Millaista on tulla äidiksi yhteiskunnassa, jossa äitiys oletetaan tietynlaiseksi? Koskela kyseenalaistaa yhteiskunnan asettamat äitiyden ehdot ja pyrkii rikkomaan pinttyneitä oletuksia, jotta jokainen voisi tulla äidiksi omalla tavallaan.
Miten raskaus muuttaa kehoa ja millaisia merkityksiä muuttuvalle keholle ladataan? Kuinka keskenmeno vaikuttaa seuraavaan raskauteen? Siirtyvätkö sukupolvien myötä ketjuuntuneet tavat vääjäämättä seuraavalle sukupolvelle? Millaista on tulla äidiksi yhteiskunnassa, jossa äitiys oletetaan tietynlaiseksi?
Juuri ilmestynytÄidiksi tuleminen on tutkimusmatka raskaana olemiseen ja äidiksi kasvamiseen. Koskela kirjoitti teoksen odottaessaan ensimmäistä lastaan. Kirja on kuvaus siitä, miten raskaus on jatkuvaa neuvottelua itsemääräämisoikeudesta kun arkielämässä törmää muiden oletuksiin ja äitiydelle asetettuihin ehtoihin. Koskela tarkastelee annettuja ehtoja ja miettii, miten äitiyskeskusteluun olisi mahdollista tuoda moninaisempia kokemuksia ja useampia ihmisiä huomioivia puhetapoja – jotta jokainen voisi tulla äidiksi omalla tavallaan.
Minja Koskela (YTM, MuM) on politiikan asiantuntijatehtävissä työskentelevä kirjailija, joka on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisena keskustelijana.
Uutuuskirja käsittelee juutalaisten vaiheita erityisesti siinä suhteessa, miten juutalaisiin on Suomessa suhtauduttu.
Juutalaisia on vainottu jo kauan ennen natsi-Saksaa ja Auschwitzia. Koko historiansa ajan juutalaiset ovat joutuneet pakenemaan, mukautumaan ja selviytymään. Ennen Auschwitzia – Suomen juutalaisten tarina perkaa juutalaisten vaiheita ennen kaikkea Suomessa, ja tuo esiin myös juutalaisten monipuolista historiaa maailmalta.
1700-luvulta lähtien Suomessa asuneiden juutalaisten elämä oli pitkään säänneltyä ja rajoitettua. Väärinkäsitykset ja valheet lisäsivät epäluuloja, ja epämääräiset uutiset maailmanvalloitussuunnitelmista ja vapaamuurarikytköksistä saivat suomalaiset osittain kääntymään juutalaisia vastaan.
Ennen Auschwitzia perustuu suomalaisiin lehtikirjoituksiin ja Valtiollisen poliisin arkistomateriaaleihin. Ne avaavat näkymiä siihen, mikä oli Suomen valtion ja kansalaisten osuus holokaustiin, miten Suomi lopulta onnistui juutalaisten kohtelussa ja miten juutalaiset vakiinnuttivat paikkansa osana Suomen väestörakennetta.
Atso Haapanen (s. 1963) on porvoolainen tietokirjailija, joka on kirjoittanut 25 kirjaa Suomen sota- ja ilmailuhistoriasta sekä sotaromaaneja ja eräkirjoja.
Lööpit pakolaisaalloista, kartat Eurooppaan hyökyvistä siirtolaisvirroista, uhkakuvat maahantunkeutujista ja puheet elintasosurffareista ovat tuttuja viime vuosilta. Todellisuudessa valtaosa pakolaisista on kuitenkin lähellä kriisialueita, muualla kuin Euroopassa. Sanat, kuvat ja kehystykset vaikuttavat vahvasti siihen, miten asiat koetaan ja kuinka niistä keskustellaan ja päätetään.
Muuttoliike murroksessa selvittää, miten muuttoliikkeeseen ja ja turvapaikanhakijoihin liittyviä mielikuvia luodaan. Vakiintuneisiin esitystapoihin ei pidä tyytyä, sillä asiat voidaan nähdä ja tehdä toisin. Uutuuskirja purkaa vakiintuneita puhetapoja, retorisia ja metaforisia kehystyksiä ja erilaisia yhteiskunnallista polarisaatiota ja ennakkoluuloja ruokkivia merkityksenannon tapoja. Teos valottaa myös muukalaisuutta, toiseutta, uhan tuntemuksia ja toisaalta yhteisön puhtautta tuottavien käytäntöjen juuria ja jatkuvuutta.
Muuttoliike murroksessa sopii niin tutkijoille ja opiskelijoille, muuttoliiketeemojen parissa työskenteleville kuin kaikille muuttoliikekeskustelusta ja sen vaikutuksista kiinnostuneille. Sen rungon muodostavat eri tieteenalojen tutkijoiden vertaisarvioidut artikkelit, joita täydentävät käytännön toimijoiden näkökulmakirjoitukset. Monipuolisen kirjoittajajoukon tekstit valottavat ongelmia ja tarjoavat eväitä humaanimpaan, syvällisempään ja punnittuun tietoon perustuvaan muuttoliikekeskusteluun.
Kirjan ovat toimittaneet Noora Kotilainen ja Jussi Laine. Kotilainen on poliittisen historian tutkija, joka on erikoistunut kriisien, sotien ja kärsimyksen esitysten käyttöön ja asemaan politiikassa ja mediassa. Laine on Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen apulaisprofessori ja kansainvälisen rajatutkimusjärjestön Association for Borderlands Studiesin presidentti.
Mitä ihmiskehon miljoonien vuosien mittainen kehityshistoria kertoo meistä, sairauksistamme ja terveydestämme? Mikä on kehomme tulevaisuus? Daniel E. Lieberman herättää evoluutiohistorian eloon ja paljastaa kuinka koko kehomme on muovautunut kuuden miljoonan vuoden kuluessa.
Kuinka ja miksi nousimme kahdelle jalalle? Miten metsästyksen ja keräilyn aloittaminen muutti ruokavalioitamme? Entä millaisia vaikutuksia maanviljelyn keksimisellä ja teollisella vallankumouksella on ollut kehoomme? Evoluution näkökulmasta on selvää, että kivikautiset kehomme eivät ole pysyneet mukana modernin maailman kehityksessä. Tämä on johtanut paradoksiin: elämme pidempään kuin koskaan, mutta sairastamme ennennäkemättömän paljon kroonisia, tarttumattomia sairauksia.
Ihmiskehon lyhyt historia kuvaa miten voimme elää terveellisemmin ja paremmin sopusoinnussa oman kehomme kanssa – ja miksi muodikas kivikautinen ruokavalio ei vastaa nykyihmisen tarpeisiin.
Daniel E. Lieberman on Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professori, joka tunnetaan erityisesti ihmisen pään evoluution ja paljasjalkajuoksun tutkijana, mistä hän on saanut lempinimen ”paljasjalkaprofessori”. Todellinen ihmisjalan asiantuntija kuvaa kirjassa myös taitavasti miten anatomia ja käyttäytyminen voivat aiheuttaa pitkänmatkan juoksijoilla jalkavammoja. Lieberman on kirjoittanut lähes sata artikkelia muun muassa Nature- ja Science- julkaisuihin. Ihmiskehon lyhyt historia on käännetty yli 20 kielelle.
Innon syksyn uutuuskirjoista löytyy kiehtovia elämäkertoja, true crimea, laadukasta kaunokirjallisuutta ja opaskirjoja moneen makuun. Perheen pienemmille on luvassa kattaus kiinnostavia lasten tietokirjoja.
Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla 2020 palkitun Risto Isomäen uutuus Atlantin kuningatar on kansainvälisen tason trilleri, joka visioi parempaa tulevaisuutta ihmiskunnalle. Erityisesti sotaromaaneistaan tunnetun Mauri Paasilinnan trilleri Pedon aika luo pelottavan todentuntuisen kauhukuvan lähitulevaisuudestamme kolmannen maailmansodan kynnyksellä ja uuden tappavan viruksen levitessä ympäri maailmaa.
Kulttimaineeseen nousseen amerikansuomalaisen sarjamurhaajan Aileen Wuornosin rankasta elämästä kertova tositarina Monster on kerrottu hänen omalla suullaan ja omasta näkökulmastaan. Suomen Supernanny on kirja kaikille vanhemmille. Suosittu televisiotähti Pia “Supernanny” Penttala opastaa perheitä uudelle uralle kursailematta ja suorasukaisesti pienin, jämäköin, mutta lämminhenkisin keinoin. Ina MikkolanValtakirjani opastaa tarttumaan omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja rakentamaan tervettä itsetuntoa.
Kesällä ilmestyvät Ruotsissa listaykköseksi nousseen Denise Rudbergin historiallinen vakoojaromaani Vaarallinen yhteys, oman lajityyppinsä kirkkainta kärkeä edustavan norjalaisen Heine Bakkeidin dekkariuutuus Nuku lapsi armaani, tosielämän tragediaan pohjautuva Eveliina TalvitienKävin vaan uimassa, sisko ja sosiaalisen median luomia ulkonäköpaineita käsittelevä Vitun ruma. Luke HardinginVenäjän vakoojaverkoston Suomen painoksen jälkisanat paljastavat, mitä suomalaisten tulisi ymmärtää Putinin toimista Turun saaristossa tai eduskunnassa.
Syyskaudella ilmestyvät Noitakirja, Tympeät tytöt ja Vaurastu kuin nainen ovat raikkaita tietokirjoja ajankohtaisista ja ihmisiä puhuttavista aiheista. Lapsia hemmotellaan kiinnostavilla lasten tietokirjoilla.Ihme ilmat!-kirjan tekijöiden uutuudessa tutustutaan luontokadon arvoitukseen ja palkitun luontokuvaaja Hannu LaaksonMe Karhuset vie pienen lukijan metsän kuninkaiden maailmaan.
Syksyn elämäkerroissa kuvataan Shlomo Zabludowiczin tie holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi, Siamäk Naghianin uskomaton elämä Iranin sotaveteraanista Genelec Oy:n toimistusjohtajaksi Iisalmeen, Petri Sarasteen pitkä ura kirjeenvaihtajana ja Helmi Krohnin elämä spiritualismin edelläkävijänä. Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziinon syvästi inhimillinen selviytymistarina isästä ja pojasta kuolemanleirillä.
Ritva Leinon 1.4. ilmestyvä Median valtaajat on syväsukellus mediamuutokseen. Teos avaa näköalapaikan siihen, miten media on parinkymmenen viime vuoden aikana muuttunut ja mitkä tekijät ovat muutokseen vaikuttaneet.
Kansainväliset suoratoistopalvelut ovat vallanneet televisioruudut ja sosiaalisen median alustat ovat tehneet meistä someriippuvaisia. Pandemian myötä sosiaalisessa mediassa käytävän vuorovaikutuksen tarve on kasvanut entisestään. Globaalit teknojätit ovat onnistuneet luomaan mediaekologian, jossa kaikkien on oltava mukana. Samaan aikaan tykkäämisemme muuttuu dataksi, joka mahdollistaa toimintamme valvonnan.
Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa on pandemian aikaan vahvistunut kaksi trendiä: luottamus perinteistä mediaa kohtaan on kasvanut, mutta luottamus teknologiayhtiöitä kohtaan on vähentynyt. Samaan aikaan ihmiset ovat kuitenkin lisänneet teknologiayhtiöiden palvelujen käyttöä ja yhtiöt ovat keränneet itselleen ennennäkemättömät voitot.
Vallan ovat ottaneet globaalit teknojätit, jotka ovat keksineet omat sääntönsä, ostaneet kilpailijat pois markkinoilta ja pakottaneet perinteisen median sopeutumaan muuttuneeseen mediaekologiaan. Median tulevaisuudesta käydään kovaa taistelua ja eettiset kysymykset, säätelyn tarve ja huoli yksityisyyden suojasta internetissä puhuttavat. Juuri nyt on oikea hetki vaikuttaa siihen, millainen on median tulevaisuus ja millaista mediaa haluamme tulevaisuudessa käyttää.
Ritva Leino on pitkän linjan media-ammattilainen, joka on seurannut median muutosta monien eri roolien kautta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän on toiminut Yleisradiossa kulttuurin tilaajana, Teeman ohjelmapäällikkönä, tuottajana, käsikirjoittajana ja ohjaajana. Leino on ollut mukana kansainvälisiä palkintoja voittaneiden dokumenttien ja dokumenttisarjojen yhteistuottajana. Hän on mukana useissa kansainvälisissä verkostoissa, joissa sekä median ammattilaiset että tutkijat pohtivat median tulevaisuutta ja julkisen palvelun median roolia.
Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa lokakuussa ilmestyvä uudenlainen kirjakokonaisuus.
Tänään 20 vuotta täyttävän Radio Suomipopin historia julkaistaan upeana juhlakirjakokonaisuutena.
Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa lokakuussa ilmestyvä uudenlainen kirjakokonaisuus.
Into Kustannus julkaisee lokakuussa yhdessä Nelonen Media -radioiden kanssa Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjakokonaisuuden. Kanavan monitahoista historiaa juhlistetaan printtiteoksella ja uudenlaisella audiotuotannolla, joka yhdistää äänikirjan ja kuunnelman omaksi formaatikseen. Juhlakirjakokonaisuuden kansi tulee olemaan odottamisen arvoinen helmi juhlavuodelle.
“Juhlakirjakokonaisuuden eri formaatit tulevat kukin omalta osaltaan syventymään kirjan kokemuksellisuutta: uudenlainen audiotuotanto lähtee kuuntelijan näkökulmasta liikkeelle yhdistäen muun muassa perinteisiä äänikirjan, kuunnelman ja podcastin ominaisuuksia toisiinsa. Painetusta kirjasta tulee taas visuaalisesti vaikuttava kokonaisuus, jonka luokse haluaa palata kerta toisensa jälkeen.” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.
Radio Suomipop on kahdenkymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa populaarikulttuurikentässä. Kanavan persoonat – mm. Jaajo Linnonmaa, Anni Hautala, JuhaPerälä ja HovimuusikkoIlkka ovat nousseet radiotaivaalla aivan omaan galaksiinsa. Radio Suomipop on ollut vuosien saatossa myös mahdollistavana ponnahduslautana lukuisille kotimaisille artisteille. Esimerkiksi LauriTähkä ja ArttuWiskari lähtivät lentoon juuri Suomipopin siivittäminä.
”Valitsin rautakapassa asiakkaalle tapetteja ja kuulin, kuinka Suomipopilta pärähti eetteriin Mökkitie. Sen jälkeen myivät tarvikkeita jo muut jätkät. Suomipopin musavelhot antoivat minulle ja biisilleni mahdollisuuden!” Näin kauniisti kertoo kanavan merkityksestä uralleen ArttuWiskari. ”Olen maksanut velkaani Suomipopille tunnollisesti – sillä se olin minä, joka lahjoitti heille Hovimuusikon.”
Ja LauriTähkä jatkaa: ”Pakko myöntää – Tyttörukka oli hitti jo syntyessään, mutta Suomipop teki siitä megahitin!”
Painettu kirja sisältää reilusti paljastuksia ja runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia kanavan vieraista, risteilyistä, festareilta ja studion syövereistä. Kanavan vannoutuneiden fanien kohtaloilla on kirjassa oma, tärkeä roolinsa. Monet kuuntelijat ovat rytmittäneet koko elämänsä kanavan kanssa samaan tahtiin. Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjan sisällöntuotannosta vastaa kirjailija Antto Terras.
”Juhlakirjakokonaisuuden myötä lukijat ja kuuntelijat pääsevät vieläkin lähemmäksi Suomen rakastetuimpien radioäänien elämää. Kirja antaa myös tekijöille mahdollisuuden kertoa myös ne hiemoimmat, mutta myös ne noloimmat hetket radiotaajuuksilla”, kertoo Radio Suomipop -radiokanavan ohjelmapäällikkö Sami Virtanen.
Lisätietoja:
Into Kustannus: Camilla Gabrielsson / 0456682223 / camilla.gabrielsson@intokustannus.fi
Nelonen Media: Sami Virtanen / 0505957024 / sami.virtanen@sanoma.com
Kuukauden kestävän kampanjan tavoitteena on löytää suurta yleisöä kiinnostavia tosielämän tarinoita ja kertojia niiden takaa.
Supla ja Into Kustannus etsivät yhdessä uusia kirjoittajakykyjä ja tositarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi ja kuulluiksi. Kirjoituskilpailussa haetaan koskettavia kertomuksia, uskomattomia selviytymistarinoita, samaistuttavia elämänkohtaloita ja kaikkea siltä väliltä.
Kilpailun parhaimmiston kanssa tehdään kustannussopimukset ja kirjat julkaistaan äänikirjoina Supla+-palvelussa lokakuussa 2021. Kuulijat saavat äänestää parhaimmistosta voittajan, joka palkitaan kustannussopimuksen lisäksi 30 vapaavalintaisella Into Kustannuksen kirjalla, sekä vuoden käyttöoikeudella Supla+ ja Ruutu+ -palveluihin.
Kirjoituskilpailu alkaa 15.3. ja siihen voi osallistua 18.4.2021 asti. Lue lisää kilpailusta täältä.
”Viime vuosien äänikirjojen suosion myötä kirjallisuuden pariin ovat löytäneet aivan uudet yleisöt. Uskon, että olemme aloittamassa ihan uutta kirjallisuuden ja kirjoittamisen aikakautta, jonka tekijöitä etsimme nyt yhdessä Suplan kanssa. Jaamme vision siitä, että äänikirja formaattina etsii jatkuvasti tuoreita muotoja ja uskomme, että sen täyttä potentiaalia ei olla vielä tavoitettu. Tämä tekee yhteistyöstä erityisen hedelmällistä molemmille osapuolille.” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.
“Äänikirjojen kulutus on rajussa kasvussa, eikä ihme, sillä puhuminen ja kuunteleminen on kuitenkin se ihan ensimmäinen tarinankerronnan muoto. Äänikirjoissa onkin palattu meille ihmisille luonnollisimpaan tapaan jakaa ja kuulla tarinoita. Olen vakuuttunut, että löydämme koskettavia, kiehtovia tai hauskoja tarinoita, jotka antavat elämyksiä kuulijoille ja kehittävät äänikirjailmaisua taas eteenpäin.” kommentoi Nelonen Median audiosisällöistä ja -palveluista vastaaja sisältöjohtaja Johannes Saukko.
Supla on Sanoman vuonna 2015 julkaisema sovellus, joka laajeni keväällä 2020 tarjoamaan kuuntelijoilleen podcast- ja radiosisältöjen lisäksi täysimittaista Supla+ -äänikirjapalvelua. Suplan kautta voi kuunnella kuukausitilauksella kaikkien suurimpien kustantajien äänikirjat, ja ilmaiseksi satoja podcasteja sekä kahdeksan radiokanavan live-lähetykset. Suplan tavoitteena on tarjota erilaista kuunneltavaa hetkeen kuin hetkeen. Into Kustannus on itsenäinen kotimainen kustantamo, jota on vuodesta 2007 lähtien ajanut intohimo vavahduttavaan kirjallisuuteen ja usko siihen, että kirjallisuuden parissa pitää myös viihtyä.
Jennan tie on ollut kivikkoinen, mutta viimeiset kuusi vuotta hän on kulkenut sitä selvin päin. Hän haluaa kertoa kipeän kasvutarinansa, jotta se antaisi toivoa kaltaisilleen.
Jennan elämän lähtökohdat eivät olleet kummoiset. Vanhemmat erosivat pian tyttären syntymän jälkeen, eikä nuori äiti kyennyt yksin huolehtimaan lapsistaan. Päihteet kuuluivat äidin jokapäiväiseen elämään ja vanhempien virkaa toimitti alle kouluikäinen isoveli.
Huostaan Jenna otettiin 4-vuotiaana. Kolme vuotta vanhempi isoveli sijoitettiin eri perheeseen. Ensimmäiset humalat Jenna veti yhdeksänvuotiaana, ensimmäisen piikin 12-vuotiaana. Kun sijaisvanhemmat eivät enää pärjänneet tytön kanssa, häntä siirrettiin kasvatuslaitoksesta toiseen. Lopulta Jenna päätyi Pohjolakodin kylmään putkaan lähes alasti riisuttuna.
Aikuisikä on pitänyt sisällään perheväkivaltaa, turvakoteja, päihdekuntoutuksia, katkaisuhoitoja, retkahtamisia ja rakkaiden menetyksiä. Jenna on synnyttänyt viisi lasta, joista jokainen on vuorollaan otettu huostaan. ”Sain ensimmäisen lapseni 18-vuotiaana ja avioiduin päihderiippuvaisen miehen kanssa. Taistelen tälläkin hetkellä saadakseen heidät takaisin. Lapset on helppo menettää, mutta lähes mahdotonta saada takaisin.”
Nyt 35-vuotiaan Jennan tie on ollut kivikkoinen, mutta viimeiset kuusi vuotta hän on kulkenut sitä selvin päin. Hän haluaa kertoa kipeän kasvutarinansa, jotta se antaisi toivoa kaltaisilleen. Päihteistä on mahdollista päästä eroon.
Kirjassa kuullaan myös Jennan sijaisvanhempien ja biologisen äidin kertomukset tytön lapsuudesta.
Pako päihdehelvetistä on saanut kiinnostuneen vastaanoton ja noussut heti ilmestyttyään äänikirjapalvelujen kuunnelluimpien kirjojen joukkoon.
Jennan tarinan on kirjoittanut toimittaja, mielisairaanhoitaja Anne Pennanen (s. 1964). Hän on aikakauslehden toimituspäällikkö ja tekee päihdeohjaajan sijaisuuksia uusmaalaisessa päihdehoitokeskuksessa.
Jokainen ikääntyy vuosi vuodelta, mutta vanhenee eri lailla. Vanhuus voi pitää sisällään sairautta ja raihnautta, mutta myös hyvää elämänlaatua ja terveyttä.
Koronapandemian myötä vanhuus on jälleen ajankohtainen puheenaihe: pandemian seuraukset kohdistuvat etenkin vanhuksiin. Vanhuus on kuitenkin läsnä yhteiskunnassa myös pandemian jälkeen, ja siihen liittyvien asioiden ymmärtäminen vaatii laajaa näkemystä. Tätä näkemystä pyritään Suomiko onnellisen vanhuuden maa? -kirjan avulla edistämään.
Teoksessa lähestytään vanhuusikää poikkeuksellisen laajasti ja monesta näkökulmasta. Kirjassa tuodaan esiin niin ajankohtaisia haasteita kuin tulevaisuuden visioitakin.
Kirjan yhtenä tärkeänä teemana kulkee onnellisuus. Suomi on valittu useana peräkkäisenä vuonna maailman onnellisimmaksi maaksi. Onko onnellinen vanhuus maailman onnellisimmassa maassa utopiaa vai realistinen mahdollisuus? Onnellisen vanhuuden käsitystä eivät tietenkään tue aiheelliset otsikot vanhusten hoitolaitosten epäkohdista, jotka saavat julkisen keskustelun kohdentumaan pääosin ikääntymisen aiheuttaman hoivataakan, huoltosuhteen heikkenemisen ja taloudellisen kestävyysvajeen ympärille. Mutta suuri ikäihmisten joukko pitää nähdä myös merkittävänä voimavarana, jolla on paljon annettavaa yhteiskunnassa. Suomiko onnellisen vanhuuden maa? koostuu eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista, joita voi lukea itsenäisinä teksteinä. Artikkeleissa pohditaan muun muassa mitä onnellinen vanhuus edellyttää, miten seniorien suuri määrä vaikuttaa yhteiskuntaan ja miten terveen elämän rakennuspuita voidaan kartuttaa.
Kirjan ovat toimittaneet Timo Strandberg ja Eino Heikkinen. Strandberg on Helsingin yliopiston ja HUS:n geriatrian professori ja Euroopan geriatriayhdistyksen Past President, joka on saanut pohjoismaisen gerontologiapalkinnon. Emeritusprofessori Heikkinen on saanut useita gerontologiapalkintoja ja tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.
