Julkaistu

Roast-mestari Antto Terras sukeltaa syvälle suomalaisuuteen ja analysoi maailman onnellisimman kansan mollivoittoista elämää

Unohda Käytöksen kultainen kirjasi, sillä Suomalaisuuden kultainen kirja tulee ja laittaa uusiksi kaiken, minkä luulit tietäväsi. Antto Terras kirjoitti matkaoppaan kansallisen luonteemme saloihin. Teoksen avulla suomalaisuutesi vahvistuu, tai syntyy uudelleen.

Jokaisella tolkun kansalla on eepoksensa. Kalevala kertoo ontuvaa tarinaa maamme varhaisimmista vaiheista, mutta Suomalaisuuden kultainen kirja valaisee polkua tulevaan. Yli kolmekymmentä vuotta Suomessa asunut Antto Terras pukee nyt sanoiksi kaikki havaintonsa yhteisestä kotimaastamme. Sisälle näkee kuulemma parhaiten ulkopuolisena, eikä rutinoitunut kyttääjä-kirjailija tuota lukijoilleen pettymystä tälläkään kertaa. Erityisen hedelmälliseksi maaperäksi havainnoinneille osoittautui kirjailijan entinen työpaikka Helsingin ytimessä.

”Suomalaisuuden kultaista kirjaa ei olisi ilman Stockmannia, tai jos olisi, niin huomattavasti vähemmän kultaisena.”

Kirja ei jätä kiveäkään kääntämättä peuhatessaan arvojemme, uskomustemme ja normiemme parissa.

”Suomalaisten kansantautina on hyvin menestyvän diabeteksen lisäksi myös krooninen ja periytyvä kateus. Muiden pärjäämistä kadehtiva ihminen ei tervettä päivää näe. Jatkuvasti pitää olla varpaillaan ja valppaana, ettei yksikään syy saada itselleen paha mieli jäisi hyödyntämättä.”

Maantieteellinen asemamme ja historiamme vaikuttavat kuin varkain kaikkeen tekemiseemme. Tämän teoksen avulla jokainen voi ymmärtää itseään taas hiukan paremmin. Terraksen rehellisyyteen pyrkivän huumorin kautta on kätevä käsitellä myös kansallisia traumoja ja pelotella kauemmaksi menneisyyden haamut. Terras kääntää päälaelleen ajatuksen vähäeleisestä ja mutkattomasta kansasta esimerkiksi kuvaillessaan suomalaista mökkeilyä:

”Sukumökki on usein tavallista mökkiä monipuolisempi instituutio. Parhaaseen lopputulokseen päästään, jos mökki on edelleen vanhempien tai isovanhempien hallinnoima ja perheessä on useampia aikuisia lapsia, joilta löytyy omaa jälkikasvua. Sellaisissa tapauksissa ei tarvita edes rasittavia vieraita – sodat saadaan aikaisiksi ihan oman porukan voimin. Ja vaikka mökin antavin käyttöaika rajoittuu noin neljään kuukauteen, on siellä vietetystä ja vietetyksi aiotusta ajasta hyvä riidellä tasaisesti ympäri vuoden.”

Terras käsittelee terävästi myös yhteiskuntaluokkia, verotusta ja byrokratiaa. Ja uskollisuutta:

”Ystävän pitää olla sellainen, että jos saunassa sujahtavat omat kassit lauteiden rakoon, onkii ystävä ne sieltä ilman eri pyyntöä nätisti esiin, juo kaljan päälle eikä ota tapahtunutta ikinä puheeksi edes leikillään.”

Antto Terras on neuvostovalmisteinen (synt. 1973 Tallinnassa) kirjailija ja roast-koomikko, jonka piti loikata vuonna 1991 länteen, mutta hän ajautuikin Suomeen. Terras on julkaissut aikaisemmin muun muassa Viroa ja virolaisia käsitteleviä teoksia. VIRO (sensuroimaton) ja Helsinki-Tallinn Express ovat tänään etnokoomisen kirjallisuuden klassikoita. Terraksen teoksissa asia ja huumori vuorottelevat tavalla, joka pitää lukijan jatkuvasti varpaillaan.

Julkaistu

Kevään 2023 kirjauutuudet vahvistavat hyvinvointia poikkeustilanteessa

Kevään 2023 kirjat käsittelevät hyvinvointia yksilön tasolla ja uutta maailmanjärjestystä. Mitä opimme historiasta? Miten kehittää tasa-arvoista yhteiskuntaa ja resilienssiä epävarmuuden aikana?

Kevään 2023 katalogi

Kevään elämäkerrat kertovat yhteisöllisyyden merkittävästä voimasta. Maailmanparantajan muistelmissa Risto Isomäki vie lukijan aitiopaikalle kansalaisyhteiskunnan kultakauteen, jonka aikana suomalaisten käynnistämät operaatiot muuttivat maailmaa. Pekka Herlevin tarina Semmosta touhua puolestaan kertoo Sanna Seiko-Salon kirjoittamana hetkessä elämisestä, periksiantamattomuudesta, yllättävistä kohtaamisista – ja ennen muuta ilosta ja rakkaudesta.

Mikä on menestymisen mitta ja miten valtion velkaantuminen lisää hyvinvointia?

Talouskeskustelu käy kuumana ja perinteisesti menestystä on mitattu rahassa. Moona Laakson kirjassa Menesty kuin mies – Rahasta, maineesta ja myyteistä 11 suomalaista miestä kertoo, miten he ovat niittäneet menestystä, mainetta ja mammonaa, sekä millainen vaikutus ja merkitys niillä on ollut heidän elämäänsä. Stephanie Keltonin Alijäämämyytti muuttaa käsitystämme siitä, miten voimme parhaiten hoitaa vakavia ongelmia, kuten köyhyyttä, työttömyyttä, terveydenhuoltojärjestelmän ongelmia ja ilmastonmuutosta modernin rahateorian avulla.

Hyvinvointikirjat pureutuvat ihmissuhteisiin, vanhemmuuteen ja tasa-arvoon

Helen Thomson auttaa lukijaa parantamaan elämänlaatuaan tieteen avulla. Fiksaa elämäsi lisää itsetuntemusta ja auttaa löytämään uusia puolia itsestämme sekä toisista ihmisistä. Darravapaa-yhteisön perustajien, Laura Wathénin ja Katri Ylisen luoma käsikirja puolestaan toimii ystävänä ja motivaattorina matkalla raittiiseen arkeen. Darravapaakirja auttaa jäsentelemään omaan alkoholinkäyttöön liittyviä ajatuksia ja löytämään uusia tapoja rentoutua tai nollata pitkän työpäivän jälkeen. Feelgood-genressäkin aiheena on vahvasti palautuminen. Camilla Davidssonin romaani Pikkuinen unelmien kaksio on tarina rakkaudesta, uskalluksesta ja itsensä löytämisestä.

Ruotsalainen koomikko Bianca Kronlöf kirjoittaa hauskasti ja oivaltavasti tunteista, seksistä, väkivallasta ja maskuliinisuudesta kirjassaan Kirjeitä miehille. Sari-Marika Durchman kertoo uudessa teoksessaan ADHD:sta parisuhteessa ja kuinka sen tuomat haasteet voidaan tunnistaa ja minimoida. Kirja sisältää käytännön harjoituksia, haastatteluja ja lukuisia oivalluksia, joiden avulla arkea voi parantaa ja suhdetta vahvistaa. Saara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen pohtivat, millaista on hyvä vanhemmuus tämän hetken Suomessa. Laiskan vanhemman opas käy läpi vanhemmuuden värikkäät vaiheet ja tuo kaivattua rentoutta ja myönteisyyttä vanhemmuuskeskusteluun.

Sosiaalipsykologi Sari Kuusela avaa kirjassaan Vaikutuksen alaisena puolestaan ihmissuhteiden merkitystä yhteisön toiminnassa ja kuvaa sitä, miten puheilla ja suhtautumisella vaikutetaan mielipiteisiin. Kirja myös tarjoaa keinoja yhteistyön parantamiseen ja hankalissa tilanteissa toimimiseen.

Käsittämättömän äärellä

Venäjään erikoistunut toimittaja Luke Harding analysoi tarkasti Ukrainan sodan seurauksia. Sodan mainingit kantautuvat voimakkaina Ukrainan ja Venäjän rajojen ulkopuolelle, ja onkin tärkeää ymmärtää, miten tilanne Ukrainan etulinjassa vaikuttaa meihin kaikkiin. Hyökkäys sisältää ennen kuulemattomia tarinoita uutisotsikoiden takaa ja käy läpi kahden hyvin erilaisen johtajan, Volodymyr Zelenskyin ja Vladimir Putinin, taustat. Kirjassaan Populismin anatomia Matti Mörttinen ja Yannick Lahti avaavat populismin piirteitä ja ventävät, mistä on kyse aikamme leimallisimmassa poliittisessa ilmiössä.

Pekka Visuri ja Heikki Talvitie kertovat dramaattisista käänteistä Kylmän sodan päätöksen kulisseissa. Ariana Neumann kertoo juutalaisen isänsä pakomatkasta natsien hallitsemasta Prahasta kirjassaan Kaikki isäni salaisuudet. Tositarinoiden lisäksi keväällä ilmestyy Denise Rudbergin Liittolaiset-sarjan neljäs osa, Tehtävä Berliinissä, jossa koodinmurtajanaisten tiedustelutehtävät toisen maailmansodan aikaan käyvät yhä vaarallisemmiksi.

Murhamysteerejä Suomesta ja maailmalta

Antto Terras johdattaa lukijan syvälle Neuvostoliiton ja Venäjän rikolliseen maailmaan, jossa eletään ja kuollaan omien sääntöjen mukaan. Verinen Venäjä -kirjaan on valittu kymmeniä tositapahtumia, joiden kautta tulevat tutuiksi myös yhteiskunnalliset olot. Gregg Olsen ja Rebecca Morris kirjoittavat Murha perheessä -kirjassa vangitsevasti yhdestä vuosituhannen hämmästyttävimmästä katoamisesta ja perhesurmasta, joka järkytti koko Yhdysvaltoja. Mikko Pennanen puolestaan syventyy Tulilahden murhamysteeriin, ja kertoo kuuluisasta kahden naisen 60 vuoden takaisesta kylmäverisestä murhasta, joka on edelleen selvittämättä.

Dekkarikevät tuo Anna Karolinan Ebba Tapper -sarjan toisen osan Kukaan ei ole puolellasi sekä Antti Vihisen kirjan Sininen enkeli, joka on koukuttava tarina kansainvälisen yrityksen rikkeistä.

Lapsille huumoria ja vaikuttamista

Naomi Klein selittää nuorille kirjoittamassaan kirjassaan Näin pelastamme planeetan, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja miten jokainen voi osallistua maailman muuttamiseen. Jane Wilsherin ja Louise Lockhartin Visuaalisesti näyttävä Uskomaton tietokirja on vastaus aktiivikysyjien tiedonnälkään. 500 kysymystä ja vastausta sisältävä kirja vastaa esimerkiksi siihen, mikä on maailman suurin kone ja mistä avaruus alkaa.

Koirakamut-sarjan neljännessä osassa koirakaverukset valloittavat valkokankaan, ja Hurja jengi puolestaan pyristelee dinojen kynsissä. Hannu Laakson suositun luontosarjan uusimmassa osassa Me lintuset seikkaillaan telkänpoikasten matkassa.

Julkaistu

Keinoja hyvinvoinnin jakamiseen tasaisemmin kaikille suomalaisille kirjassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022

Kirjassa 12 tutkijaa valottaa eriarvoisuuden taustalla olevia rakenteita ja esittävät poliittisia ratkaisuja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 tekee näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita. Kirjan on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori.

Suomalaiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, mutta esimerkiksi vauraus on lisääntynyt epätasaisesti. Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa jopa viisinkertaistui vuosina 1987–2019, kun taas alimmassa 90 prosentissa kasvu oli vähäistä. Suomalainen verojärjestelmä on lisännyt vaurauden kasaantumista ylimmille tuloluokille vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen.

Verotuksen keinoin olisi mahdollista hillitä tulo- ja varallisuuserojen kasvua. VTT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana ja ehdottavat yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymistä. Silloin progressiivisen tuloveron kohteena olisivat kaikki tulot eli sekä ansio- että pääomatulot.

Pääomatulojen verotuksen ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaisi samalla tuottavuutta sekä tuotannolliseen toimintaan investoimisen taloudellisia kannustimia. Se vähentäisi myös haitallista verosuunnittelua, Riihelä ja Tuomala tiivistävät.

Hyvinvointipalvelujen saatavuus on turvattava

Kirjoittajat käsittelevät verotuksen lisäksi köyhyyttä vauraassa maassa, suurituloisuuden yhteyttä puoluekannatukseen, koetun hyvinvoinnin muutoksia ja väestöryhmittäisiä eroja sekä koulutusalojen sukupuolisegregaatiota yhteiskunnallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta.

Riihelä ja Tuomala tarkastelevat myös suomalaista köyhyyttä globalisaatiokehityksen aikakaudella. Vaikka köyhyysasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, erityisen ongelmalliseksi on muodostunut köyhyyden pitkittyminen, jonka vaikutukset etenkin lapsiin ovat haitallisia. Köyhyyden torjumisessa Riihelä ja Tuomala korostavat kohdennetun sosiaaliturvan lisäksi hyvinvointipalvelujen saatavuutta.

 

Universaaleilla ohjelmilla voidaan välttää tulosidonnaisen sosiaaliturvan ongelmia, kuten sosiaalista häpeää ja etujen vähäistä käyttöä. Julkisesti tarjottu peruskoulutus, perusterveydenhoito, lasten ja vanhusten hoito ja muut sosiaalipalvelut ovat ei-rahamääräistä ‘perustuloa’, joiden tulee olla kaikkien saatavilla, Riihelä ja Tuomala toteavat.

 

Tutkijoiden Niko Eskelisen, Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulaisen, väitöskirjatutkija Pietari Kujalan ja sosiologian professori Mikko Niemelän mukaan etuusjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman selkeä, jotta se luo ihmisille mahdollisuuden rakentaa itselleen toimiva ja ennakoitava arki.

 

Perhetausta vaikuttaa omalle sukupuolelle tyypillisen ammatin valintaan

 

Sosiologian yliopistonlehtori Irene Prix, THL:n erikoistutkija Outi Sirniö ja sosiologian apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen tarkastelevat sukupuolisegregaatiota koulutuksessa laajemmasta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon sosioekonomisen perhetaustan opintovalintojen taustalla.

 

Sukupuolisegregaation purkamiseksi on tuettava ihmisten pragmaattisia motiiveja ja mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä omalle sukupuolelle epätyypillisillä aloilla. Lisäksi segregaatioon voidaan vaikuttaa parantamalla naisvaltaisten ja yhteiskunnallisesti tärkeiden alojen työoloja ja palkkausta.

Miesten osuuden kasvattaminen hoiva-alalla aikuisten alanvaihtoa helpottamalla vaikuttaisi välillisesti myös kulttuurisiin käsityksiin alasta, mikä vuorostaan vaikuttaisi nuorten alavalintoihin, Prix, Sirniö ja Kilpi-Jakonen toteavat.

Kirjaan ovat kirjoittaneet myös THL:n tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja viestinnän professori Anu Kantola.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 on osa Kalevi Sorsa -säätiön viisivuotista eriarvoisuuden vähentämisen hanketta (2019–2023).

Kirjan julkaisutilaisuuden livelähetys

 

 

Julkaistu

Ihan vitun zen on Mindfulness-opas suomalaiseen makuun: Humoristinen tehtäväkirja auttaa navigoimaan arjen myrskyissä ärräpäillä höystettynä

Kun elämä ja arki testaa rajojamme on vastaan tulevaan tärkeää osata suhtautua pienellä virneellä. Zeniläistä oppia hyödyntävä tehtäväkirja auttaa meitä nauramaan vähän vaikeammillekin jutuille.

Miksi tehdä henkistymisestä vakavaa, kun henkiselle kasvulle voi myös nauraa – voimasanojen siivittämänä?

Kun hiljaiset meditaatiot ja rauhalliset mantrat eivät riitä, ota avuksesi vähän erilainen mindfulness-opas! Ihan v*tun zen on suosittujen täyttö- ja värityskirjojen ilkikurinen ja suorasanainen pikkuserkku.

“MIELEN PUHDISTUS JA TARPEETTOMASTA PAINOLASTISTA IRTAUTUMINEN on helpommin sanottu kuin tehty. Sen sijaan, että pyrit tekemään totaalisen remontin ja mentaalisen kevätsiivouksen, voit kokeilla jotain pienimuotoisempaa. Valitse itsellesi mieluinen tehtävä tai rituaali. Ota vaikka fillari ja käy lenkillä, meditoi ihan helvetin ylihintaisten kynttilöiden ympäröimänä tai toteuta taideprojekti.”

Kirja sisältää vinkkejä ja pohdintoja päivän piristämiseen sekä henkisen rauhan löytämiseen – ryyditettynä söpöllä kuvituksella ja aivan helvetinmoisella määrällä kirosanoja. Joskus nimittäin pelkkä hymistely ei riitä, vaan harmonian löytämiseen tarvitaan enemmän asennetta. Kirjan harjoitusten avulla pääset antamaan ympärilläsi olevalle hyvälle hitonmoisen halauksen ja potkimaan pellolle ylimääräisen negatiivisuuden.

“ON AIKA PISTÄÄ NEW AGE -VAIHDE PÄÄLLE ja hommata kuivattua salviaa luomuruokapiiristä tai internetistäsi. Pane ruoho palamaan ja anna salvian aromaattisten savukiehkuroiden hoivata uupunutta sieluasi. Käyskentele kodissasi, kulje ovista ja viipyile stressin syövyttämissä nurkissa, jotka janoavat rakkautta (esim. eteinen, jonka läpi rynnit kiireessä, ja makuuhuone, joka ei seksiä näe).”

”KAIKISTA EI OLE TAITEILIJOIKSI, joiden pensselit suihkivat spessuja mielikuvitusmaailmoja kauniine maisemineen, pilvenhattaroineen ja vehreine vuorenrinteineen. Onneksi luovuus tarkoittaa sitä, että voi tehdä mitä vittua ikinä lystää. Kanavoi sisäistä Kylli-tätiäsi ja tee iloisten lehtien rinnalle lista tavoista, joilla voit lisätä mielikuvitusta maailmaasi.”

Kaiva siis esiin nätein kynäsi ja parhaat tietämäsi alatyyliset ilmaukset ja anna palaa!

Ihan V*tun Zen nyt kaupoissa.

Monica Sweeney (s. 1987)on kirjoittaja ja toimittaja. Hän asuu Bostonissa Yhdysvalloissa ja työskentelee kustannusalalla. Sweeney on julkaissut useita humoristisia lasten ja aikuisten kirjoja.

Julkaistu

Koirafanien kirjasarjan jatko-osassa Koirakamut ja kutittavat kuteet valmistaudutaan jouluun

Mitä koirien päässä liikkuu joulun alla? Sen meille avaavat komediakirjoittajat Rachel Wenitsky ja David Sidorov lastenkirjoissa, jotka viihdyttävät myös aikuista lukijaa.

Kirjasarjan kolmannessa osassa, Koirakamut ja kutittavat kuteet, koirahoitolan kaverukset ovat innoissaan lähestyvästä lomasta. Kingi, Emma ja Napoleon eivät jaksaisi odottaa omia hanukkalahjojaan, ja Hugo, Vohveli ja Lulu valmistautuvat rentoon joulunviettoon kotona.

Mutta sitten yllätysvieraat keskeyttävät Lulun kuvaussession, Emma kompuroi agilitykisassa ja Hugo saa kuulla, että Vohveli, hänen uusi koiranpentusiskonsa, odottaa joululahjoja joltakin Jouluhauvalta. Hugo ei ole koskaan ennen kuullut Jouluhauvasta!

”Joulupukilla on koira! Hänen nimensä on jouluhauva, ja hän tuo lahjoja kaikkien perheiden kaikille koirille! Hän piilottaa nameja ja leluja omistajien kenkiin! Kuvitelkaa, miten ihanaa on löytää lahjoja koko talon parhaimman tuoksuisesta paikasta. Tuskin maltan odottaa!”

Hugo ei halua Vohvelin pettyvän, joten on vain yksi asia, minkä hän voi tehdä: kutsua ystävänsä mukaan Koirakamujen tähän asti suurimpaan koitokseen. Kommelluksista ei vauhtia ja hännänheilutusta puutu, mutta onneksi nämä koirat ovat aina valmiita seikkailuun!

”Nämä hurmaavat koirat veivät minut elämäni seikkailulle täynnä käänteitä, jotka saavat hännän heilumaan.”

– Bowen Yang, Saturday Night Live

Kirjojen ikäsuositus on 7+, mutta niistä nauttivat varmasti myös nuoremmat sisarukset sekä aikuiset lukijat. Kirjan on suomentanut Heidi Nimeinen ja äänikirjan lukee Markus Bäckman.

Rachel Wenitsky ja David Sidorov ovat kokeneita komedian asiantuntijoita ja Los Angelesissa asuva aviopari. Wenitsky on komediakirjoittaja ja näyttelijä, joka on käsikirjoittanut muun muassa ohjelmiin The Tonight Show Starring Jimmy Fallon ja Saturday Night Live.

Tor Freeman on kotoisin Lontoosta. Hän opiskeli kuvittamista Kingstonin yliopistossa ja on kirjoittanut ja kuvittanut monia lastenkirjoja. Hänen töitään on julkaistu lehdissä ja hän on opettanut taidetta eri ikäisille oppilaille.

Julkaistu

Matti Mörttinen kirjoitti nyt naisista – ja löysi monet tasa-arvotyön sudenkuopat

Ensimmäiset pureutuu tasa-arvoistumisen edistysaskeliin ja myös sen yllättäviin viimeaikaisiin takaiskuihin. Eri alojen naiset, kuten Anneli Jäätteenmäki, Erja Lyytinen ja presidentti Tarja Halonen kertovat, millaista on ollut nousta ensimmäisenä asemiin, joissa aiemmin on ollut vain miehiä.

Kuka olisi uskonut 20 vuotta sitten, että kohta enemmistö papeista ja sähkökitaran ostajista on naisia? Naiset ovat ottaneet paljon kiinni miehiä politiikan, kirkon ja kulttuurin saroilla, mutta siellä, missä suurimmat rahat liikkuvat, käyttävät valtaa edelleen miehet.

Kirjassa puhuvat ensimmäiset: entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki, Turun piispa Mari Leppänen, ylikapellimestari Susanna Mälkki, entinen korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, blueskitaristi Erja Lyytinen, EU-parlamentin pääjohtaja Leena Maria Linnus, EK:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen, entinen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen, presidentti Tarja Halonen ja Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola.

”Avain tasa-arvon tavoitteluun löytyy neutraaliuskysymyksestä. Siitä, että naista ei pystytä näkemään samalla tavalla neutraalisti kuin miestä – usein vain siksi, ettei ole totuttu näkemään naisia jollain paikalla. ”

– Susanna Mälkki

Haastattelujen ohella Matti Mörttinen nostaa esiin satoja yksittäisiä uranuurtajanaisia historiasta: Jo 1500-luvulla on nainen toiminut nimismiehenä – ja rakennusmestarina 1800-luvulla. Silti yhä on monta tehtävää, joihin on kelvannut vain miehiä.

Lasikattoja murtaneet naiset ovat auttaneet tasaamaan sukupuolijakaumaa johtavilla paikoilla

Kaikkiin elämän osa- alueisiin, kuten töihin, harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, liittyy vallankäyttöä. Valtaa voidaan käyttää väärin, ja yksi väärinkäytön muoto on häirintä eri muodoissaan. Niin kauan kuin valta keskittyy yhdelle sukupuolelle, se ”helpottaa” toisen sukupuolen häirintään ja alistamiseen perustuvaa vallankäyttöä. Yksi selvä esimerkki tällaisesta on urheilussa esiintyneet väärinkäytökset. Naisten ilmestyminen johtaviin asemiin on muuttanut koko kulttuuria ja tehnyt epäkohtiin puuttumisen helpommaksi.

”Ei ole enää rajoja ja stereotypia-ajattelua. Kaikilla on oikeus tehdä omaa työtään joutumatta liikaa arvostelun kohteeksi – olit sitten puvussa tai minihameessa.”

– Erja Lyytinen

Tasa-arvo ei kehity lineaarisesti, välillä tulee takapakkia

Naiset saivat arvostusta 1800-luvun lopulla, kun Suomesta tehtiin Suomea, mutta maailmansotien välinen aika oli kummallisen hidasta ja välillä suorastaan takaperoista. Nykyaika puolestaan on visualisoinut ja tunteellistanut kaiken yhteiskunnallisen keskustelun. Polarisoituminen näkyy myös sukupuolten välisestä tasaveroisuudesta puhuttaessa. Naiset olivat ennen hellan ja nyrkin välissä – mutta nyt härskin häirinnän ja somevihapuheen välissä?

Politiikassa yksi erikoisuus on, että eläkeiässä naiset keskittyvät ilmeisesti lapsenlapsiin ym. mutta miehet haalivat edelleen itselleen luottamustehtäviä ja haluavat jatkaa politiikassa pitkään. Tämä oli asia, joka sai Anneli Jäätteenmäen palaamaan politiikkaan.

”Huomasin, että eläkkeellä olevia naisia on politiikassa, niin kunnissa kuin muutenkin, paljon vähemmän kuin miehiä.”

Ensimmäisyys on ollut monelle tienraivaajanaiselle myös taakka

Ensimmäisistä on tehty innolla juttuja mediaan. Heitä on haastateltu erityisesti siitä, millaista on olla nainen miehisessä maailmassa. Ikävä puoli on, että tällaisella huomiolla ihminen supistetaan hänen sukupuoleensa, joka on kuitenkin vain yksi osa hänen psyko-fyysis-sosiaalista kokonaisuuttaan.

Tämäkin kirja jatkaa sukupuolen korostamista. Mutta se myös pyrkii laajentamaan näkökulmaa yhteiskunnan eri elämänalojen rakenteisiin, esimerkiksi siihen, mikä on johtanut eri tapauksissa lasikaton murtumiseen tai mitkä seikat ovat vastaavasti viivästyttäneet läpimurtoja.

Mörttiseltä on aiemmin ilmestynyt elämäkertoja miehistä, mutta nyt oli korkea aika kirjoittaa naisista. Elämäkertoja julkaistaan edelleen enimmäkseen miehistä. Elävistä ja kuolleista.

Pohjimmiltaan tavoittelen kirjassani neutraaliutta. Samalla tavalla kuin kielenkäyttö muuttuu sukupuolineutraaliksi nimikkeissä, kuten että puhutaan virkahenkilöstä virkamiehen sijasta, meidän pitää tavoitella sitä laajemminkin. Ettei ihminen ole esimerkiksi naiskapellimestari vaan kapellimestari, joka on sukupuoleltaan nainen, mies tai muunsukupuolinen.” 

Elämme kuitenkin vielä ajassa, jossa huomionarvoista on se, että mies kirjoittaa naisista kirjan. Presidentti Tarja Halonen totesi Mörttiselle kirjan suunnitteluvaiheessa, että miehen näkökulmakin tarvitaan. Ja vaikka se voi olla ”uuden miehen” feministinen näkökulma, se on miehen silmin nähty kuva naisista.

Matti Mörttinen ja Anneli Jäätteenmäki esiintyvät Helsingin kirjamessuilla lauantaina 29.10. klo 18.30. Suomenlinna-lavalla.

Matti Mörttinen (synt. 1958) on kokenut ja palkittu toimittaja sekä usean kiitosta keränneen elämäkertakirjan kirjoittaja. Tällä hetkellä hän toimii vapaana kirjoittajana tehden mm. kolumneja Yleisradiolle. Vuonna 2020 Mörttinen toimi Sitrassa neuvonantajana ja teki raportin Suomen koronapäätöksenteosta. Hänen edellinen tietokirjansa Shlomo Zabludowicz ilmestyi 2021. Yhdessä Lauri Nurmen kanssa Mörttinen on kirjoittanut elämäkerrat Sauli Niinistöstä (2018) ja Antti Rinteestä (2019).

Julkaistu

Meri-karhu tutustuu jouluun erilaisissa perheissä Mira Malliuksen uudessa lastenkirjassa

Valloittava ja värikylläinen kirja Meri-karhun joulu kutsuu mukaan taianomaiselle matkalle joulun ihmemaahan ja tutustuttaa erilaisiin tapoihin viettää joulua. Kirjamessuilla lapset pääsevät askartelemaan karhukortteja.

Ryks, räks ja hirmuinen tömähdys! Meri-karhu havahtuu kesken talviunien outoon meteliin, kun Joulupukki törmää hänen kotipesäänsä. Tohakassa hangelle unohtuu paketti, joka on osoitettu pienelle Kainolle. Lahja on vietävä omistajalleen, mutta missä Kaino asuu? Alkaa seikkailu, jonka aikana Meri ja hänen ystävänsä Frank-flamingo tutustuvat joulun taikaan erilaisissa perheissä.

”Minä pidän joulusta. On jotenkin lämmin olo täällä sisällä, vaikka ulkona on kylmä, Meri huokaa ja silittelee rintaansa.”

Kirjailija Mira Mallius rakastaa eläimiä ja varsinkin karhuja. Siitä syntyi Meri-karhu lastenkirjasarja, joka sopii erinomaisesti esimerkiksi lukemista opettelevalle lapselle. Meri-karhun suuri suku ilmestyi vuonna 2020.

”Meri-karhun suuri suku -kirja on jo ulkopuolelta nätti kuin mikä ja sisällä kuvitukset ovat toinen toistaan kauniimpia ja suloisempia.”
Helsingin Sanomat, 14.12.2020

Joulu on kirjailijalle ihanaa aikaa ja se huokuu kirjan ihanista kuvituksista.

”Olen aina rakastanut joulun tunnelmaa, lapsuuteni perinteitä ja nykyään oman perheeni perinteitä. Parasta on se, että joulu saa olla tekijänsä näköinen ja oloinen. Minulle tärkeintä on yhdessäolo, hyvä ruoka ja kaunis kattaus. Ja ehdottomasti joulusauna.”

Helsingin kirjamessuilla sunnuntaina 30.10. klo 13.30. -14.00. (Toukola) lapset pääsevät askartelemaan Meri-karhu joulukortteja Mira Malliuksen kanssa.

Botnia-palkittu kuvittaja ja muotoilija Mira Mallius (s. 1981) rakastaa eläimiä, erityisesti karhuja. Malliuksen hauskat eläinhahmot ihastuttavat myös korteissa, kalentereissa ja Brontosaurus Beppe -kirjoissa.

Julkaistu

Mona Bling, Elisa Aaltola ja Riina Tanskanen Turun Kirjamessuilla 30.9.–2.10.2022

Kirjailijat Mona Bling, Elisa Aaltola ja Riina Tanskanen esiintyvät Turun kirjamessuilla. Tulee moikkaamaan heitä!

PERJANTAI 30.9. klo 13.00–13.20 Kuisti-lava

Mona Bling: 23 transmyyttiä – Totta ja tarua transihmisistä (Into)

Kirja purkaa luku kerrallaan myyttejä kirjailijan omien sekä muiden transtaustaisten ihmisten elämänkokemusten, tarinoiden ja asiantuntijahaastatteluiden kautta. Teos haastaa lukijaa murtamaan omat ennakkoluulonsa ja näkemään transihmiset uudessa valossa. Monaa haastattelee näyttelijä Miiko Toiviainen.

Mona on esiintymisen jälkeen noin klo 13.40 tavattavissa ja signeeraamassa Rosebudin osastolla (A/56).

 

LAUANTAI 1.10. klo 16.35–16.55 Puisto-lava

Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä (Into) ja Taija Kaarlenkaski & Otto Latva (toim): Kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa (Vastapaino)?

Filosofi Elisa Aaltola kuljettaa lukijaa oman henkilöhistoriansa eläinheräämisiin ja siihen palautteeseen, jota hän on työssään eläinten puolesta kohdannut. Hän käsittelee suorapuheisesti useita päivänpolttavia eläinaiheita aina ”rautakarhuista” susiin, ”haittaeläimiin” ja eläintuotantoon.

Elisa on esiintymisen jälkeen noin klo 17.15 tavattavissa ja signeeraamassa Rosebudin osastolla (A/56).

 

SUNNUNTAI 2.10. klo 16.30–16.55 Jukola-lava

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä (Into)

Ahtaat asenteet, keho, pelko ja miellyttäminen. Keskustelemassa tutkija Anna Rastas ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon tänä vuonna saanut kuvataiteilija Riina Tanskanen. Ohjelman järjestää Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.

Riina on klo 15.30 tavattavissa ja signeeraamassa Rosebudin osastolla (A/56).

Julkaistu

TIEDONJULKISTAMISEN VALTIONPALKINNON SAANEELLE RIINA TANSKASELLE KANSAINVÄLINEN NORDIC PIONEER -PALKINTO

”Tulevaisuus kuuluu nuorille – mutta niin kuuluu myös nykyisyys”, korostaa pohjoismainen Nordic Pioneer -palkintoraati, joka palkitsee Riina Tanskasen tärkeästä yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstä.

Riina Tanskasesta ensimmäinen suomalainen Nordic Pioneer -palkinnon saaja

Tympeistä tytöstä tunnettu sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen, 24, palkitaan pohjoismaisella Nordic Pioneer -palkinnolla – vain kaksi viikkoa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon jälkeen. Palkinnon saa yhteensä neljä nuorta. Muut palkitut ovat Norjasta, Tanskasta ja Ruotsista.

Nordic Pioneer -palkinnon perusti Nordic Safe Cities -järjestö vuonna 2021. Järjestö kostuu nuorisoaktisvisti- ja muutoksentekijäverkostosta. Se huomioi nuoret kaikkialla Pohjoismaissa ja pyrkii työssään innostamaan paikallisesti nuoria rakennustyöhön kohti turvallisempaa, tasa-arvoisempaa ja demokraattisempaa yhteiskuntaa.

”Nämä nuoret saavat nyt sen huomion, jonka he ansaitsevat”

-Nordic Pioneer -palkintoraati

Palkinto myönnetään enintään 25-vuotiaille pohjoismaisille nuorille, ja voittajat palkitaan 25 000 Tanskan kruunulla. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään 29. syyskuuta Kööpenhaminassa, jossa Norjan suurlähetystö isännöi tilaisuutta.

”Olemme äärettömän ylpeitä voidessamme isännöidä tämän vuoden Nordic Pioneer -palkintoa. Pohjoismaisten yhteiskuntien tavoitteena olla osallistavia ja tasa-arvoisia kaikille. Nuoret ovat tässä tärkeässä roolissa energiansa ja innovatiivisuutensa ansiosta. Nordic Pioneer -palkinto esittelee upeita esimerkkejä nuorista lahjakkuuksista, jotka auttavat yhteiskuntiamme kehittymään entistä tasa-arvoisemmiksi, osallistavammiksi ja demokraattisemmiksi.”

Norjan Kööpenhaminan suurlähettiläs Katja Nordgaard

Valtionpalkitun Tanskasen työssä on kuvattu erottuvan erityisesti monikanavaisuus ja vaikuttavuus sekä yleisön moninaisuus, jotka korostavat yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Nordic Pioneer -palkintoraati sanoo nuorten palkittujen olevan hyvä esimerkki siitä, kuinka uusi sukupolvi näkee ylimääräisiä ponnisteluja tehdäkseen yhteiskunnista paikan, joissa on vähemmän syrjintää, polarisaatiota tai vihaa ja taas vastineeksi enemmän tasa-arvoa ja osallisuutta.

”Kirjailija Riina Tanskanen on aikamme keskeinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kommentoi upean Tympeät tytöt -sarjakuvakirjansa avulla maailmaa ja muuttaa sitä. Tanskasen kirjasta ei puutu asennetta. Juuri tuollainen minäkin haluan olla, kuten hänen rempseän terävä-älyiset sarjakuvahahmonsa, jotka vaaleanpunaisina pistävät palasiksi tyttöihin edelleen kohdistuvia ennakkoluuloja. Me tiedämme, keitä me olemme, eikä mun yli kävellä.”

-Jaana Airaksinen, kustantaja, Into Kustannus

Lisätietoa palkinnosta: nordicpioneers.org

Palkintojenjakotilaisuus järjestetään Kööpenhaminassa torstaina 29.9. klo 16.00–17.30.

RiinaTanskanen (s. 1998) on sarjakuvapiirtäjä ja yhteiskuntakriitikko. Instagramissa karnevalistisen vakava Tympeät tytöt on yksi Suomen seuratuimmista taidetileistä. Vuonna 2021 ilmestynyt Tympeät tytöt-sarjakuvateos oli bestseller ja Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaana 2021. Keväällä 2022 Tanskanen julkaisi vaatemalliston yhteistyösssä Makian kanssa. Tympeät tytöt on kokonaisuudessaan kasvanut Suomen tunnetuimmaksi popfeministiseksi projektiksi. Vuonna 2022 Tanskaselle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin.

Syksyllä 2023 Tanskaselta ja Samu Kuopalta ilmestyy kapitalismia käsittelevä kirja. Tympeät tytöt saa jatkoa kirjan muodossa 2024. Tanskanen opiskelee kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa. Hän on (post)millenniaalien verkkomedian Vita nuovan perustaja ja päätoimittaja yhdessä Samu Kuopan kanssa.

Julkaistu

Joutonainen on hersyvä romaani pakkomielteistä ja rakkaudesta – saa lukijan nauramaan keskiluokkaisen elämäntyylin tavoittelulle

Kirjailija ja teatteriohjaaja Aino Kiven toinen romaani Joutonainen on irrallisen sukupolven kuva. Se nostaa pöydälle kutkuttavan hauskalla tavalla ajankohtaisia teemoja niin parisuhteista kuin myös yhteiskunnasta, joka sekä tarvitsee keikkatöissä hääriviä joutonaisia että hylkii heitä.

Aino Kiven toinen romaani Joutonainen osuu kutkuttavalla tavalla keskiluokkaisen perheidyllin ytimeen

Aino Kiven kirjoittaman Joutonainen -uutuusromaanin päähenkilö Annu on taivaanlintu, joka majailee puolituttujen nurkissa ja vaihtaa duunista toiseen heti kun palkka ehtii tilille. Kodiksi riittää kangaskassi ja vakituiseksi ihmissuhteeksi oma veli. Miksi pitäisi sitoutua vain yhteen työpaikkaan, ihmiseen, asuntoon tai edes etunimeen? On helpompaa, kun voi aina tarvittaessa vaihtaa maisemaa.

Annu kuitenkin tutustuu mieheen, joka osoittautuu ärsyttäväksi ja vieläpä varatuksi. Hänen ”tyttöystävähkönsä” on kaikkea mitä Annu ei ole: simpsakka, tehokas ja kunnianhimoinen. Annu jää suhteen kolmanneksi pyöräksi ja alkaa kietoutua kahteen ihmiseen, joista ei edes pidä.

“Leiki mitä leikit mut imho sä haluisit vaan heteromiehen ja ydinperheen ja kultaisen noutajan ovelles. Siksi sä oot jumissa tossa kolmiodraamassa, kuvittelet voivasi varastaa ne toiselta.”

”Onkssiulla ikinä semmonen olo että mieluummin räjäyttäisit ittes ilmaan kuin jatkaisit elämääs?”

”Päivittäin. Mut minkäs teet, on elettävä.”

Yhtä aikaa purevan hauska ja itkettävä Joutonainen on kieroutunut romanttinen komedia ja irrallisten sukupolven kuva. Se kertoo ajasta, jossa jokainen luo oman versionsa perheestä eikä niiden suhteen mikään ole itsestäänselvää. Joutonainen on sielukas, kutkuttava ja elämänmakuinen romaani, joka paikoin myös härnää lukijaansa. Mistä nyhtää onni, kun itsellä ei ole muuta kuin vippivelkaa?

Huumori on näkökulmakysymys

Aino Kiven esikoisteos Maailman kaunein tyttö oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2016. Kun Kivi alkoi kirjoittaa Joutonaista, oli hän erilaisessa elämäntilanteessa kuin nyt. ”Kiersin Suomea teatteriohjaajana keikkatöissä ja olin yksityiselämässäni joutilas, kuten kirjan päähenkilö. Minulla oli kaikki maailman aika kirjoittamiseen, kun toisaalta kaipasin kotia”, kuvailee Kivi aikaa ennen perheen perustamista. Samasta kaipuusta kertoo myös Joutonainen, jonka päähenkilö Annu jää kolmanneksi pyöräksi toisten ihmisten parisuhteeseen.

”Nyt kun olen saanut kodin ja perheen, tekee se kirjoittamisesta vaikeampaa. Kirjoittamista varten pitää aina varastaa aikaa joltain muulta, kuten lapsilta, kotitöiltä, parisuhteelta tai itseltä. Naisen elämä ei siinä ole juuri muuttunut Minna Canthin ajoista, joista juuri ohjaan näytelmää Lahden kaupunginteatteriin. Kirjoittaminen tapahtuu keskellä elämää”, Kivi kuvailee perheellisen arkeaan.

Joutonaisen elämään on lopulta helppo samaistua: moni kipuilee vapauden ja perheen tuoman kiinnittymisen välillä. Se, onko Joutonainen lopulta koominen vai traaginen tarina, on näkökulmakysymys.

Joutonainen julkaistaan 26.9. ja se on löydettävissä painettuna sekä ääni- ja e-kirjoina. Äänikirjan lukee Karoliina Niskanen.

Kiven ohjaus Rouva C. ensi-illassa Lahden Kaupunginteatterissa 28.9.2022

Aino Kivi (s. 1985) on teatteriohjaaja, kirjailija ja dramaturgi. Hän on tehnyt pätkätöitä Helsingistä Kajaaniin niin ohjaajana kaupunginteattereissa, vapaana kirjoittajana kuin hanttihommissakin ja tuntee olevansa kotona missä tahansa. Kivi rakastaa intensiivisiä väittelyitä ja yrittää aina löytää tavan nauraa asioille, jotka kauhistuttavat liikaa. Joutonainen on Aino Kiven toinen romaani.