoistolaitteiden kehittäjä ja valmistaja. Silencio on Suomen johtava äänikirjastudio, joka on vuodesta 2007 alkaen tuottanut tuhansia suomenkielisiä äänikirjoja. Into on edelleen suomalaisessa omistuksessa oleva keskikokoinen kustantamo, joka on laajentamassa toimintaansa myös monille suurille aasialaisille ja eurooppalaisille kielialueille.
Into, Genelec ja Silencio tuottivat keväällä yhdessä “Mitä karhu sanoo?” -nimisen lastenkirjan, josta tuli maailman ensimmäinen immersiivistä ääntä hyödyntänyt lastenkirja.
Mitä eläimet sanovat? -sarjan äänikirjat ovat nyt saatavilla suomenkielisissä ääni- ja e-kirjapalveluissa niin sanottuina binauraalisina versioina, mikä tarkoittaa sitä, että niiden kolmiulotteisesta äänimaailmasta on mahdollista nauttia kuuntelemalla ne tavallisilla kuulokkeilla – siis myös ilman vielä täydellisemmän immersiivisen kokemuksen mahdollistavaa monikanavakaiuttimen äänentoistojärjestelmää.
Immersiivisyyden ansiosta kirjojen monenlaiset eläinäänet sekä muut metsän suhinat ja rapinat synnyttävät aivan uudenlaisen äänimaailman ja kokemuksen.
Into Kustannus alkaa levittää “Mitä eläimet sanovat?” -äänikirjojen englanninkielistä versiota maailmanlaajuisesti näillä näkymin kolmen kuukauden päästä eli huhtikuussa
Kolmiulotteisuus mullistaa äänikirjojen tuotannon
Immersiivisellä äänellä tarkoitetaan monikanavaista tilaäänimaailmaa, jossa kuulemme äänet kolmiulotteisesti samaan tapaan kuin tosielämässä tai luonnossa. Immersiivistä ääntä tuottava teknologia luo vaikutelman, että ääni tulee kaukaa tai läheltä, vasemmalta tai oikealta, tai että se liikkuu ympärillämme. Toisin sanoen immersiivinen tai binauraalinen ääni jäljittelee sitä, miten korvat vastaanottavat ääntä tosielämässä ja luo tätä kautta kolmiulotteisen, tilan kokemusta korostavan äänimaiseman.
Immersiivistä ääntä hyödynnetään jo laajalti elokuvissa, peleissä ja musiikissa, sekä enenevässä määrin myös mainonnassa.
“Äänen digitalisointiin perustuva immersiivinen ääni on ehdottomasti yksi tärkeimmistä kehitysaskelista äänen moniulotteisen tuottamisen ja toistamisen historiassa”, sanoo Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian.
“Immersiivisen äänen nousu tulee vaikuttamaan olennaisesti moniin eri taiteenaloihin. Se mullistaa myös äänikirjojen tuotantotavat ja niiden ihmisille tuottaman kokemuksen. Immersiiviäänen suosio tulee kasvamaan nopeasti lähitulevaisuudessa, kun ihmiset pääsevät kokemaan ääniä moniulotteisina eli sellaisina kuin he aistivat ne luonnossa.”
“Immersiivisyys ei ainoastaan paranna tarinankerrontaa, vaan myös syventää kuunteluelämystä. Immersiivinen ääni on tulevaisuudessa erottamaton osa ei vain elokuvia ja musiikin kuuntelua, vaan myös äänikirjoja.”
“Olemme innoissamme siitä, että saamme olla yhdessä Into Kustannuksen kanssa kehityksen eturintamassa avaamassa uudenlaisia mahdollisuuksia ihmisille ja kirjallisuudelle. Tämä on merkittävä kansainvälinen avaus ja odotamme innolla, millaisia uusia maailmoja se pian synnyttää”, sanoo Siamäk Naghian.
Lisätiedot:
Essi Tapaninen, äänikirjatuottaja Into Kustannus Oy
045 678 5904
Siamäk Naghian, toimitusjohtaja, Genelec Oy
040 8347980
Lupa olla tyttö -kirja muistuttaa jokaisen tytön ja naisen oikeudesta elää pelkäämättä. Teoksessa on äänessä lähes 30 eri-ikäistä tunnettua naista, joista kukin tahollaan on kokenut seksuaalisuutta loukkaavaa häirintää tai todistanut ilmiön olemassaolon muuta kautta. Kirjaprojekti käynnistyy mesenaattikampanjalla.
Haluamme koota yhteen tarinoita, jotka auttavat meitä kaikkia ymmärtämään, että jokaisella on rajat, joita täytyy kunnioittaa. Ja että jokaisella on oikeus olla maailmassa omana itsenään. Lupa olla tyttö -kirjan kirjoittajat muistuttavat omien tarinoidensa kautta nuoria tyttöjä siitä, että jokaisella on lupa elää rauhassa. Rauhassa ahdistelulta ja epäasialliselta käytökseltä, ilman pelkoa, häpeää ja hiljentämistä.
”Meidän on opetettava tytöillemme, että seksuaalisuutta loukkaava häirintä ei ole koskaan hyväksyttävää. Siitä saa kertoa, siitä saa puhua ja sen uhriksi joutumista ei tarvitse hävetä eikä yhdenkään tytön pidä pelätä vain siksi, että hän on tyttö.”
Fatim Diarra
”Jokaisen tytön pitäisi saada olla tyttö rauhassa. Heidän pitää tietää, ettei mikään tapa olla tyttö, mitkään persoonallisuuden piirteet tai tapa pukeutua oikeuta seksuaalisuutta loukkaavaa häirintää. Tämä kirja toimii muistutuksena siitä.”
Iida Tani
Kirjan kirjoittajia ovat: Roosa Rahkonen, Ina Mikkola, Minja Koskela, Fatim Diarra, Eva Biaudet, Adina Nivukoski, Nasima Razmyar, Sara Al Husaini, Eekku Aromaa, Iida Tani, Laura Juntunen, Mercedes Bentso, Erika Helin, Jenni Kynnös, Laila Lindqvist, Raisa Omaheimo, Meeri Koutaniemi, Katri Ylinen, Riina Tanskanen, Marja Kihlström, Josefiina Lahtinen, Sini Korpinen, Nuppu Oinas, Kirsi Piha, Heli Sutela, Hennariikka Laaksola, Clarissa Jäärni, Ida Paul, Piritta Hagman ja Linnea Vihonen.
Tue tärkeän kirjan toteutumista ostamalla Mesenaatti-sivustolla olevia vastikkeita. Vastikkeita on useita erilaisia mm. Lupa olla tyttö -painotuore kirja. Mesenaatti.me on verkkosivu, jonka avulla kerätään joukkorahoitusta erilaisille kampanjoille.
Mesenaattikampanjan kautta kerätyillä varoilla katamme kirjoittajien ja kirjan toimittajien palkkiot ja samalla tuemme Naisasialiitto Unionin häirinnän vastaista työtä.
Uhrin silmäluomiin viilletään rastit, hän ei saa nähdä. Pimeä mökki piilottaa sadistisen kohtaamisen. Tuuli työntyy seinälautojen välistä ja tuo kylmyyden sisään.
Huone on täynnä tahmeaa verta, kun rikostutkija Kasper Rahkola tiimeineen saapuu paikalle. Turun poliisin rikostutkijat aloittavat hurjan tutkinnan, jonka kirjailija punoo lukijalle taitavasti askel askeleelta auki.
Sanna Kotajärvi tarjoilee uutuusdekkarissaan Pimeän peto aukottoman tarkkaa rikostutkintaa, joka viehättää dekkareiden suurkuluttajaakin. Juoni kehkeytyy taitavasti edeten, eikä ole heti selvää, mikä on johtanut raakaan veritekoon tai mistä siinä lopulta on kysymys. Mitä paikalta löytyvät tavarat oikein merkitsevät?
Samaan aikaan Turun poliisin tutkintatiimin Kasper Rahkolan ihmissuhdekiemurat sekoittavat pakkaa. Voimakastahtoinen kollega valitsee hetket, jolloin hän haluaa läheisyyttä ja määrää tilanteen kulun. Aiempaa menetystään poteva Rahkola joutuu pyöritykseen, jota hän ei aina hallitse. Lisäksi tutkintaryhmän on selvitettävä välillä omiensakin tekemisiä, jotka eivät kestä päivänvaloa.
Pimeän petoon upea avaus pohjoismaisen dekkarin ystäville ja aloittaa Pimeydenkylväjät-kirjasarjan.
Raumalaislähtöinen Sanna Kotajärvi on lääkekehitysalalla työskentelevä bioanalyytikko. Hän asuu Turussa 15- ja 10-vuotiaiden lastensa ja kissojensa kanssa. Bioanalytiikan lisäksi Kotajärveä kiinnostaa ihmisen anatomia ja biologia, ja ihmismielen kerrokset. Kotajärvi sukeltaakin Pimeän pedossa ihmisen pimeään puoleen ja yksi osa kirjan taustatyötä oli pureutua psykopatiaan.
Huolellinen poliisityön taustatutkimus antaa vakuuttavan tunteen rikostutkinnan vaiheista, Kotajärvi kuljettaa mukanaan toimivaan poliisityöhön ja palvelee dekkareihin uppoutuvaa lukijaa. Varsinaisia kirjallisia esikuvia Kotajärvellä ei ole, mutta hän kokee Satu Rämön tuotannon hengenheimolaisekseen.
”Viehätyn arvoituksista ja nokkelista johtolangoista, sekä tosielämän murhamysteereistä, siksi minusta tuli dekkaristi.”
Kirja nyt kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Markus Niemi.
Ville-Juhani Sutinen tarttuu uudessa historiallisessa romaanissaan kaunokirjallisuudessa vähän käsiteltyyn aiheeseen. Paratiisista on ensimmäinen kattava historialliseen aineistoon nojaava romaani metsäsuomalaisista ja Uuden Ruotsin siirtokunnasta Amerikassa. Fiktiivinen tarina pohjaa tositapahtumiin, ja se aloittaa kolonialismia peilaavan Uusi maailma -romaanitrilogian.
Eeppinen teos kertoo 1600-luvulla Ruotsin erämaahan lähteneistä suomalaisista ja vuonna 1638 Pohjois-Amerikkaan perustetusta Uuden Ruotsin siirtokunnasta, johon metsäsuomalaisia karkotettiin. Sutinen havainnoi teoksen päähenkilöiden Sofien ja Lukin silmin elämän reunaehtoja uuden ajan alussa, jossa taudit ja tuntematon riivaavat. Romaani tarkastelee ihmisten haaveita ja pelkoja ja kysyy myös taidokkaalla kielellään, millaista on mennä maailmaan, jonka rajoja ei tunne.
Monet maattomat lähtivät Suomesta paremman elämän toivossa emämaa Ruotsin suuriin metsiin. 1600-luvun edetessä suomalaisten laaja kaskeaminen alkoi häiritä ruotsalaisten jokilaaksokylien elämää, ja lisäksi kasvava kaivosala ja ruukit tarvitsivat rautamalmia ja polttopuuta, joita oli suomalaisten asuttamalla tienoolla. Metsäsuomalaisista haluttiin eroon ja heitä koetettiin häätää monin tavoin. Niille, jotka eivät muuten suostuneet jättämään kotejaan, keksittiin uusi rangaistus karkottamalla heidät Pohjois-Amerikkaan, jota Ruotsi oli kolonisoimassa Englannin, Ranskan ja Hollannin rinnalla. Näin jopa sadat suomalaiset päätyivät nykyisen Delawaren alueelle asuttamaan ensimmäisten eurooppalaisten joukossa uutta maailmaa. Uuden Ruotsin parista sadasta asukkaasta arviolta puolet oli suomalaisia.
”Aihe on kulkenut mukanani jo pitkään, siitä lähtien kun yli kymmenen vuotta sitten aloin tutkia amerikansuomalaisia”, Sutinen kertoo. ”Koska metsäsuomalaisten elämästä Amerikassa on melko vähän tietoa, oli luontevaa kirjoittaa siitä romaani ja luoda uudelleen kadonnut maailma. Sama päti päähenkilöihin: irtolaisista ja naisista on hyvin vähän jälkiä, joten heidät piti keksiä, jotta he olisivat totta.”
Romaani kertoo historiankirjoituksesta sivuun jääneiden marginalisoitujen metsäsuomalaisten elämästä
Paratiisista-romaani jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä kerrotaan päähenkilöiden kautta suomalaisten elämästä 1600-luvun alun Ruotsissa, toisessa osassa siirrytään samojen hahmojen mukana Pohjois-Amerikkaan. Teoksen alussa metsäsuomalaiset hylkäävät vastasyntyneen tyttärensä maantien varteen, ja myöhemmin noidaksi epäilty tyttö nai virkamiehen, joka vie hänet mukanaan Amerikkaan. Samaan aikaan Suomesta Keski-Ruotsiin muuttanut irtolaismies syyllistyy talvimarkkinoilla tappoon, ja rangaistuksena hänet lähetetään Uuden Ruotsin siirtokuntaan. Päähenkilöiden tiet risteävät uudessa maailmassa, ja kirja edetessä myös romaanin monien sivuhenkilöiden kohtalot limittyvät. Jotkut hahmoista, kuten pastori Holm, ovat historiallisia henkilöitä.
Teos valottaa historiankirjoituksesta sivuun jääneiden metsäsuomalaisten, kuten naisten, lasten, kiertolaisten ja muiden marginalisoitujen elämää. Uuden Ruotsin siirtokunnan prisman läpi teos havainnoi yleisemmin muun muassa kolonialismin, globaalien markkinoiden ja Amerikan syntyä. Romaanin keskeisiin juonteisiin nousee myös suomalaisten luontosuhde. Luonto oli toisaalta myyttinen maailma, joka otti ja antoi, toisaalta kaskeamisen ja raivaamisen avulla hallittu ja alistettu raaka-ainevarasto, johon alettiin suhtautua yhä enemmän hyödykkeenä.
Kirja ilmestyy kirjakauppoihin sekä e- ja äänikirjapalveluihin 15.2.2024.
Ville-Juhani Sutinen on kirjailija, kääntäjä ja valokuvaaja, jolta on ilmestynyt kymmeniä teoksia, niin runoutta, romaaneja, esseistiikkaa kuin tietokirjoja. Sutinen palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla 2022 esseekokoelmastaan Vaivan arvoista (Avain), ja hänen 2023 ilmestynyt teoksensa Hajonneen maailman käyttöohje(Into) on saanut runsaasti kiitosta. Kirjailijan edellinen romaani Liha (Into) ilmestyi vuonna 2020.
Nuorten aikuisten rikostrillerissä maailman parhaat varkaat kutsutaan kilpailemaan varkaiden valtiaan tittelistä. Yksi heistä pelaa kaikista korkeimmasta panoksesta: äitinsä hengestä.
17-vuotias Ross Quest on jo mestarivaras, ja erityisen taitava pakosuunnitelmien laatimisessa. Hänen suunnitelmansa paeta legendaarisesta rikollissuvustaan saa odottamattoman käänteen, kun hänen äitinsä henki joutuu uhatuksi.
Varkaiden valtias -kilpailu alkaa
Epätoivoisena Ross päättää osallistua Varkaiden valtias -kilpailuun, sarjaan vaarallisia kansainvälisiä ryöstöjä. Näissä turnajaisissa kilpakumppaneiden tappaminen ei ole tavatonta. Pääpalkintona on yksi toteutettu toive – ja se voi pelastaa Rossin äidin hengen.
Kun Ross saa tietää, että kilpailussa ovat mukana myös hänen vanha lapsuuden vihollisensa, sekä komea sujuvapuheinen poika, joka saattaa haluta varastaa hänen sydämensä, voittamisesta tulee vaikeampaa kuin hän kuvitteli.
Ketä huijata ja keneen luottaa?
Ross yrittää parhaansa mukaan pitää kiinni perheen motosta: älä luota keneenkään, jonka sukunimi ei ole Quest. Mutta kun panokset ovat näin korkeat, Rossin on päätettävä, ketä huijata ja keneen luottaa, ennen kuin aika loppuu. Vain yksi heistä voi voittaa.
“Varkaiden valtias on mestariteos! Rakastan kaikkea tässä kirjassa dramaattisista juonenkäänteistä kansainvälisiin tapahtumapaikkoihin ja hahmoihin. Kayvion Lewis on luonut nopeatempoisen ja dramaattisen tarinan, joka piti minut otteessaan alusta loppuun.” – Natasha Bowen, kirjailija.
Varkaiden valtias nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Kirjan on kääntänyt Jussi Kivi. Äänikirjan lukee Emma Louhivuori.
Kayvion Lewis kirjoittaa eskapistisia ja jännittäviä kirjoja nuorille aikuisille. Hän on entinen kirjastonhoitaja, joka on työskennellyt nuorten lukijoiden ja lasten kirjojen parissa kuusitoistavuotiaasta lähtien. Kun Lewis ei kirjoita, hän karkaa pakohuoneista, hyppää lentokoneista ja pakenee toisinaan vuoristoon opiskelemaan kungfua. Hän on alun perin kotoisin Louisianasta ja vierailee usein sukulaistensa luona Bahamalla. Nykyään hänet löytää New Yorkista – ainakin siihen asti, kunnes hän lähtee etsimään seuraavaa seikkailuaan.
Oliko rikoksen taustalla oikeudessa esitetty ryöstömotiivi vai mielentilatutkimuksessa esiin nostetut mielenterveysongelmat? Millaisia tieteilijöiden tekemiä kauheuksia historiasta löytyy? Keitä olivat Neuvostoliiton pahimmat sarjamurhaajat? Kuinka kotiäiti päätyy äärimmäiseen rikokseen?
Markku Tasala: Mies joka pelkäsi lunta
Toimittaja Markku Tasalan teos kuvaa kirvesmurhaaja Juho Heikkisen tarinan sekä valaisee kiehtovasti 1900-luvun alun oikeuskäytäntöjä ja mielenterveyden hoitomenetelmiä. Vuonna 1905 Raattaman kylässä Kittilässä murhattiin kirveellä kolme ihmistä. Tekoon syyllistynyt Juho Heikkinen tuomittiin syyntakeettomana ja yhteiskunnalle vaarallisena henkilönä pakkohoitoon. Markku Tasala piirtää tarkan kuvan murhayön tapahtumista ja Juho Heikkisestä henkilönä. Oliko äärimmäisen julman veriteon taustalla oikeudessa esitetty ryöstömotiivi vai mielentilatutkimuksessa esiin nostetut mielenterveysongelmat?
Markku Tasala on Hämeenlinnassa asuva toimittaja. Hän on aiemmin kirjoittanut mm. jatkosotaa ja kylmää sotaa käsitteleviä tietokirjoja. Raattaman kolmoismurhasta hän on kerännyt erilaista tutkimusmateriaalia jo vuosikymmenien ajan.
Äänikirjan lukee Petri Hanttu.
Sam Kean: Tappajat tieteen nimissä
Tiede tekee paljon hyvää maailmassa – yleensä. Joskus kuitenkin tieteilijöiden mennessä liian pitkälle jalot tavoitteet muuttuvat julmuudeksi. Yhdysvaltalaisen tietokirjailija Sam Keanin kirja kertoo tieteilijöiden tekemistä kauheuksista läpi historian sekä katsoo myös tulevaisuuteen, jossa lääketieteen kehitys saattaa johtaa uudenlaisiin tapoihin vahingoittaa toisiamme. Kirja osoittaa yhteyden Tuskegeen ihmiskokeiden, natsi-Saksan rikosten ja nykymaailman rokotevastaisuuden välillä sekä yhdistää 1950-luvun lobotomiat modernin mielenterveyshoidon puutteisiin.
Sam Kean on yhdysvaltalainen tietokirjailija. Hänen teoksensa kertovat tieteestä ja sen löydöksistä tarinallisessa muodossa. Hän on kirjoittanut muun muassa lehtiin The New York Times Magazine, Slate, Psychology Today ja The New Scientist.
Äänikirjan lukee Mikko Leskelä.
Katariina Bröms: Sarjamurhaajia idästä – Neuvostoliiton aika
Tunnetun podcastaaja Katariina Brömsin kirja sisältää viisi tositarinaa Neuvostoliitossa syntyneiden sarjamurhaajien elämästä, kammottavista rikoksista ja heidän uhreistaan sekä tarkastelee samalla ajan yhteiskunnallisia oloja, rikostutkijoiden toimintaa ja virheitä sekä sarjamurhaajien sairaita mielenliikkeitä. Andrei Tšikatilo, Sergei Rjahovski, Sergei Golovkin, Anatoli Onoprijenko ja Vasili Kulik – ovatko he Neuvostoliiton historian pahimmat tappajat? Millaisia yhteisiä tekijöitä voidaan löytää näiden vaarallisen rikollisten elämästä ja varsinkin lapsuudesta? Mikä ajaa ihmisen tappamaan?
Ilmestyy 1.2.2024
Äänikirjan lukee Antti Reini.
SuomalaisvenäläinenKatariina Bröms tunnetaan suositusta Ikkunat kii -podcastista, jossa hän kertoo karmivia tositarinoita Venäjän ja Neuvostoliiton tunnetuimmista rikoksista. Häneltä on aiemmin ilmestynyt kirja Ikkunat auki itään – Rikoksia ja rangaistuksia Venäjältä (Deadline 2022).
Gregg Olsen: Myrkyllinen äiti – Syanidimurhat
Bestsellerkirjailija Gregg Olsenin teos on sydäntäsärkevä tositarina käsittämättömän rikoksen tehneestä kotiäiti Stella Nickellistä. Kesäkuussa 1986 Auburnin pikkukaupungissa Stellan mies Bruce menehtyi kouristuskohtaukseen. Stella sai suuren henkivakuutusmaksun, mutta oikeuslääkäri havaitsi, että Bruce oli nauttinut syanidilla päällystettyjä kipulääkkeitä. Viikkoa myöhemmin menehtyneen 40-vuotiaan Sue Snown ruumiinavaus paljasti, että hänet oli myrkytetty syanidipitoisilla päänsärkypillereillä. Stellan tytär Cindy alkoi epäillä äitiään ja harkitsi ilmiantavansa tämän FBI:lle… Teos kertoo äiti-tytärsuhteesta, joka perustui epäluottamukseen ja petokseen, sekä siitä, kuinka suloinen pieni tyttö Oregonista jahtasi amerikkalaista unelmaa päätyen äärimmäiseen rikokseen.
Ilmestyy 19.2.2024
Palkittu bestsellerkirjailija Gregg Olsen on yhdysvaltalainen true crimen ja jännityskirjallisuuden mestari. Hän on kirjoittanut urallaan yli 30 kirjaa. Äitimme oli sarjamurhaaja -alkuteosta on myyty yli 1,2 miljoonaa kappaletta ja kirja oli Wall Street Journalin ja Washington Postin bestsellerlistojen kärkisijoilla.
Äänikirjan lukee Markus Niemi.
Pauli Jokinen: Suomen murhahistoria
Kotiovelleen ammuttuja kansanedustajia, ruumiita lastenvaunuissa, mystisiä unisurmia ja viimeiselle matkalleen liftanneita nuorukaisia. Suomen murhahistoria nostaa esiin 66 tavallisuudesta poikkeavaa henkirikosta Suomen rikoshistoriasta. Joukossa on poliittisia salamurhia ja muita tunnettuja tapauksia sekä paljon vähälle huomiolle jääneitä rikoksia, jotka ovat jollakin tapaa erikoisia.
Pauli Jokinenon laaja-alaisesti Helsingin historiaan perehtynyt tietokirjailija, joka on aikaisemmin kirjoittanut kävelykirjoja, kuten suursuosioon nousseen Sunnuntaikävelyllä Helsingissä (Minerva 2010). Jokinen toimii kaupunkioppaana ja on järjestänyt tapahtumia Murhakävelyistä Helsingin kävelyfestivaaleihin. Hän on kirjoittanut kävelykirjojen lisäksi teokset Helsingin murhahistoria (2020), Turun Murhahistoria (2021) ja Verikoirat (2021).
