Tekijä: jukka

Syyskuun tietokirjauutuuksissa panostetaan teknologiataitoihin ja syvennytään kansantaiteilija Juice Leskisen elämään ja tuotantoon. Kaunokirjallisuuden puolella Laura Gustafssonin uutuusromaani Rehab johdattelee pohtimaan kulutuksen ja hyvinvoinnin välistä suhdetta ja Risto Isomäen Vedenpaisumuksen lapsissa myyttiset tarinat yhdistyvät eloonjäämiskamppailuun luonnonkatastrofin keskellä. Kansainvälisesti palkitun luontovalokuvaaja Hannu Laakson lasten tietokirjassa Me Kettuset hypätään kettuperheen tassuihin.

Mitä on koodaaminen? Mitä IT-alasta tulisi tietää, vaikka ei haluaisikaan koodariksi? Teknologiataitoihin kannattaa nyt panostaa, sillä IT laajenee kaikille aloille. Kaikki koodaa on helppo ja innostava opas, joka tarjoaa perustiedot koodaamisesta, ohjelmistoalasta ja erilaisista teknologioista. Kirjan kirjoittajat Maria von Kügelgen ja Vlada Laukkonen siirtyivät IT-alalle aikuisiällä ja muistavat hyvin, miten vaikeaa aluksi oli ymmärtää, millaisia työtehtäviä alalla on ja millaista osaamista ne vaativat. Laukkonen ja von Kügelgen kirjoittivat teoksen, jonka he olisivat itse halunneet lukea matkansa alkuvaiheessa – tai myöhemminkin!

Kaj Lipposen kirjoittama, Harri Tuomisen ja Waldemar Walleniuksen tekemiin haastattelunauhoihin pohjautuva Juice puhuu – kootut muistelmat Vol. II jatkaa  suoraan siitä, mi­hin helmikuussa ilmestynyt ykkösosa päättyi. 80-­luvun kappaleidensa kaut­ta Leskinen avaa näkemyksiään maailman menosta. Juice kertoo omin sanoin mistä hänet ja hänen biisinsä on tehty. Molempien osien ainutlaatuisissa äänikirjoissa kuullaan myös Jucen itsensä puhetta.

”Juicen herkkä puoli uutuuskirjassa. Jos haudan takaa voi puhua, nyt se tapahtuu.”
– Iltalehti 11.2.2020 kirjasta Juice puhuu – kootut muistelmat Vol. I

Risto Isomäki palaa Vedenpaisumuksen lapset -romaanissaan Finlandia-ehdokkaana olleen Sarasvatin hiekan (2005) teemoihin ja tapahtumapaikkoihin. Itsenäinen jatko-osa on kauhistuttava mutta kaunis ja optimistinen kertomus, jossa myyttiset tarinat yhdistyvät eloonjäämiskamppailuun luonnonkatastrofin keskellä. Jäätiköiden sulaminen pohjoisilla merialueilla käynnistää lähitulevaisuudessa yllättävän ja nopean luonnonilmiöiden ketjun, joka uhkaa ihmiskunnan selviytymistä. Trillerimäisten tapahtumien lomassa pohditaan myös ihmistä ikuisesti askarruttaneita kysymyksiä. Onko kaikki tärkeä keksitty vasta nyt ja voiko se mikä on kerran tai ehkä useamminkin tapahtunut, tapahtua myös uudestaan?

15.9. ilmestyvä Rehab on Laura Gustafssonin viides romaani. Esikoisteos Huorasatu oli vuoden 2011 Finlandia-palkinto- ja Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokas. Gustafsson käsittelee uutuusromaanissaan nykyihmistä, joka on hukkunut materian tulvaan ja erillisyyden harhaan. Ryönän ja roskan läpi purjehditaan maailmaan, jossa tavaran, kulutuksen ja hyvinvoinnin ei ole pakko kytkeytyä yhteen.

Yli kahdeksankymmentä kansainvälistä valokuvapalkintoa voittanut Hannu Laakso on tehnyt lasten tietokirjan kaupungin laitamilla asustelevasta kettuperheestä. Mitä kaikkea pienten pentujen tuleekaan oppia ennen pesästä lähtemistään? Mitä kirppuuttaminen tarkoittaa? Entä miksi kettupaini on niin tärkeää pienille pennuille? Upein luontokuvin varustettu Me Kettuset yhdistelee tietoa ja fiktiivistä kertomusta.

Kirjan kuvituksesta aukeaa näyttely Akateemisen Kirjakaupan Kirjatalossa (Keskuskatu 1, Helsinki) maanantaina 14.9. Hannu Laakso saapuu Kohtaamispaikalle haastateltavaksi samana päivänä klo 17.

Runkkarin käsikirja tarjoaa ensikäden tietoa pornosta kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää ilmiötä syvemmin ja kasvattaa pornolukutaitoaan.

Kirjan kirjoittaja, toimittaja Ina Mikkola jakaa teoksessa paitsi omia kokemuksiaan, myös muiden ihmisten kohtaamisista saatuja oivalluksia seksistä, seksuaalisuudesta ja pornosta. Hän on haastatellut kirjaa varten niin kehopositiivisuusaktivisteja kuin seksipositiivisuuden puolestapuhujia.

Runkkarin käsikirja tarjoaa työkaluja seksuaalisen itsetunnon kasvattamiseen, oman kehon tutkimiseen ja hyväksyntään, kommunikaatiotaitojen kehittämiseen seksikumppanien kanssa, sekä vinkkejä pornon monipuoliseen ja vastuulliseen kuluttamiseen. Selkeää ja informatiivista rakennetta rytmittää värikkäät Alessandra Bernardin kuvitukset, jotka antavat teokselle toisen ulottuvuuden.

Runkkarin käsikirja on julkivapaa 15.8.2020 

Heti syksyn alussa 17.9. ilmestyy myös Laura Gustafssonin viides romaani Rehab. Gustafssonin esikoisromaani Huorasatu oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2011. Tämän jälkeen ovat ilmestyneet Anomalia, Tulenkantaja-ehdokkaanakin ollut Korpisoturi ja omaelämäkerrallinen Pohja.

Rehab käsittelee nykyihmistä, joka on hukkunut materian tulvaan ja erillisyyden harhaan. Kumman uhraisit mieluummin: oman mukavuutesi vai lapsesi tulevaisuuden?

Rehab on julkivapaa 17.9.2020 

Risto Isomäki on seurannut pandemioita jo vuosikymmenien ajan ja oli kirjoittamassa niistä kun koronapandemia puhkesi. ”Mitä koronapandemian jälkeen” kuvaa mistä korona tuli, kuinka se todennäköisesti käyttäytyy ja mitä muita hitaita ja nopeita epidemioita maailmassa on kehittymässä. Kirja julkaistaan 15.5. äänikirjana ja e-kirjana.

Eero Ojanen kertoo uudessa tietokirjassaan Jaakko Juteinin, Suomen ensimmäisen kirjailijan unohtuneen tarinan. Juteinista on säilynyt tietoa rajallisesti ja tämä on ensimmäinen kerta, kun hänen elämänsä kulku ja teoksensa on kuvattu kattavasti yksissä kansissa.

Jaakko Juteinia, viralliselta nimeltään Jakob Judénia, (1781–1855) voi pe­rustellusti pitää Suomen ensimmäisenä kirjailijana. Hän oli ensimmäinen, joka loi suomen kielellä monipuolisen kirjallisen tuotannon. Juteini julkaisi 1800­-luvun alkupuoliskolla kymmeniä erilaisia teoksia ja kokoelmia runoista oppi-­ ja tietokirjoihin.

Hattulassa syntynyt, Viipurissa pääosin tuotantonsa luonut Juteini oli valistusmies, joka halusi teksteillään levittää tietoa, ravistella ennakkoluuloja ja kiinnittää huomiota ihmisten heikkouksiin ja yhteiskunnan epäkohtiin.

Juteini oli aikaansa edellä. Hän esitti monia ajatuksia ja teemoja, jotka myö­hemmin tulivat tunnetuksi toisten esittäminä: hän esimerkiksi kehitti oman­laistaan näkemystä Väinämöisestä paljon ennen Kalevalaa.

Eero Ojanen (s. 1954) on filosofian tohtori, tietokirjailija ja Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut kymmeniä teoksia filosofiasta, historiasta ja suomalaisesta kulttuuriperinteestä. Lisäksi hän on kirjoittanut tekstejä lehtiin ja Radioteatterille. Ojanen on puheenjohtajana Jaakko Juteinin nimikkoseurassa.

Jaakko Juteini

Into julkaisee koronakriisin jälkeisen yhteiskunnan uudelleenrakennukseen kolme punnittua tietokirjaa. Professori Pekka Puskan “SOTE ja sen pitkä kaari” kuvaa sote-uudistuksen pitkää valmistelua ja värikästä käsittelyä eduskunnassa viime kaudella, ja esittää soten välttämättömät jatkotoimet koronan jälkeen. Pitkäaikaisen kansliapäällikkö Markku Lehdon “Hyvinvointiyhteiskunnan arvot” on avain tulevaisuuden Suomeen, joka kuvaa kuinka itsenäisen Suomen historiassa olemme jo kokeilleet kahta hyvinvointimallia. Aina sodan jälkeen on lähdetty rohkeasti uudelle polulle: Nyt käydään virussotaa ja sen jälkeen on aika tarttua kolmanteen. Professori Hannu Uusitalon “Tutkimus ja päätöksenteko hyvinvointivaltiossa” kuvaa kuinka tutkimustietoa käytetään nykyisin pää­töksenteon tukena huomattavasti enem­män kuin aiempina vuosikymmeninä. Silti tutkimuksen, hallinnon ja poliitti­sen päätöksenteon suhde on jatkuvasti jännitteinen.

Professori Pekka Puskan odotettu uutuuskirja SOTE ja sen pitkä kaari kuvaa Suomen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon pitkää kaarta aina kansanterveyslaista viimeisen 15 vuoden sote-uudistushankkeisiin. Puska tarkastelee uudistusten taustoja ja kertoo, mitä kulissien takana ja varsinkin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tapahtui Sipilän hallituskauden sote-uudistuksen käsittelyssä. Samalla se kertoo selkeästi ja ymmärrettävästi myös muille, mistä sotessa todella on kyse, ja esittää soten välttämättömät jatkotoimet koronakriisin jälkeen.

Sosiaali- ja terveyministeriön pitkäaikainen kansliapäällikkö Markku Lehto kuvaa kirjassaan Hyvinvointiyhteiskunnan arvot – Avain tulevaisuuden Suomeen kuinka suomalaisen hyvinvointivaltion pystyttämiseen kului vuosikymmeniä. Elämisen ehdot ovat kuitenkin muuttuneet, ja meidän on opeteltava uusi käsitys hyvinvoinnista. Millaiselta maailma näyttää 50 vuoden kuluttua, ja mitä hyvinvointi silloin on? Vastausta on etsittävä arvoista.

On kulunut yli 200 vuotta siitä, kun pariisilaiset lähtivät kaduille tavoitteinaan vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Samat tavoitteet kiehtovat edelleen ja ohjaavat ajatuksiamme huomaamatta. Ajankohtaisia ongelmia ei voi ratkaista etsimättä avaimia näistä arvoista. Ongelmia syntyy, kun haluamme vapautta ilman vaivannäköä ja tasa-arvoa ilman erilaisuuden tuomaa rikkautta. Vapaus on pahimmillaan mielivaltaa, ja tasa-arvo voi kangistaa työn ja tukahduttaa ilmapiirin. Ne tarvitsevat rinnalleen veljeyden. Sen mukana tulevat luottamus, vuorovaikutus ja osallisuus.

Professori Hannu Uusitalo kertoo kirjassaan Tutkimus ja päätöksenteko hyvinvointivaltiossa – Havaintoja viideltä vuosikymmeneltä kokemuksistaan yhteiskunnan tutkijana ja hyvinvointipoliittista päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen johtajana. Teos on myös Suomea koskeva tutkimus, joka kuvaa yhteiskunnan sosioekonomisen rakenteen, taloudellisen eriarvoisuuden ja hyvinvointivaltion muutoksia 1960-luvulta 2010-luvun loppuun. Paljon on muuttunut, mutta myös rakenteiden ja instituutioiden pysyvyys on silmiinpistävää.

Uusitalo osoittaa, että yhteiskuntatieteet ovat 1970-luvun jälkeen ottaneet isoja askeleita eteenpäin tutkimusaineistojen ja menetelmien voimakkaasta kehittymisestä johtuen. Hyvinvointivaltion päätöksenteon tueksi tuotettu tietoperusta on parantunut huomattavasti.
Tässä tutkimuslaitoksilla on ollut ja pitää olla iso rooli, mutta myös yliopistoissa tehtävää kriittistä yhteiskuntapoliittisten kysymysten tutkimusta tarvitaan.

Pekka Puska on entinen THL:n ja KTL:n pääjohtaja ja kaksinkertainen kansanedustaja. Puska on ollut myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Suomen Sydänliiton puheenjohtaja. Kansainvälisellä urallaan hän on toiminut Maailman terveysjärjestön johtajistossa ja useissa muissa johtotehtävissä. Puskalta on ilmestynyt satoja tieteellisiä julkaisuja ja useita terveysaiheisia kirjoja suurelle yleisölle. Hänet tunnetaan myös Pohjois-Karjala-projektin johtajana ja ”koko kansan terveysvalistajana”.

VTT Markku Lehto on tehnyt pitkän uran sosiaali- ja terveyministeriössä, viimeiset 12 vuotta kansliapäällikkönä. Eläkkeelle jäätyään hän on ollut Sata-komitean ja sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Hannu Uusitalo on professori, sosiologi ja yhteiskuntapoliitikko. Hän on toiminut tutkijana ja yliopisto-opettajana sekä Stakesin ja Eläketurvakeskuksen tutkimus-
johtajana viiden vuosikymmenen aikana.